Kasari-ruokavalio, ajalta jolloin ei ollut lihavia
Kukaan ei ollut, korjaan, juuri kukaan ei ollut lihava 80-luvulla. Ruokavalio oli paljon yksinkertaisempi kuin nyt ja koostui lähinnä muutamasta perusruoka-aineesta joista hetkittäin poikettiin.
*ruisleipä
*puurot
*peruna
*marjat
Lähes joka päivä syötiin ruisleipää. Vaalea leipä oli lähinnä herkkuhetkiin, kun tehtiin lämpimiä voileipiä. Marjoista tehtiin kiisseliä ja rahkoja. Kiisseliä oli aina. Rahkassa oli oikeaa kermaa vaahdotettuna, sokeria, rahkaa ja marjoja.
Perunaa syötiin paljon useammin kuin riisiä, enkä ollut kuullutkaan basmati- tai jasmiiniriisistä. Mitään spagettiherkkuja en muista syöneeni, välillä oli makaronilaatikkoa tai makaronivelliä.
Joka päivä ei todellakaan herkuteltu, ja herkut oli itse leivottuja pullia ja piirakoita. Karkkia sai harvemmin.
Jugurtit, banaanit ja hedelmät oli herkkuja, ei niitäkään ollut joka päivä.
Lihaa syötiin useamman kerran viikossa. Porsaan kyljyksiä, maksaa, broilerinkoipia, seitiä, ja jauhelihaa. Kasvisruoka oli hernekeittoa tai kesäkeittoa.
Kommentit (58)
perunaa ja kastiketta, leipää, makaronimoskaa (nistipataa, suttua, mössöä, millä lie kukakin kutsuu) laatikkoruokia ja keittoja Siinäpä se ruokavalio paljolti oli. Viikonloppuna sai joskus kyljyksen, joka oli mun herkkuruoka. Siihen aikaan ruokaa syötiin nälkään ja ei mässäilty kuten nykyään. Hyötyliikunta oli myös suuressa roolissa, samoin lasten ulkoleikit, pyöräily jne.
Vierailija kirjoitti:
Ap tiedä mistään mitään.
Kasarin lapsena syötiin ranskanleipää metvurstilla, kalapuikkoja, ranskalaisia, nakkeja. Sokerimuroja ja kaakaovanukkaita oli jääkaappi täynnä. Jäätelöä, Viennettaa. Ei kasviksia, ei marjoja - joskus kesällä oli kiisseliä tuoreista marjoista.
Banaania ja appelsiinka saattoi joskus olla mutta eipä juuri hedelmiä näkynyt. No kermakakuissa oli ällöjä säilykepersikoita.
Ehkä kaupungissa oli eri tavat, minä olin pikkukylältä. Ja yksinhuoltajan lapsi, ei meillä syöty muroja eikä juotu kaakaota, van houtenista tehtiin kuumaa kaakaota talvella. Se ei liuennut kylmään maitoon.
Pakastin oli täynnä itse poimittuja marjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on kyllä ihmeen kultaiset muistot tuosta vuosikymmenestä. Mövenpickin jätskit tulivat markkinoille ja Viennetta-kakkuja söi jokainen. Kodeissa leivottiin paljon pullia, keksejä ynnä muuta. Ainoa mitä ei tehty, oli jatkuvien välipalojen ja väliaikamättöjen mussuttaminen. Sipsit olivat harvinaista herkkua, sillä ne tiedettiin jo silloin hyvin epäterveellisiksi. Limsat myytiin pikkupulloissa ja litran pulloissa, joista jaettiin monen kanssa eikä lutkutettu yksin, niinkuin nykyään.
Estrellan Suomen tehdas oli kotipaikkakunnallani ennenkuin se päätettiin lopettaa.
Joo tulivat markkinoille, mutta ei noita ostettu kuin juhlahetkiin tai jos tuli vieraita. Suhtautuminen herkkuihin oli huomattavasti tiukempaa kuin nykyään. Myös lasten tuli ulkoilla ja liikkua. Kotiin ei jääty makaamaan muuten kuin sairaana.
