Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaako entisiin kavereihin ottaa enää yhteytttä
Kommentit (72)
Ei kannata. Juna meni jo. Ja jos ne olisi ollut oikeita kavereita, niin olisivat pitänee yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Juna meni jo. Ja jos ne olisi ollut oikeita kavereita, niin olisivat pitänee yhteyttä.
Jos yhteydenpito on ollut vain yksisuuntaista ja hiipunut kokonaan, taitanee olla yhdentekevää
Nuoruuden ystäviin kannattaa ottaa yhteyttä jos teillä alkaa jo olemaan ikää niin että elämä jo eletty ja lapset suuria. Voi löytää hyvän ystävän kaikkien jo kartalta poistuneiden tilalle. Niitä kartalta poistuneita alkaa jo olemaan: edesmenneitä, sairautensa tai muun syyn vuoksi kotiin jääneitä jne - mitä vaan voi löytyä.
Ota rohkeasti yhteyttä ja katso mitä löydät ja elät sen mukaan.
Ei. Menneeseen ei koskaan kannata jäädä roikkumaan vaan jatkaa elämäänsä eteenpäin.
Ei tuohon ole mitään yksiselitteistä vastausta. Minun nuoruudenaikainen kaveripiirini hajosi, kun ihmiset muuttivat eri puolille ja elämäntilanteet muuttuivat. Meni vuosikausia, ettei yhteydenpitoa juuri ollut.
Sitten tuli Whatsapp ja kysyin kaikilta, onko kiinnostusta liittyä mukaan. Kaikki 11 nuoruuden kaveriani olivat asiasta innoissaan ja halusivat mukaan. Sen myötä yhteydenpito on lisääntynyt ja meillä on jälleen yhteisiä tapaamisia. Etenkin, kun olemme jo yli viisikymppisiä ja kaikilla on ruuhkavuodet takanapäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en halua yhteydenottoja menneisyyteni ihmisiltä. Jos ystävyys on päättynyt, on siihen liittynyt ainakin itselläni kipeitä tunteita. Kokisin yhteydenpidon epäluontevaksi ja vaikeaksi. Eivätkä ne ystävyyden päättymiseen liittyvät syyt todennäköisesti ole hävinneet mihinkään. Kerran kokeilin, kun ystävä ehdotti pari vuotta välien katkaisun jälkeen ystävystymistä uudelleen. Yhä oli samat ongelmat kuin aiemmin ja oli pakko todeta, että ystävän vaikeat mt-ongelmat ovat minulle liikaa, enkä jaksa niitä.
Itse en siis haluaisi, että entinen ystävä ottaisi yhteyttä. Aika aikaansa kutakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Juna meni jo. Ja jos ne olisi ollut oikeita kavereita, niin olisivat pitänee yhteyttä.
No ei välttämättä sen takia ota yhteyttä vaan silkan vittuilun vuoksi.
Joskus on mukava kertoa miten asiat oikeasti on ja lisätä sitä mielihyvää niille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata. Yksipuolisen yhteydenoton vuoksi olen unohtanut sisareni, sukulaiseni ja koko kaveriporukan nuoruudenajoilta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en halua yhteydenottoja menneisyyteni ihmisiltä. Jos ystävyys on päättynyt, on siihen liittynyt ainakin itselläni kipeitä tunteita. Kokisin yhteydenpidon epäluontevaksi ja vaikeaksi. Eivätkä ne ystävyyden päättymiseen liittyvät syyt todennäköisesti ole hävinneet mihinkään. Kerran kokeilin, kun ystävä ehdotti pari vuotta välien katkaisun jälkeen ystävystymistä uudelleen. Yhä oli samat ongelmat kuin aiemmin ja oli pakko todeta, että ystävän vaikeat mt-ongelmat ovat minulle liikaa, enkä jaksa niitä.
Itse en siis haluaisi, että entinen ystävä ottaisi yhteyttä. Aika aikaansa kutakin.
No minun suunnasta lähes kaikki ystävät ovat jääneet pois muusta syystä kuin riidan vuoksi, niin ei haittaa yhtään, jos ottavat yhteyttä.
Eräs vanha kaveri jopa yritti kerran saada yhteydenpidon uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Yksipuolisen yhteydenoton vuoksi olen unohtanut sisareni, sukulaiseni ja koko kaveriporukan nuoruudenajoilta.
