Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita, jotka joutuivat jakamaan makkarin vanhempien kanssa?
15.08.2026 |
Tämä asia lapsuudesta tuli taas mieleen kun etusivulla pyörii keskustelu asioista, joita lapsena häpesi. Mietin, olenko ainut kenen perheessä oli tällainen järjestely. En tiedä miksi vanhemmat eivät halunneet muuttaa, olivat ihan hyvätuloisia. Eivätkä nukkuneet olkkarissa ja tosiaan jouduin nukkumaan heidän kanssa samassa huoneessa kunnes muutin pois. Asuttiin siis kaksiossa. Häpesin tätä varsinkin teininä, yökylässä ei ollut koskaan ketään enkä muutenkaan kutsunut mielelläni kavereita kylään. Nyt kun olen äiti itsekin, olen alkanut miettiä miten väärin minua kohtaan tuo järjestely oli. En voisi tehdä noin lapsilleni enkä kyllä itsellenikään. Heillä olisi ollut rahaa muuttaa, tosin pelkäsivät asuntolainaa ja taisivat olla kiintyneitä asuntoon. Olisivat voineet nukkua olkkarissa, mutta ei. Mietin johtuiko osittain tästä, että itsenäistyminen oli todella hankalaa ja edelleen häpeän kotiani herkästi jos kaikki ei ole tiptop.
Mitä mieltä olette, onko tällainen teistä väärin? Puhun tosiaan koko lapsuudesta ja teini-iästä enkä kaipaa kommentteja miten jonkun 6v haluaa nukkua samassa huoneessa.
Kommentit (27)
Pienissä asunnoissa tämä on ymmärrettävää, kun tilaa ei ollut. Sen sijaan jos tilaa olisi ollut, mutta vanhemmille se ei sopinut jostain syystä, on aika outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskon ja veljen kanssa nukuttiin olohuoneessa, vanhemmat käytti sitä ainoaa makuuhuonetta.
M65
Tämä asia on alkanut vaivaamaan minua nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kun olen äidiksi tullut. Olen nimittäin ollut tarkka siitä, että lapsillamme jokaisella tulee olemaan oma huone tai mahdollisuus siihen. On tietenkin aivan eri asia jakaa huone teini sisarusten kanssa kuin vanhempien kanssa. Meillä useampi lapsi isommalla ikäerolla ja eri sukupuolia, en voisi kuvitellakaan että pistäisin esiteinin nukkumaan vuosia nuoremman veljensä kanssa. Toki saisivat jos haluaisivat ja jäisipä yksi huone sitten muuhun tarkoitukseen. Mutta mahdollisuus omaan tilaan on oltava jokaisella vähänkään isommalla lapsella. Jotenkin surettaa, että mulla ei ollut koskaan kaveria yökylässä eikä kylässä oikeen muutenkaan. En edes uskaltanut ajatella poikaystäväjuttuja kunnes muutin pois.
Ap
Meillä oli pieni omakotitalo. Teini-ikään asti nukuttiin samassa sängyssä, mutta sitten äiti ja isä siirtyivät kamariin nukkumaan ja makkarista tuli minun huoneeni.
En kyllä missään vaiheessa hävennyt asiaa eikä sitä kukaan koskaan ihmetellytkään. Kavereita kävi kyllä jatkuvasti kylässä, mutta yökyläily ei ollut silloin vielä muodissa. Miksi asia olisi jotenkin hävettävä? Vanhempien kanssa oli mukavaa ja turvallista nukkua, mutta niin oli kiva sitten isompana nukkua yksinkin.
Nukuin vanhempieni ja veljen kanssa samassa kamarissa, sitten siirryin tuvan sivusta vedettävään puusohvaan. Taloon kuului kamari ja tupa.. Ammattikoulun kövin sisäoppilaitoksessa ja sitten lähdinkin töihin ja omaan elämään. Veli hankki teini-ikäisen jalasmokin talon viereen ja kämppäsi siinä vuosia, osan aikaa myös morsiamensa kanssa, kunnes rakensi oman talon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli pieni omakotitalo. Teini-ikään asti nukuttiin samassa sängyssä, mutta sitten äiti ja isä siirtyivät kamariin nukkumaan ja makkarista tuli minun huoneeni.
En kyllä missään vaiheessa hävennyt asiaa eikä sitä kukaan koskaan ihmetellytkään. Kavereita kävi kyllä jatkuvasti kylässä, mutta yökyläily ei ollut silloin vielä muodissa. Miksi asia olisi jotenkin hävettävä? Vanhempien kanssa oli mukavaa ja turvallista nukkua, mutta niin oli kiva sitten isompana nukkua yksinkin.
