Onko menopaussin jälkeen enää koskaan hyvä olo henkisesti?
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti niin, että limakalvojen oheneminen/kuivuminen on niin harvinainen oire, että kukaan mainitse sitä täälläkään?
Ei varmaan mutta ei kaikesta viitsi ruikuttaa. Tai mä en ainakaan viitsi. Saan sen korjattua syömällä monipuolisesti ja erityisesti rasvaista raejuustoa ja huolehdin myös C-vitamiinin saannista. Ja toivon, että elimistöni ajan kanssa oppii olemaan niin, ettei se enää ole ongelma.
Olen huomannut, että vanhemmiten tulee kaikenlaista vaivaa eikä kaikki liity mitenkään hormonitoimintaan ja vaihdevuosiin. Kuulokin heikkenee ja näkö ja sellaiset huolettaa enemmän. Nukun sen mitä saan nukuttua ja jumppaan ja ulkoilen sekä yritän syödä monipuolisesti. Siinä mun ohjeet itselleni fyysisen hyvinvoinnin osalta.
En kyllä sanoisi sitä ruikuttamiseksi, jos noteeraa sen että on jatkuvasti virtsatietulehduksiaja tuntuu ikävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä yllättäen inhottavin oire on aivosumu. Ei meinaa pystyä tekemään työtään, joka on keskittymistä vaativaa ajattelutyötä.. Ajatus harhailee, ei pysy kasassa, looginen ajattelu ei onnistu. Minä en saa edes käyttää hormonikorvaushoitoa terveydellisistä syistä, joten pakko vaan katsoa meneekö niin pahaksi että tulee potkut töistä. Toisaalta netistä luin, ettei se hormonikorvaushoito välttämättä edes auttaisi juuri aivosumuoireeseen, ja että sen pitäisi olla ohimenevä - sitä ohi menemistä tässä odottelen.
Anteeksi nyt, mutta kuulostaa järkyttävälle. Ei pidä alistua tähän "se on naisen osa"- tyyppiseen alistamiseen, että kun edelliset sukupolvetkaan eivät käyttäneet hormonikorvaushoitoa.
Oletko nyt ihan varma, ettet voi sitä käyttää? Moni lääkäri ei ole päivittänyt tietojaan nykyaikaan.
Luo Maija Kajas-nimisen gynekologin kirja vaihevuosista, siinä on paljon uutta tietoa.
Varmistakaa nyt hyvät naiset ettei teillä ole alkavaa tai edennyttä insuliiniresistenssiä joka aiheuttaa väsymystä, uneliaisuutta iltapäivisin, sitkeää hiilarihimoa (päivittäinen "pakko"pulla tai maitosuklaa-annos riittää tämän merkiksi), alkoholi maistuu enemmän kuin hyvin ja ennenkaikkea vyötärö paisuu. Ihan turhaan odotatte hormonikorvauksen taikovan kaiken kurjan olon pois jos ette tee tuolle mitään.
Mulla ei ole mitään hormonikorvausta vastaan (itsellänikin on se) mutta tarvitaan muutakin jos tavoittelee virkeyttä ja haluaa pitää normaalipainon/vyötärön.
Tämä!
Minulla on hormonikorvaushoito jonka toivoin auttavan juurikin tuohon aivosumuun ja väsymykseen. En ole huomannut eroa. Mutta nyt olen kokeillut semmoista, etten syö juurikaan hiilareita työpäivien aikana, illalla vasta. Minusta tämä on auttanut työpäivän virkeyteen eikä iltapäivälläkään tule semmoista uneliaisuutta kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti niin, että limakalvojen oheneminen/kuivuminen on niin harvinainen oire, että kukaan mainitse sitä täälläkään?
Tai tämän oireen tuleminen ihan viimeisenä? Pissatulehduskierre ja nivelkivut tulivat jo 40+ iässä, laitettiin aivan muiden juttujen piikkiin. Nyt ikää siis 50+ ja vasta nyt, toki jollakin voi tulla vasta 60+ ikäisenä.
Mä luulen, että se oire voi olla niitä viimeisiä. Ainakin mulla on sen laatuista vaivaa vasta nyt kuudenkympin korvilla. Oli myös vähän ennen viittäkymppiä mutta se meni nopeasti ohi enkä käyttänyt mitään lääkkeitä. Oletan, että se voi helpottaa ja mennä ajan kanssa ohi nytkin. Apteekista saa kuitenkin monenlaista hormonitonta voidetta.
