Lue keskustelun säännöt.
Suomenajokoira lapsiperheeseen? Kokemuksia?
25.05.2007 |
Mies haluaisi metsästyskaveriksi ja nyt olisi sopiva pentue hollilla. Itselläni on aiemmin ollut pieniä seurakoiria ja miehellä kokemusta ajokoirista lapsuudenkodistaan, mutta tällä hetkellä talo koiraton. Meillä on 6-, 3- ja 1-vuotiaat lapset, asutaan omakotitalossa ja pihan saa aidattua koirankestäväksi, mutta sisäkoira koirasta kuitenkin tulisi. Itse olen hoitovapaalla.
Miehen lapsuudenkodissa ajokoirat asuivat pääasiassa tarhassa ja olivat sisällä vain metsästyspäivien jälkeen ja muulloin pari kertaa viikossa, mutta miten sopeutuvat ihan normaaliin perhekoiran elämään? Energisiä varmaan ovat, mutta olemme liikunnallinen perhe, joten ulkoilutusta koira kyllä saisi. Tulevatko toimeen lasten kanssa ja ovatko kuinka hankalia kouluttaa? Haukkuvatko paljon? Kenelläkään tällaista jänispiiskaa lapsiperheessä?
Kommentit (7)
voisittehan vaikka pitää sitä päivällä aidatussa tarhassa ja ottaa illaksi ja yöksi sisälle? Energinen tuo rotu varmasti on ja kun haukkuu niin kuuluu kauas :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiraa ei pidetty sisällä kuitenkaan vaan omassa tarhassaa. Ne viihtyy paremmin ulkona. Liikuntaa tarvitsevat paljon. Oikein ihania ja sympaattisia luppakorvia. Vähän luonnevikoja. Eivät hauku kuin " työssä" eli ajossa.
Siis aivan ihastuttava kaveri! Yleensäkin rotu on todella lapsiystävällinen. Meidänkin Hely oli aina häntä heiluen vastassa jos sattui taapero kylään. Koiraa sai rapsutella ja helliä mielin määrin.
Uskoisin, että monella on huonoja kokemuksia ajokoirista vain sen takia, että ovat nähneet kasvattamattomia ulkokoiria. Suomenajokoira kaipaa samalla tavalla laumaansa ja tykkää olla osa laumaa. Hyvä kun aiotte pitää koiraa myös sisällä. Totta kai päivällä ja hyvillä ilmoilla saa olla pihallakin.
Meillä koira oli kotioloissa erittäin leppoisa, siis sisällä. Makoili paljon ja välillä seurasti perheen touhuja. Tuli myös kissan kanssa toimeen. Erittäin miellyttämisen haluinen ja herkkä kuitenkin. Toisaalta kannattaa panostaa kunnon peruskoulutukseen ja muistaa että tuolla lenkkipoluilla koiran haistaessa jälkiä, tarvitaan aikuinen pitämään hihnaa.
Suosittelen siis lämpimästi!! Jos googlaa suomenajokoira, eka hakutulos löytyy kattavaa tietoa ja lisäksi mm. koppikamera suomenajoikoira Akusta. <3
Sisällä siis rauhallisia viilipyttyjä, ulkona tarmokkaita ja energisiä. Erittäin kilttejä ja kärsivällisiä koiria. Lasten kannalta ikävin on se piiskahäntä, joka ystävällisellä koiralla heiluu usein ja osuessaan kyllä tuntuu. Ei ole lasten ulkoilutettava koira, vaikka todella kiltti onkin, mutta näkö- tai hajupiiriin ilmaantuva jänis tai kettu aiheuttaa niin suuren muutoksen, että hieman isompikaan lapsi ei koiraa pitele, vaikka muuten koira olisi kuinka kiltti ja tottelevainen. Luonteeltaan ajokoira on sellainen, että jos se ei olisi täysiverinen metsästyskoira, se olisi about täydellinen seurakoira, joten siinä suhteessa sopii hyvin metsästäjäperheeseen tekemään sivutoimisesti niitä seurakoirankin hommia.
