Suhteen aloittaminen ja raha-asiat.
Kun aloitte virallisesti seurustelemaan kumppaninne kanssa, kuinka pian uskalsitte kertoa rahatilanteesta? Veloista tai säästöistä.
Rahatilanne voi vaikuttaa suhteen jatkumiseen...
Kommentit (59)
Pätkätyöläisenä, ihan hyvännkoukutuksen omaavana tiedostan liiankin hyvin miksi oken ja elän sinkkuna.
Kyllä yks syy siihen on se, että kammoan ajatusta, jossa nainen katsoo minuun alentuneesti kysyen, että kai sulla nyt on edes tuohon varaa...
En ole sairaallpisen pihi tai jokaisen centin laskeva kitupiikki mutta kun en ole erityisen supliikki, en erinomaisen kätevänkädistäni ja hoikasta olemuksestaninhuolimatta en luokkani komeimpia niin tarviiko sitä edes ihmetellä miksi olen sinkku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on yli 30 vuotta kun aloimme seurustelemaan. Muistaakseni ei kyllä raha-asioista puhuttu. Minä asuin työsuhdeasunnossa ja olin aika pienipalkkaisessa työssä joka tietysti miehelle selvisi heti alkuun.
Hänellä taas oli hyväpalkkainen työ ja oli elänyt taloudellisesti joten oli jo velaton kaksio pääkaupunkiseudulla. Aika pian menimme naimisiin ja yhdistimme palkkatilit.
Myytiin kaksio ja rakennutimme ok-talon.Oletpa onnekas, kun otti köyhän naisen siivelleen🤗
No niinpä! Kun on samanlaiset ajatukset kuluttamisesta ja elämäntyylistä niin elämä on sujunut mukavasti ilman riitoja rahasta.
Nuorempana matkusteltiin eikä tarvinnut halvimpia vaihtoehtoja katsella. Nyt ei enää ulkomaille tee mieli lähteä vaan kotimaahan tutustutaan.
Rahat on yhteiset.
"Yhteiset" eli joudut kysymään lupaa mieheltäsi kaikkeen. Ihquu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on yli 30 vuotta kun aloimme seurustelemaan. Muistaakseni ei kyllä raha-asioista puhuttu. Minä asuin työsuhdeasunnossa ja olin aika pienipalkkaisessa työssä joka tietysti miehelle selvisi heti alkuun.
Hänellä taas oli hyväpalkkainen työ ja oli elänyt taloudellisesti joten oli jo velaton kaksio pääkaupunkiseudulla. Aika pian menimme naimisiin ja yhdistimme palkkatilit.
Myytiin kaksio ja rakennutimme ok-talon.Oletpa onnekas, kun otti köyhän naisen siivelleen🤗
No niinpä! Kun on samanlaiset ajatukset kuluttamisesta ja elämäntyylistä niin elämä on sujunut mukavasti ilman riitoja rahasta.
Nuorempana matkusteltiin eikä tarvinnut halvimpia vaihtoehtoja katsella. Nyt ei enää ulkomaille tee mieli lähteä vaan kotimaahan tutustutaan.
Rahat on yhteiset.
"Yhteiset" eli joudut kysymään lupaa mieheltäsi kaikkeen. Ihquu
Sitäkö yhteinen mielestäsi tarkoittaa? Isommat ostokset kuten autot tms. puhutaan tietenkin yhdessä, mutta jotain tonnin juttuja ei kai sen kummemmin tarvitse selitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena hyväksikäytön uhri jonka seurauksena sairastuin psyykkisesti jonka seurauksena MYÖS ajauduin ulosottoon. Pitääkö minun siis kertoa kaikille deiteille heti tämä koko erittäin henkilökohtainen tarinani, vai ainoastaan että olen ulosotossa? Silloinhan annan kuvan holtittomasta ja välinpitämättömästä ihmisestä kun totuus on paljon monimutkaisempi. Enkä todellakaan halua levitellä asioitani ympäri kyliä.
Mielestäni nykyään olemme tehokkuuden orjia, jopa ihmisiin tutustumisen tulisi tapahtua mahdollisimman tehokkaasti, ettei vahingossakaan tuhlaa sekuntiakaan "vääränlaiseen" ihmiseen. Siinä niitä kuplia sitten syntyy samalla.