Ei siellä kotona oltu vahtimassa, kun varhaisteinit ja teinit makasi sängyllä kuuntelemassa musaa. Jos lähdettiin kotoa, mentiin hengailemaan johonkin, vauhti oli korkeintaan hidasta kävelyä.
Herkut olivat halpoja, vitosella sai munkkeja tms. rasvaista, suklaakakkujakin!
Kaikkea syötiin vähempi.
Nykyisin jopa Suomeen tulleet opiskelijat lihoo vuodessa 10 kiloa. Vaikka käyvät ruokajakeluissa monta kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kasarin ruokavaliolta ihan toisenlainen muistikuva. Olin lapsi (synt 75) ja söin ranskanleipää ja kaakaota joka päivä. Välillä Toni tiikeri -muroja. Perunaa syötiin kyllä paljon. Vihanneksia ei ollut, ehkä jotain kurkkua kerran viikossa pari palaa.
Koulusta muistan että oli tuorepalana lanttua ja porkkanaa lohkoina, tai valkokaalia. Jossain vaiheessa tuli kiinankaalisalaatti. Jotain pikseliä, suolakurkkua tms. taisi olla.
Meillä oli koulussa aina porkkanaraastetta ja rusinoita tai sitä yököttävää oranssia säilykekurpitsaa. Koukuruoka oli muuten ihan hyvää, koska meillä oli oma koulun keittiö.
Vierailija kirjoitti:
Ap tiedä mistään mitään.
Kasarin lapsena syötiin ranskanleipää metvurstilla, kalapuikkoja, ranskalaisia, nakkeja. Sokerimuroja ja kaakaovanukkaita oli jääkaappi täynnä. Jäätelöä, Viennettaa. Ei kasviksia, ei marjoja - joskus kesällä oli kiisseliä tuoreista marjoista.
Banaania ja appelsiinka saattoi joskus olla mutta eipä juuri hedelmiä näkynyt. No kermakakuissa oli ällöjä säilykepersikoita.
Te ootte ollu köyhiä kun tuollaista moskaa söitte
80-luvulla oli lihavia, nuortenlehdet ja naistenlehdet oli täynnä laihdutusvinkkejä.
Lihavuuden määrä on suoraan verrannollinen karkki- ja sipsiosastojen kokoon kaupoissa. 80-luvulla ne olivat minimaaliset eikä herkkujen syöminen kuulunut arkeen lainkaan.
Meillä oli kyllä vasleaa leipää. Suosikki oli Fazerin kestileipä tai sitten sellainen, jossa oli kauraa tai ohraa seassa. Päälle laitettiin maksanmakkaraa, juustoa tsi keittokinkkua.
Vihanneksia ja hedelmiä syötiin meillä kyllä päivittäin, Perusruokaa oli, samoja perusruokia kuin nykyään. Kalakeitto, uunilohi, spaghetti, broileri, hernekeitto, makaronilaatikko tms.
Etnisistä syötiin Kebabia, pizzaa ja joskus kiinalaista. Ekat hampurilaispaikat tuli. Herkkujakin oli paljon ja niitä syötiin, mutta toki valikoima pienempi. Sanoisin että silloin ihmiset liikkui ja oli liikkeessä enemmän kuin nykyään. Ei ollut syytä jumittaa paikallaan, kun ei ollut ruutuja. Näin tuli myös syötyä vähemmän.
- makeita syötiin vähemmän
- liikkumista ja liikuntaa oli paljon enemmän
- annokset ja pakkaukset olivat pienempiä
Ruoan laatu on itse asiassa parantunut ja valikomat monipuolistuneet, mutta sitä syödään liikaa suhteessa kulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä syötiin koko 80-luku pelkkiä eineksiä. Perunat oli ainoa, mitä äiti keitti. Hän ei ikinä leiponut eikä ikinä ollut kiisseleitä. Olin silti laiha kuin mikä.
Karkkipäivä oli kerran viikossa ja liikuin koko ajan.
Tämä on jännä, minä en muista mitään eineksiä lapsuudesta paitsi pakastevihannekset. Äiti oli yksinhuoltaja pienipalkkaisessa työssä, ja asuimme pienessä kylässä. Jos äiti ei ehtinyt tai jaksanut laittaa ruokaa, sitten ei syöty mitään. Oli aika huoletonta ruokapolittiikka, vaikka äiti olikin taitava kokki.