Ajokoira ei yleensä hauku kuin ajaessaan, jotkut tosin saattavat haukkua talon pihaan tulevat vieraat lyhyesti (ajohaukku ajokoiralla tosin muistuttaa yleensä melkein enemmän suoraa ujellusta ja ulvontaa kuin sellaista " hau hau" -tyyppistä haukkua, ääni on kuitenkin yksilöllinen, mettämiehet tuntevat helposti kaikki kylän jänispiiskat äänestä.) Eivät tosin muuten välttämättä ole niitä maan hiljaisia, vaan kommunikoivat kyllä kotonakin paljon äänellä ja äänikirjo on suuri. Ei kuitenkaan yleensä häiritse naapurustoa metelöinnillä.
Ajokoira on itsenäinen ja älykäs koira. Niissä on tosiaan paljon houdineita, jotka osaavat avata suurin piirtein munalukotkin karatakseen ja arsene lupininkin geenejä on rotuun sattunut runsaasti. Tämä yhdistettynä hyvään ruokahaluun aiheuttaa sen, että ruokakaappeihin saattaa olla tarpeen kehittää hyvät koiranulkopuolellapito sydeemit. Ahneus auttaa kummasti koiran koulutuksessa, samoin ajokoirille luontainen nöyryys. Varsinaista miellyttämishalua ei ole ja kyse todella on erityisen itsenäisestä rodusta, joten korkeammille koirakoulun tasoille on vaikea päästä, mutta peruselämään vaadittava tottelevaisuus (irtipitoa lukuunottamatta) on helppo opettaa. Ajokoira kuitenkin elää metsästykselle ja se on syytä muistaa. On hyvä perhekoira, mutta se metsästyskaveri perhessä on sitten täysin ylijumala.
Jonkun mainitsemaa yliseksuaalisuutta ei meidän ajokoirapojissa (lapsuudenkotini ja omat yhteenlaskettuna yli 10 ajokoiraurosta) ole ollut yhdessäkään. Ovat aika terveitä ja mutkattomia koiria ja sopivat hyvin perhekoiriksi ja sisäkoiriksi, vaikka jotkut muuta väittävätkin.
Jos noutamiseen tarttet niin ota nyt hyvä ihminen joku muu kun tolleri! Katso vaikka tietokannasta metsästyskokeiden tuloksia ja päättele siitä onko tolleri vai joku muu sopivampi. Tollerithan ovat alunperin tarkoitettu " tollaamiseen" , ja eivät kyllä tee töitä samalla tavalla kun esim. labbis tai kultainen.
Olen myös nähnyt monta alkavaa " ongelmatapausta" tollereiden joukossa jossa koira kusettaa 6-0 omistajaansa. Lisäksi ne ovat ärsyttäviä vikisijöitä, hyi. Sellaista en jaksaisi metsällä kuunnella hetkeäkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kärsi jos se on pelkkänä perhekoirana, kun sillä on voimakas metsästysvietti ja sen pitää päästä ajamaan?
mä en voi sietää niitä! kahesta ajokoirasta kokemusta kun toinen oli tutuilla ja toinen naapurissa. Tutuilla uroskoira joka nylpytti jalkaa heti jos menit lähelle. Naapurin narttu tosi vihainen, saattoi purra, karkasi kokoajan häkistä pois; joko kiipesi yli- laittoivat katon, kaivoi kolon aidan ali- laittoivat seinät sinne, tunki ittensä häkin rei´ istä läpi- laittoivat tiheämmän verkon. Viimein lopettivat koko koiran.
Toivottavasti jollakin on niistä myös positiivisia kokemuksia mutta meijän taloon niitä ei tuu! Jos metsästyskoira tulee niin se on novascotiannoutaja.