No oma ystävä oli asberger, joka ei ikinä pitänyt yhteyttä muihin ihmisiin. Sen kanssa piti osata hoitaa yhteydenpito muulla tavalla kuin puhelin ja netti. Siitä ei kannattanut loukkaantua, ettei ihminen vastaa viestiin.
Mikä ettei. Mutta kannattaa varautua siihen ettei henkilö halua olla yhteydessä, vaikka mitään ikävää ei menneisyydessä olisikaan tapahtunut.
Itse esimerkiksi otin yhteyttä entiseen parhaaseen ystävääni joka asui naapurissamne jo ennen kouluikää, ja ystävyys kantoi läpi peruskoulun. Sitten muutimme eri puolelle Suomea.
Olin etsinyt tätä kaveria aikuisena turhaan, sitten näin hänen äitinsä, joka antoi minulle kaverini numeron. Oli hänkin aivan varma, että tyttärensä riemastuu yhteydenotosta.
No, en koskaan saanut vastausta. Se oli jotenkin tosi hämmentävää, koska mitään riitaa tms meillä ei koskaan ollut, yhteydenpito vaan hiipui kun elämä vei.
Olen pohtinut syitä, mutta en tietenkään tiedä. Eikö vaan halunnut mitään takaisin lapsuudestaan vai eikö miehensä sallinut yhteydenpitoa tms? Ken tietää. Mutta harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ettei. Mutta kannattaa varautua siihen ettei henkilö halua olla yhteydessä, vaikka mitään ikävää ei menneisyydessä olisikaan tapahtunut.
Itse esimerkiksi otin yhteyttä entiseen parhaaseen ystävääni joka asui naapurissamne jo ennen kouluikää, ja ystävyys kantoi läpi peruskoulun. Sitten muutimme eri puolelle Suomea.
Olin etsinyt tätä kaveria aikuisena turhaan, sitten näin hänen äitinsä, joka antoi minulle kaverini numeron. Oli hänkin aivan varma, että tyttärensä riemastuu yhteydenotosta.
No, en koskaan saanut vastausta. Se oli jotenkin tosi hämmentävää, koska mitään riitaa tms meillä ei koskaan ollut, yhteydenpito vaan hiipui kun elämä vei.
Olen pohtinut syitä, mutta en tietenkään tiedä. Eikö vaan halunnut mitään takaisin lapsuudestaan vai eikö miehensä sallinut yhteydenpitoa tms? Ken tietää. Mutta harmittaa.
Minulla tapahtui oikeastaan tuohon tapaan. Vaihdoin numeroa lapsuuden kaverin kanssa, jotta olisin voinut harkita, olenko yhteydessä vai en. No, sitten tuli muut asiat, jotka vaati huomiota eikä ollut aikaa.
Itse otan mieluummin yhteyttä etnisiin ystäviini. Heinoa porukkaa ja sitä täällä stadissa riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ettei. Mutta kannattaa varautua siihen ettei henkilö halua olla yhteydessä, vaikka mitään ikävää ei menneisyydessä olisikaan tapahtunut.
Itse esimerkiksi otin yhteyttä entiseen parhaaseen ystävääni joka asui naapurissamne jo ennen kouluikää, ja ystävyys kantoi läpi peruskoulun. Sitten muutimme eri puolelle Suomea.
Olin etsinyt tätä kaveria aikuisena turhaan, sitten näin hänen äitinsä, joka antoi minulle kaverini numeron. Oli hänkin aivan varma, että tyttärensä riemastuu yhteydenotosta.
No, en koskaan saanut vastausta. Se oli jotenkin tosi hämmentävää, koska mitään riitaa tms meillä ei koskaan ollut, yhteydenpito vaan hiipui kun elämä vei.
Olen pohtinut syitä, mutta en tietenkään tiedä. Eikö vaan halunnut mitään takaisin lapsuudestaan vai eikö miehensä sallinut yhteydenpitoa tms? Ken tietää. Mutta harmittaa.
Minulla tapahtui oikeastaan tuohon tapaan. Vaihdoin numeroa lapsuuden kaverin kanssa, jotta olisin voinut harkita, olenko yhteydessä vai en. No, sitten tuli muut asiat, jotka vaati huomiota eikä ollut aikaa.
Mutta laittoiko hän sinulle viestiä, etkä vastannut? Itse en olisi jättänyt kokonaan vastaamatta, mutta onhan meitä erilaisia.