Koulussa ruokakuri oli tiukka, pakotettiin syömään mitä ällöttävimpiä ruokia. Lihat oli sitkeitä kumipaloja.
Myöhemmin kun taloustilanne parani, kotona syötiin lihapatoja, savustettiin lohta, grillattiin muutakin kuin lenkkimakkaraa jne.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli lihavia, nuortenlehdet ja naistenlehdet oli täynnä laihdutusvinkkejä.
Jokaisessa koulussa oli pari pullukkaa, joita kiusattiin siitä, ja joilla oli joku kuvaava lempinimi.
Hernekeitto oli kasvisruokaa :D
Lihaahan siinä on, mutta ehkä se silloin laskettiin kasvisruuaksi?
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea syötiin vähempi.
Nykyisin jopa Suomeen tulleet opiskelijat lihoo vuodessa 10 kiloa. Vaikka käyvät ruokajakeluissa monta kertaa viikossa.
Höpö.höpö. Ei tämä nyt sentään mikään Jenkit ole. Suomessa on helppo syödä terveellisesti, jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Hernekeitto oli kasvisruokaa :D
Lihaahan siinä on, mutta ehkä se silloin laskettiin kasvisruuaksi?
Maksalaatikko ja hernekeitto on perinteisiä kasvisruokia.
Vierailija kirjoitti:
Hernekeitto oli kasvisruokaa :D
Lihaahan siinä on, mutta ehkä se silloin laskettiin kasvisruuaksi?
Kasarin lopulla tuli kasvissyöntibuumi. Kaikki mun kaverit rupes kasvissyöjiksi. Hkissä oli elävän ravinnon keskus, josta sai myös hyviä terveysjätskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kasarin ruokavaliolta ihan toisenlainen muistikuva. Olin lapsi (synt 75) ja söin ranskanleipää ja kaakaota joka päivä. Välillä Toni tiikeri -muroja. Perunaa syötiin kyllä paljon. Vihanneksia ei ollut, ehkä jotain kurkkua kerran viikossa pari palaa.
Koulusta muistan että oli tuorepalana lanttua ja porkkanaa lohkoina, tai valkokaalia. Jossain vaiheessa tuli kiinankaalisalaatti. Jotain pikseliä, suolakurkkua tms. taisi olla.
Meillä oli koulussa aina porkkanaraastetta ja rusinoita tai sitä yököttävää oranssia säilykekurpitsaa. Koukuruoka oli muuten ihan hyvää, koska meillä oli oma koulun keittiö.
Lisää (1970-80 luvut)
- kanaviillokki, kuivia kananpaloja ja kuivattua tilliä suurustetussa perunajauhokastikkeessa, suutuntuma limainen, maku omituinen
- veriohukaisia ja maksalaatikkoa joka viikko, jos ei ollut niin kaalilaatikkoa tilalla. Kaikki laadultaan heikkoja.
- laihaa lihakeittoa jossa harvat sattumat enimmäkseen luuta.
- vihreän sävyisiä ja kumimaisia perunoita, nykyään tuollaisia kaupassa myytäessä menettäisi asiakkaat välittömästi.
Aina on ollut lihavia, kasarillakin.
Silloin oli vain vähemmän lihavia lapsia ja itse sen ajan lapsena muistelet heitä, etkä muista ylipainoisia aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli lihavia, nuortenlehdet ja naistenlehdet oli täynnä laihdutusvinkkejä.
Jokaisessa koulussa oli pari pullukkaa, joita kiusattiin siitä, ja joilla oli joku kuvaava lempinimi.
Kyllä, 1 lihava oli 200 oppilasta kohden koulussa. Ne raukat kyllä joutui silmätikuiksi, laihuutta ihannoitiin, ja greippi-kananmunakuurit ja kotijumpat oli kova juttu silloin. Telkkarista tuli jumppaa.
Iso takamus oli kauhistus tuohon aikaan.
Olin minäkin.
Jos syötiin perunaa, söin monta ja jos syötiin leipää, söin monta voileipää paksun juustosiivun kanssa.
Eli lihomiseen tarvita karkkia tai sipsejä.