Ai siis tasaantuu itsestään niin, ettei häiritse esim. seksissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti niin, että limakalvojen oheneminen/kuivuminen on niin harvinainen oire, että kukaan mainitse sitä täälläkään?
Tai tämän oireen tuleminen ihan viimeisenä? Pissatulehduskierre ja nivelkivut tulivat jo 40+ iässä, laitettiin aivan muiden juttujen piikkiin. Nyt ikää siis 50+ ja vasta nyt, toki jollakin voi tulla vasta 60+ ikäisenä.
Mä luulen, että se oire voi olla niitä viimeisiä. Ainakin mulla on sen laatuista vaivaa vasta nyt kuudenkympin korvilla. Oli myös vähän ennen viittäkymppiä mutta se meni nopeasti ohi enkä käyttänyt mitään lääkkeitä. Oletan, että se voi helpottaa ja mennä ajan kanssa ohi nytkin. Apteekista saa kuitenkin monenlaista hormonitonta voidetta.
Kokeilin kaikki temput, vain hrt auttoi.
En ole sen enempää itkuisempi kuin ennenkään.
Elämässä nyt vaan on tapahtunut kaikenlaista surullista viime aikoina niin luonnollisesti itkettää.
Ehkäpä pienoinen vitutuksen nousu on mielialassa ja se johtuu ympäristössä pyörivistä idiooteista.
Limakalvojen (siis koko kropan, ei vain alakerran) kuivuminen on pysyvä tila vaihdevuosien jälkeen.
Se ei helpota, vaikka hormonitoiminta tasaantuu uudelle tasolle eli käytännössä loppuu ja muut oireet helpottavat.
Siis puikkoa tai voidetta toosaan koko loppuikä, niin homma luistaa. Niitä saa apteekista ilman reseptiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti niin, että limakalvojen oheneminen/kuivuminen on niin harvinainen oire, että kukaan mainitse sitä täälläkään?
Tai tämän oireen tuleminen ihan viimeisenä? Pissatulehduskierre ja nivelkivut tulivat jo 40+ iässä, laitettiin aivan muiden juttujen piikkiin. Nyt ikää siis 50+ ja vasta nyt, toki jollakin voi tulla vasta 60+ ikäisenä.
Mä luulen, että se oire voi olla niitä viimeisiä. Ainakin mulla on sen laatuista vaivaa vasta nyt kuudenkympin korvilla. Oli myös vähän ennen viittäkymppiä mutta se meni nopeasti ohi enkä käyttänyt mitään lääkkeitä. Oletan, että se voi helpottaa ja mennä ajan kanssa ohi nytkin. Apteekista saa kuitenkin monenlaista hormonitonta voidetta.
Ai siis tasaantuu itsestään niin, ettei häiritse esim. seksissä?
Mitäs alapeukuttamista tässä?
Entistä enemmän ärsyttää kyllä kuunnella kun joku 30-vuotias valittaa ikääntymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Henkinen hyvä olo tulee kun rukoilee, lukee Raamattua ja käy kirkossa ja muissa hengellisissa tilausuuksissa.
Itselläni ahdistus lisääntyisi, mutta hyvä, että jollain toimii.
Ei ole insuliiniresistenssiä eikä liikakiloja vaan kamala olo!
Vierailija kirjoitti:
Limakalvojen (siis koko kropan, ei vain alakerran) kuivuminen on pysyvä tila vaihdevuosien jälkeen.
Se ei helpota, vaikka hormonitoiminta tasaantuu uudelle tasolle eli käytännössä loppuu ja muut oireet helpottavat.
Siis puikkoa tai voidetta toosaan koko loppuikä, niin homma luistaa. Niitä saa apteekista ilman reseptiäkin.
Olisiko tässä repliikit uuteen Vagisan-mainokseen???
Vierailija kirjoitti:
En noteerannut mitään menopaussia, minulla on sama olo kuin koko elämäni ajan. Myönteinen suhde itseeni ja ympäristööni.
Minä tulin nyt tähän ketjuun kertomaan, että minulla ei ole keuhkosyöpää.
Ei voi kellään muullakaan siis olla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En noteerannut mitään menopaussia, minulla on sama olo kuin koko elämäni ajan. Myönteinen suhde itseeni ja ympäristööni.
Minä tulin nyt tähän ketjuun kertomaan, että minulla ei ole keuhkosyöpää.
Ei voi kellään muullakaan siis olla!
Eihän tuo mitään. Mä en tarvii viiskymppisenä lukulaseja, aattele. Jotakin oon varmaan tehnyt oikein muihin verrattuna-
Vierailija kirjoitti:
Entistä enemmän ärsyttää kyllä kuunnella kun joku 30-vuotias valittaa ikääntymisestä.