Yleensä ei kannata, sille on syynsä miksi yhteydenpito hiipuu ja varsinkin siinä tapauksessa jos olet itse ollut aina aktiivisempi yhteydenpitäjä. Antaa menneiden olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ettei. Mutta kannattaa varautua siihen ettei henkilö halua olla yhteydessä, vaikka mitään ikävää ei menneisyydessä olisikaan tapahtunut.
Itse esimerkiksi otin yhteyttä entiseen parhaaseen ystävääni joka asui naapurissamne jo ennen kouluikää, ja ystävyys kantoi läpi peruskoulun. Sitten muutimme eri puolelle Suomea.
Olin etsinyt tätä kaveria aikuisena turhaan, sitten näin hänen äitinsä, joka antoi minulle kaverini numeron. Oli hänkin aivan varma, että tyttärensä riemastuu yhteydenotosta.
No, en koskaan saanut vastausta. Se oli jotenkin tosi hämmentävää, koska mitään riitaa tms meillä ei koskaan ollut, yhteydenpito vaan hiipui kun elämä vei.
Olen pohtinut syitä, mutta en tietenkään tiedä. Eikö vaan halunnut mitään takaisin lapsuudestaan vai eikö miehensä sallinut yhteydenpitoa tms? Ken tietää. Mutta harmittaa.
Minulla tapahtui oikeastaan tuohon tapaan. Vaihdoin numeroa lapsuuden kaverin kanssa, jotta olisin voinut harkita, olenko yhteydessä vai en. No, sitten tuli muut asiat, jotka vaati huomiota eikä ollut aikaa.
Mutta laittoiko hän sinulle viestiä, etkä vastannut? Itse en olisi jättänyt kokonaan vastaamatta, mutta onhan meitä erilaisia.
Hän laittoi viestiä kyllä, koska sai numeroni omasta pyynnöstään ja mehän nähtiin ennen kuin vaihdettiin puhelinnumerot. Annoin puhelinnumeron liian hätäisesti, koska oikeasti ei ollut aikaa pitää yhteyttää millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ettei. Mutta kannattaa varautua siihen ettei henkilö halua olla yhteydessä, vaikka mitään ikävää ei menneisyydessä olisikaan tapahtunut.
Itse esimerkiksi otin yhteyttä entiseen parhaaseen ystävääni joka asui naapurissamne jo ennen kouluikää, ja ystävyys kantoi läpi peruskoulun. Sitten muutimme eri puolelle Suomea.
Olin etsinyt tätä kaveria aikuisena turhaan, sitten näin hänen äitinsä, joka antoi minulle kaverini numeron. Oli hänkin aivan varma, että tyttärensä riemastuu yhteydenotosta.
No, en koskaan saanut vastausta. Se oli jotenkin tosi hämmentävää, koska mitään riitaa tms meillä ei koskaan ollut, yhteydenpito vaan hiipui kun elämä vei.
Olen pohtinut syitä, mutta en tietenkään tiedä. Eikö vaan halunnut mitään takaisin lapsuudestaan vai eikö miehensä sallinut yhteydenpitoa tms? Ken tietää. Mutta harmittaa.
Minulla tapahtui oikeastaan tuohon tapaan. Vaihdoin numeroa lapsuuden kaverin kanssa, jotta olisin voinut harkita, olenko yhteydessä vai en. No, sitten tuli muut asiat, jotka vaati huomiota eikä ollut aikaa.
Mutta laittoiko hän sinulle viestiä, etkä vastannut? Itse en olisi jättänyt kokonaan vastaamatta, mutta onhan meitä erilaisia.
Vastasin viesteihin totki, mutta yhteydenpito piti lopettaa melkein alkumetreillä.
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuden ystäviin kannattaa ottaa yhteyttä jos teillä alkaa jo olemaan ikää niin että elämä jo eletty ja lapset suuria. Voi löytää hyvän ystävän kaikkien jo kartalta poistuneiden tilalle. Niitä kartalta poistuneita alkaa jo olemaan: edesmenneitä, sairautensa tai muun syyn vuoksi kotiin jääneitä jne - mitä vaan voi löytyä.
Ota rohkeasti yhteyttä ja katso mitä löydät ja elät sen mukaan.
Nämä jotka katkaisee yhteydenpidon vetoamalla ruuhkavuosiin, aloittavat uudet ruuhkavuodet kun saavat lapsenlapsia.
Alue: Aihe vapaa
Jos ne oli hyviä tyyppejä, niin toki!