No sinähän pääsit teininä omaan huoneeseen? Kyllä minulla teininä kaverit kovasti ihmettelivät asiaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja tosiaan en tiedä onko tämä ollut aiemmin tavallista, oma kokemukseni on 2000-luvulta. En tiennyt ketään (enkä tiedä vieläkään ketään), kenellä olisi ollut sama tilanne.
Ap
Palstalla kirjoittelevien kaheleiden määrästä päätellen lähes kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joudun yhä.
:(
T. Eero 34v
Voi sinua paitaressua.
Miksi et itse muuttanut nukkumaan olohuoneeseen? Hankkinut avattavaa sohvaa, siinähän voi nukkua myös.
Jotkut vanhemmat nyt vaan ei tuu ehkä ajatelleksi nuoren kannalta, että voisi jotain muutakin kokeilla, älä ole katkera. Kerroitko heille että haluat oman huoneen? Miten voimakkaasti, että meni perille? Eihän se kyl ihan normaalia taida olla, mutta suurperheissä, ahtaissa oloissa, olen nähnyt monenlaista viritelmää, jollain oli nukkumasoppi keittiössä, parilla kaverilla 1m levyinen kolo huoneena.
Riippuu myös mikä vuosikymmen oli kyseessä?
Aiemmin koko perhe nukkui samassa makuukamarissa. 5 henkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kolme poikaa jakoi toisen rintamamiestalon yläkerran huoneista ja kaksi siskoa toisen, sen pienemmän. Minä nukuin johonkin 10-vuotiaaksi asti samassa sängyssä 1,5 vuotta nuoremman pikkuveljen kanssa. Isoveli siitä sitten muutti peruskoulun jälkeen toiselle paikkakunnalle ammattikouluun niin sain sen sängyn käyttööni.
M62
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse muuttanut nukkumaan olohuoneeseen? Hankkinut avattavaa sohvaa, siinähän voi nukkua myös.
Jotkut vanhemmat nyt vaan ei tuu ehkä ajatelleksi nuoren kannalta, että voisi jotain muutakin kokeilla, älä ole katkera. Kerroitko heille että haluat oman huoneen? Miten voimakkaasti, että meni perille? Eihän se kyl ihan normaalia taida olla, mutta suurperheissä, ahtaissa oloissa, olen nähnyt monenlaista viritelmää, jollain oli nukkumasoppi keittiössä, parilla kaverilla 1m levyinen kolo huoneena.
Riippuu myös mikä vuosikymmen oli kyseessä?
Aiemmin koko perhe nukkui samassa makuukamarissa. 5 henkeä.
Edelleen ihan tältä vuosituhannelta tämä kokemus. Niin siis minä olisin muuttanut olkkarikeittiökomboon nukkumaan ja saanut siitä huoneen? Vanhemmathan pyöri paljonkin keittiössä ja olohuoneessa. Menin aina aiemmin nukkumaankin niin miten olisin vaikka pienempänä lapsena edes nukkunut kun toiset katsoo telkkaa ja tekee ruokaa vieressä. Kyllä tein heille aivan selväksi, että toivoisin omaa huonetta ja ehdotinkin erilaisia remonttisuunnitelmia, mutta eivät suostuneet tai edes harkinneet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoo mitä ois voinu tehdä sit on ottaa sossuihin yhteyttä ja kertoa tilanne. He ois pakottaneet vanhemmat muuttamaan isompaan asuntoon. Nykyään ois laitonta tuo ehkä. Tai no, se lapsi joka kuoli eli yksiössä vanhempien kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse muuttanut nukkumaan olohuoneeseen? Hankkinut avattavaa sohvaa, siinähän voi nukkua myös.
Jotkut vanhemmat nyt vaan ei tuu ehkä ajatelleksi nuoren kannalta, että voisi jotain muutakin kokeilla, älä ole katkera. Kerroitko heille että haluat oman huoneen? Miten voimakkaasti, että meni perille? Eihän se kyl ihan normaalia taida olla, mutta suurperheissä, ahtaissa oloissa, olen nähnyt monenlaista viritelmää, jollain oli nukkumasoppi keittiössä, parilla kaverilla 1m levyinen kolo huoneena.
Riippuu myös mikä vuosikymmen oli kyseessä?
Aiemmin koko perhe nukkui samassa makuukamarissa. 5 henkeä.