Ei sinun yksityiskohtaisesti tarvitse kertoa. Sano vaikka, että sinulla on ollut vaikea elämä ja raha-asiat eivät ole kunnossa.
Arvostan omaa aikaani. Eikä ihmiset ole minulle mitään kertakäyttökamaa, joita kuluttaa omiin narsistisiin tarpeisiin. Valikoin seurani tarkkaan ja tehokkaasti, koska en halua laittaa ihmisiä kiertoon kuin jotain biojätepusseja parin käyttökerran jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on yli 30 vuotta kun aloimme seurustelemaan. Muistaakseni ei kyllä raha-asioista puhuttu. Minä asuin työsuhdeasunnossa ja olin aika pienipalkkaisessa työssä joka tietysti miehelle selvisi heti alkuun.
Hänellä taas oli hyväpalkkainen työ ja oli elänyt taloudellisesti joten oli jo velaton kaksio pääkaupunkiseudulla. Aika pian menimme naimisiin ja yhdistimme palkkatilit.
Myytiin kaksio ja rakennutimme ok-talon.Oletpa onnekas, kun otti köyhän naisen siivelleen🤗
No niinpä! Kun on samanlaiset ajatukset kuluttamisesta ja elämäntyylistä niin elämä on sujunut mukavasti ilman riitoja rahasta.
Nuorempana matkusteltiin eikä tarvinnut halvimpia vaihtoehtoja katsella. Nyt ei enää ulkomaille tee mieli lähteä vaan kotimaahan tutustutaan.
Rahat on yhteiset.
"Yhteiset" eli joudut kysymään lupaa mieheltäsi kaikkeen. Ihquu
Sitäkö yhteinen mielestäsi tarkoittaa? Isommat ostokset kuten autot tms. puhutaan tietenkin yhdessä, mutta jotain tonnin juttuja ei kai sen kummemmin tarvitse selitellä.
Asunnosta olen valmis keskustelemaan, mutta omasta autostani en. Se olen minä joka ajaa sillä yli 100km viikossa ja se ei ole neuvottelu kysymys.
En ole kertonut säästöistäni eikä velkoja ei ole. Meillä on molemmilla omat taloudet joten kumppanini tee mitään tiedolla säästöistäni ja sijoituksistani, enkä minä tarvitse raporttia hänen taloudellisesta tilanteestaan. Yhteen emme ole muuttamassa koskaan, sitä ei kumpikaan halua. Yhdessä on pärjätty ilman talousraportteja ja yhteisiä seiniä kuitenkin jo yli 10 vuotta.
Minä en kertonut ulosotosta koska en halunnut ventovieraalle omia asioitani avata. Sitten kun homma alkoi syvenemään niin en uskaltanut kertoa koska pelkäsin että se romuttaisi kaiken. Lopulta jopa päätin suhteen, koska ajattelin hänen puolestaan, että ei ansaitse velkaista riippakiveä itselleen. Löysin uuden jolle asia ei ollut ongelma kun se tuli sattumalta ilmi. Kerroin myös tälle eksälle vuosia myöhemmin asian ja hänellekään se ei olisi ollut kuulemma kynnysasia.
Jokaisella on oikeus toimia miten parhaaksi näkee. Meillä on niin eri elämäntilanteet ja valmiudet puhua asioista että ei ole mitään kiveenhakattua sääntöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on yli 30 vuotta kun aloimme seurustelemaan. Muistaakseni ei kyllä raha-asioista puhuttu. Minä asuin työsuhdeasunnossa ja olin aika pienipalkkaisessa työssä joka tietysti miehelle selvisi heti alkuun.
Hänellä taas oli hyväpalkkainen työ ja oli elänyt taloudellisesti joten oli jo velaton kaksio pääkaupunkiseudulla. Aika pian menimme naimisiin ja yhdistimme palkkatilit.
Myytiin kaksio ja rakennutimme ok-talon.Oletpa onnekas, kun otti köyhän naisen siivelleen🤗
No niinpä! Kun on samanlaiset ajatukset kuluttamisesta ja elämäntyylistä niin elämä on sujunut mukavasti ilman riitoja rahasta.