Minua se lähinnä huvittaa. Kakdi asiaa jolle et voi mitään on, että ikää tulee koko ajan lisää, se ei käänny toiseen suuntaan. Turha stressata sellaisesta, mikä vaan etenee koko ajan. Toinen mille et voi mitään on kuolema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En noteerannut mitään menopaussia, minulla on sama olo kuin koko elämäni ajan. Myönteinen suhde itseeni ja ympäristööni.
Minä tulin nyt tähän ketjuun kertomaan, että minulla ei ole keuhkosyöpää.
Ei voi kellään muullakaan siis olla!
Eihän tuo mitään. Mä en tarvii viiskymppisenä lukulaseja, aattele. Jotakin oon varmaan tehnyt oikein muihin verrattuna-
Voi olla geeneostä kyse. Mä on näe hämärässä kunnolla vaikka on silmälasit, silmäsairaus.
Vierailija kirjoitti:
Limakalvojen (siis koko kropan, ei vain alakerran) kuivuminen on pysyvä tila vaihdevuosien jälkeen.
Se ei helpota, vaikka hormonitoiminta tasaantuu uudelle tasolle eli käytännössä loppuu ja muut oireet helpottavat.
Siis puikkoa tai voidetta toosaan koko loppuikä, niin homma luistaa. Niitä saa apteekista ilman reseptiäkin.
Jos käytät säännöllisesti eli viikonloppuisin alkoholia niin tuo kuivattaa, paitsi limakalvoja niin koko kroppaa. Ja tähän ei sisäinen hormonikorvauskaan auta, no ne voiteet tietysti. Eli alkoholin poistaminen yksinään voi tuottaa yllättävän monta pientä myönteistä muutosta. Unen laatu yksi tärkeimmistä.
Vierailija kirjoitti:
Limakalvojen (siis koko kropan, ei vain alakerran) kuivuminen on pysyvä tila vaihdevuosien jälkeen.
Se ei helpota, vaikka hormonitoiminta tasaantuu uudelle tasolle eli käytännössä loppuu ja muut oireet helpottavat.
Siis puikkoa tai voidetta toosaan koko loppuikä, niin homma luistaa. Niitä saa apteekista ilman reseptiäkin.
Noin puolella on tutkimusten mukaan pysyvä tila. Noin puolella taas ei ole ongelmia.
Mutta se on kyllä totta, että pelkkien limakalvo-ongelmien takia ei tarvi käyttää koko kehoon vaikuttavaa hormonikorvaushoitoa. Siihen saa avun noista reseptivapaista hormoneita sisältävistä paikallishoitovalmisteistakin. Joita ei tosin saa käyttää jos on kohtu tallella ennen kuin on menopaussi tapahtunut, ilman lääkärin erityistä määräystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Limakalvojen (siis koko kropan, ei vain alakerran) kuivuminen on pysyvä tila vaihdevuosien jälkeen.
Se ei helpota, vaikka hormonitoiminta tasaantuu uudelle tasolle eli käytännössä loppuu ja muut oireet helpottavat.
Siis puikkoa tai voidetta toosaan koko loppuikä, niin homma luistaa. Niitä saa apteekista ilman reseptiäkin.
Olisiko tässä repliikit uuteen Vagisan-mainokseen???
Niin, minä jankkaan sitä että moni muukin asia vaikuttaa. Yksi omega-rasvahapot, mieluiten suoraan kaloista syömällä. Rasvojen pihtailu ei ole viisasta iäkkäämpänä, höttöruuan kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä, miksi ihmiset eivät hae apua pahoihin vaihdevuosioireisiin.
Jos ap:lla olisi huono näkö, niin kai hän hankkisi lasit? Jos olisi allergiaa, kai hän käyttäisi antihistamiinia?
Koska hormonikorvaushoito lisää tietyille ihmisille riskiä veritulppiin ja rintasyöpään. Hormonikorvaushoitokin on joskus lopetettava ja helpompi ne oireet on kestää nuorempana kuin vanhempana. Terveet elämäntavat auttaa paljon ja niiden korjaaminen on aina hyväksi vs keinotekoiset lääkkeet.
Jokaisen oma päätös tilanteensa mukaan.
Siksi kannattaa ottaa/pyytää resepti ihon kautta annosteltaviin. Tableteissa on hieman isompi riski.
Henkinen hyvä olo tulee kun rukoilee, lukee Raamattua ja käy kirkossa ja muissa hengellisissa tilausuuksissa.