Edelleen ihan tältä vuosituhannelta tämä kokemus. Niin siis minä olisin muuttanut olkkarikeittiökomboon nukkumaan ja saanut siitä huoneen? Vanhemmathan pyöri paljonkin keittiössä ja olohuoneessa. Menin aina aiemmin nukkumaankin niin miten olisin vaikka pienempänä lapsena edes nukkunut kun toiset katsoo telkkaa ja tekee ruokaa vieressä. Kyllä tein heille aivan selväksi, että toivoisin omaa huonetta ja ehdotinkin erilaisia remonttisuunnitelmia, mutta eivät suostuneet tai edes harkinneet.
Ap
olio edes kesämökkiä minne paeta joskus? tai mummolaa ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse muuttanut nukkumaan olohuoneeseen? Hankkinut avattavaa sohvaa, siinähän voi nukkua myös.
Jotkut vanhemmat nyt vaan ei tuu ehkä ajatelleksi nuoren kannalta, että voisi jotain muutakin kokeilla, älä ole katkera. Kerroitko heille että haluat oman huoneen? Miten voimakkaasti, että meni perille? Eihän se kyl ihan normaalia taida olla, mutta suurperheissä, ahtaissa oloissa, olen nähnyt monenlaista viritelmää, jollain oli nukkumasoppi keittiössä, parilla kaverilla 1m levyinen kolo huoneena.
Riippuu myös mikä vuosikymmen oli kyseessä?
Aiemmin koko perhe nukkui samassa makuukamarissa. 5 henkeä.
Edelleen ihan tältä vuosituhannelta tämä kokemus. Niin siis minä olisin muuttanut olkkarikeittiökomboon nukkumaan ja saanut siitä huoneen? Vanhemmathan pyöri paljonkin keittiössä ja olohuoneessa. Menin aina aiemmin nukkumaankin niin miten olisin vaikka pienempänä lapsena edes nukkunut kun toiset katsoo telkkaa ja tekee ruokaa vieressä. Kyllä tein heille aivan selväksi, että toivoisin omaa huonetta ja ehdotinkin erilaisia remonttisuunnitelmia, mutta eivät suostuneet tai edes harkinneet.
Apolio edes kesämökkiä minne paeta joskus? tai mummolaa ym.
Ei ollut paitsi joskus kävimme isovanhempia moikkaamassa, asuivat toisella puolen Suomea niin ei sinne voinut yksin lähteä. Olivat jo kuolleet kun tulin sellaiseen ikään, että olisin voinut yksin matkustaa.
Ap
Yök, onneksi ei. Vanhemmat nussivat kovaäänisesti ja näkyvillä paikoilla, kun isä oli humalassa. Kerran pelastin pikkusiskon vauvana jäämästä noiden idioottien alle.
Jouduin nukkumaan samassa huoneessa ja kuuntelemaan nussimisääniä. Vihaan heitä tämän vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ainoo mitä ois voinu tehdä sit on ottaa sossuihin yhteyttä ja kertoa tilanne. He ois pakottaneet vanhemmat muuttamaan isompaan asuntoon. Nykyään ois laitonta tuo ehkä. Tai no, se lapsi joka kuoli eli yksiössä vanhempien kanssa...
Jos olet köyhä, tämä hallitushan pakottaa muuttamaan pienempään asuntoon ja samaa mieltä tuntuvat "veronmaksajat" olevan.
Itse asuin perheen kanssa sukulaisen maatalon yläkerrassa lapsena. Siellä oli keittiö, olohuone ja makuuhuone. Koko perhe nukkui makuuhuoneessa. Vanhempien sänky oli keskellä ja lasten sängyt molemmilla sivuilla. Kun aloitin koulun, muutettiin mummun vanhaan omakotitaloon, kun mummu meni vanhainkotiin. Siellä lapsille oli yhteinen yläkerran huone ja vanhemmilla toinen, isompi makuuhuone.
Omat lapset, tyttö ja kaksi nuorempaa veljeä, ovat koko lapsuutensa jakaneet saman huoneen kerrostalokolmiossa. Vanhemmilla oli pikkuruinen makuuhuone ja lapsilla isompi. Tytär on jo muuttanut pois, mutta pojat jakavat edelleen sen isomman makuuhuoneen.
Väärin oli, kyllä teini-iässä viimeistään tarvitsee oman tilan. Mieti kannattaako esim.auttaa ikääntyneitä vanhempia vai maksaa potut pottuina.