Nuorempana matkusteltiin eikä tarvinnut halvimpia vaihtoehtoja katsella. Nyt ei enää ulkomaille tee mieli lähteä vaan kotimaahan tutustutaan.
Rahat on yhteiset.
"Yhteiset" eli joudut kysymään lupaa mieheltäsi kaikkeen. Ihquu
Sitäkö yhteinen mielestäsi tarkoittaa? Isommat ostokset kuten autot tms. puhutaan tietenkin yhdessä, mutta jotain tonnin juttuja ei kai sen kummemmin tarvitse selitellä.
Miksi kysyisin/puhuisin kumppanilleni auto asioistani? Olen autoni ostanut aina ihan omalla rahallani ja vaihtanut ihan omalla rahallani juuri silloin kun haluan ja mihin haluan. Sehän on minun omaisuuttani, ei yhteistä ja teen sillä tasan mitä minä haluan. En kysele omaisuuteni käyttöön, ostoon, vaihtoon jne keneltäkään yhtään mitään. Ukolla on omansa ja saa myös tehdä sen kanssa aivan mitä lystää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on yli 30 vuotta kun aloimme seurustelemaan. Muistaakseni ei kyllä raha-asioista puhuttu. Minä asuin työsuhdeasunnossa ja olin aika pienipalkkaisessa työssä joka tietysti miehelle selvisi heti alkuun.
Hänellä taas oli hyväpalkkainen työ ja oli elänyt taloudellisesti joten oli jo velaton kaksio pääkaupunkiseudulla. Aika pian menimme naimisiin ja yhdistimme palkkatilit.
Myytiin kaksio ja rakennutimme ok-talon.Oletpa onnekas, kun otti köyhän naisen siivelleen🤗
No niinpä! Kun on samanlaiset ajatukset kuluttamisesta ja elämäntyylistä niin elämä on sujunut mukavasti ilman riitoja rahasta.
Nuorempana matkusteltiin eikä tarvinnut halvimpia vaihtoehtoja katsella. Nyt ei enää ulkomaille tee mieli lähteä vaan kotimaahan tutustutaan.
Rahat on yhteiset.
"Yhteiset" eli joudut kysymään lupaa mieheltäsi kaikkeen. Ihquu
Sitäkö yhteinen mielestäsi tarkoittaa? Isommat ostokset kuten autot tms. puhutaan tietenkin yhdessä, mutta jotain tonnin juttuja ei kai sen kummemmin tarvitse selitellä.
Miksi kysyisin/puhuisin kumppanilleni auto asioistani? Olen autoni ostanut aina ihan omalla rahallani ja vaihtanut ihan omalla rahallani juuri silloin kun haluan ja mihin haluan. Sehän on minun omaisuuttani, ei yhteistä ja teen sillä tasan mitä minä haluan. En kysele omaisuuteni käyttöön, ostoon, vaihtoon jne keneltäkään yhtään mitään. Ukolla on omansa ja saa myös tehdä sen kanssa aivan mitä lystää.
No, usein on fiksua parisuhteessa puhua asioista, myös autoista. Esim. jos molemmilla työmatka vain 20 km niin voi olla fiksua ostaa toinen auto pienempi ja toinen isompi mökkimatkoja ym varten. Tai riittääkö talon sähköverkko kahden sähköauton lataukseen. Tai jotain muuta.
Ei kenellekkään kuulu mun pankkitilin saldo tai sijoitussalkun koko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se pihi sika välittömästi.
Jos toinen on kohtuuttoman pihi tai holtiton rahankäyttäjä suhdetta ei pidä edes ajoittaa. Tai jos toinen on esim salannut olevansa ulosotossa suhde kannattaa päättää välittömästi.
riippuu siitä- mistä se ulosotto on muodostunut. holtittomuus vai vaikka pitkä vakava sairastaminen- hoitokulut. jne. oikeudenkäyneissäkään ei se oikeus vaan aina toteudu- marginaalissa voisin ymmärtää pitkän oikeustaistelun ja senkin mistä on käyty oikeutta.
Oli syy mikä tahansa, niin ulosotto on sellainen varoituslippu että ne pinkit linssit kannattaa riisua heti. Eikä ikinä sekaantua yhteisiin rahoihin tai avioon ilman avioehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kenellekkään kuulu mun pankkitilin saldo tai sijoitussalkun koko
No pankkia tai verottajaa saattaa toki hieman kiinnostaa.Mutta kaikki muut saapi pitää ränttynsä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on yli 30 vuotta kun aloimme seurustelemaan. Muistaakseni ei kyllä raha-asioista puhuttu. Minä asuin työsuhdeasunnossa ja olin aika pienipalkkaisessa työssä joka tietysti miehelle selvisi heti alkuun.
Hänellä taas oli hyväpalkkainen työ ja oli elänyt taloudellisesti joten oli jo velaton kaksio pääkaupunkiseudulla. Aika pian menimme naimisiin ja yhdistimme palkkatilit.
Myytiin kaksio ja rakennutimme ok-talon.Oletpa onnekas, kun otti köyhän naisen siivelleen🤗
No niinpä! Kun on samanlaiset ajatukset kuluttamisesta ja elämäntyylistä niin elämä on sujunut mukavasti ilman riitoja rahasta.
Nuorempana matkusteltiin eikä tarvinnut halvimpia vaihtoehtoja katsella. Nyt ei enää ulkomaille tee mieli lähteä vaan kotimaahan tutustutaan.
Rahat on yhteiset.
"Yhteiset" eli joudut kysymään lupaa mieheltäsi kaikkeen. Ihquu
Sitäkö yhteinen mielestäsi tarkoittaa? Isommat ostokset kuten autot tms. puhutaan tietenkin yhdessä, mutta jotain tonnin juttuja ei kai sen kummemmin tarvitse selitellä.
Miksi kysyisin/puhuisin kumppanilleni auto asioistani? Olen autoni ostanut aina ihan omalla rahallani ja vaihtanut ihan omalla rahallani juuri silloin kun haluan ja mihin haluan. Sehän on minun omaisuuttani, ei yhteistä ja teen sillä tasan mitä minä haluan. En kysele omaisuuteni käyttöön, ostoon, vaihtoon jne keneltäkään yhtään mitään. Ukolla on omansa ja saa myös tehdä sen kanssa aivan mitä lystää.
No, usein on fiksua parisuhteessa puhua asioista, myös autoista. Esim. jos molemmilla työmatka vain 20 km niin voi olla fiksua ostaa toinen auto pienempi ja toinen isompi mökkimatkoja ym varten. Tai riittääkö talon sähköverkko kahden sähköauton lataukseen. Tai jotain muuta.
Tai molemmat ostaa jonkun 2-paikkasen ja perhe ei mahdu kyytiin. Auto taitaa olla pienin juttu mistä keskustellaan, lähinnä siksi että mies ymmärtää niiden tekniikasta ja huoltaa ne. Viimekädessä kuitenkin päätös on omani.
Kakkosasunnosta keskusteltiin sijainnista ja haluaako mies siitä pienen siivun omiin nimiinsä. Sijoituskämpän lunastin perikunnalta ilmoitusasiana.
Arki taitaa olla ihan tavallista alempaa keskiluokkaa vähän turhan suurilla ruokamenoilla.
Mentiin yhteen jo nuorina ja heti avoliittoon ja yhteiset rahat. Eli ei salaisuuksia.
Kaveri on ollut avopuolisonsa kanssa jo vuosia, eikä vieläkään ole kertonut, että hänellä on useita kymmeniä tuhansia euroja ulosotossa. Puoliso vaan ihmettelee usein minne hänen rahansa menevät, kun koskaan ei ole rahaa tehdä mitään.
Kyllä mä haluan tietää onko mahdollinen seurustelukumppani korviaan myöten veloissa ja ulosotossa hyvinkin pian. Turha käyttää aikaa sen enempää. Tiedän mitä se on kun on omakohtaista kokemusta. Yhteen en tule ikinä kenenkään kanssa muuttamaan joten mahdolliset tuet tai pienet tulot ei ole ratkaisevaa.
Teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ei toisen rahankäytön tunnistaminen ole mitään Amerikan-tiedettä. Toki, kun vietti vie järki vaikenee.