Suhteen aloittaminen ja raha-asiat.
Kun aloitte virallisesti seurustelemaan kumppaninne kanssa, kuinka pian uskalsitte kertoa rahatilanteesta? Veloista tai säästöistä.
Rahatilanne voi vaikuttaa suhteen jatkumiseen...
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena hyväksikäytön uhri jonka seurauksena sairastuin psyykkisesti jonka seurauksena MYÖS ajauduin ulosottoon. Pitääkö minun siis kertoa kaikille deiteille heti tämä koko erittäin henkilökohtainen tarinani, vai ainoastaan että olen ulosotossa? Silloinhan annan kuvan holtittomasta ja välinpitämättömästä ihmisestä kun totuus on paljon monimutkaisempi. Enkä todellakaan halua levitellä asioitani ympäri kyliä.
Mielestäni nykyään olemme tehokkuuden orjia, jopa ihmisiin tutustumisen tulisi tapahtua mahdollisimman tehokkaasti, ettei vahingossakaan tuhlaa sekuntiakaan "vääränlaiseen" ihmiseen. Siinä niitä kuplia sitten syntyy samalla.
Ei sinun yksityiskohtaisesti tarvitse kertoa. Sano vaikka, että sinulla on ollut vaikea elämä ja raha-asiat eivät ole kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se pihi sika välittömästi.
Jos toinen on kohtuuttoman pihi tai holtiton rahankäyttäjä suhdetta ei pidä edes ajoittaa. Tai jos toinen on esim salannut olevansa ulosotossa suhde kannattaa päättää välittömästi.
Pitäisikö ulosotosta siis kertoa heti ekoilla treffeillä? Pitääkö hedelmättömyydestäkin kertoa heti?
Isoja kysymyksiä jotka vaikuttaa tulevaisuuteen isosti, eli kyllä pitää olla heti rehellinen, ettei yhteistä omistusasuntoa ja lasta ole luvassa.
Seurustelu on tutustumista. Ei siinä vielä loppuelämää suunnitella.
Eli seurustelu on vaan sellaista ajankulua, jolla annetaan harhainen kuva siitä yhteisestä tulevaisuudesta? Ovi on ikään kuin raollaan koko ajan esim jollekin paremmalle?
Taisimme puhua ja ensitreffeille, kun siinä sivuttiin ammattia ja työtä, niin tuli rahankäyttö puheeksi. Miehelläni oli todella paljon velkaa tuossa vaiheessa, oli töissä ja asui vuokralla. Itse olin velaton, töissä ja omistusasunnossa. Asiat lähtivät etenemään kun miestä kiinnosti miten olin päässyt velattomaksi. Annoin muutaman vinkin. Nyt olemme molemmat velattomia ja työttömiä, mutta omistusasunnossa. Niin se elämä heittelee.
Siinä kohden kun alettiin puhua yhteen muuttamisesta. Tulihan se jo sitä ennen tietoon vuokra-asumiset ja työpaikat/määräaikaisen päättyminen. Kuluja (yhteiset syömiset ja juomiset, bensat) makseltiin alusta asti suunnilleen puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti. Sitten pitää miettiä miten toimia, jos toinen on töissä ja toinen saa tukia. Onko valmis elättämään toisen osittain.
Jos kyse on vasta seurustelun alusta niin tuskin asutaan yhdessä. Suurituloisempi voi tietenkin kustantaa yhteisiä kuluja mutta ei toista tarvitse tuossa vaiheessa elättää.
Tietenkin suurituloinen voi kustantaa…Kerran koitin seurustella sillä tavalla että tuloero oli suuri. Me laskettiin tekemisen rimaa, että se sopii kummankin kukkarolle, mutta ei siitä pidemmän päälle mitään tullut ja toinen halusi nostaa sitä rimaa juuri tuolla sinun ajatuksella.
Joo ei köyhemmän puolison kanssa ole kiva seurustella. Kenen puolesta sitä nyt alkaisi maksamaan? Tai viettämään kylpyläreissujen tilalle pelkkiä koti-iltoja, syömään sisäfileen sijaan jauhelihaa ja perunaa jne.
Aika pian selvisi ettei multa lopu rahat koskaan sekä se että naisella ei ollut mitään kukkarossa.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena hyväksikäytön uhri jonka seurauksena sairastuin psyykkisesti jonka seurauksena MYÖS ajauduin ulosottoon. Pitääkö minun siis kertoa kaikille deiteille heti tämä koko erittäin henkilökohtainen tarinani, vai ainoastaan että olen ulosotossa? Silloinhan annan kuvan holtittomasta ja välinpitämättömästä ihmisestä kun totuus on paljon monimutkaisempi. Enkä todellakaan halua levitellä asioitani ympäri kyliä.
Mielestäni nykyään olemme tehokkuuden orjia, jopa ihmisiin tutustumisen tulisi tapahtua mahdollisimman tehokkaasti, ettei vahingossakaan tuhlaa sekuntiakaan "vääränlaiseen" ihmiseen. Siinä niitä kuplia sitten syntyy samalla.
Tai jos vain jättäisit meidät miehet rauhaan.😝
Vierailija kirjoitti:
Todellakin nämä asiat puhutaan läpi ennen kuin sitä suhteen virallistamista.
Ei ke puhuttu, kun kumpikin huolehti omista rahoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se pihi sika välittömästi.
Jos toinen on kohtuuttoman pihi tai holtiton rahankäyttäjä suhdetta ei pidä edes ajoittaa. Tai jos toinen on esim salannut olevansa ulosotossa suhde kannattaa päättää välittömästi.
riippuu siitä- mistä se ulosotto on muodostunut. holtittomuus vai vaikka pitkä vakava sairastaminen- hoitokulut. jne. oikeudenkäyneissäkään ei se oikeus vaan aina toteudu- marginaalissa voisin ymmärtää pitkän oikeustaistelun ja senkin mistä on käyty oikeutta.
Kannattaa ottaa joku mahdollisimman samanlainen puoliso, joka ymmärtää sinua. Ei sitä kultalusikka perseessä syntynyttä, joka alkaisi kuitenkin vähintään jossain vaiheessa vttuila sun epäonnestasi. Miksei samanlaisia vaikeuksia läpikäynyt voisi kelvata?
Vierailija kirjoitti:
Heti. Sitten pitää miettiä miten toimia, jos toinen on töissä ja toinen saa tukia. Onko valmis elättämään toisen osittain.
Hyvä kommentti.
Eräs nainen oli minusta kiinnostunut (päättelin :)). Hän töissä, minä työtön; yritin kyllä "työllistyä". Ennakoin, et suhteesta ei tulisi mitään, menisi vaan riitelyksi.
Hän löysi sitten miehen. Se mies kuoli, äkilliseen sairauskohtaukseen. Baarissa näin häntä: esitin osanottoni ja halasin. Kyynelehtiin siinä molemmat. Hän leski, ja minä vieläkin työtön (tai töitten välissä), mietin, et siitä suhteesta ei vieläkään tulisi mitään.
En ole vieläkään kahden vuoden jälkeen kertonut rehellisesti, millainen omaisuuteni on. Annan miehen uskoa, että molemmilla on samanlainen tilanne eli keskituloinen ja -menoinen. Meillä kumpikin vastaa omista rahoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena hyväksikäytön uhri jonka seurauksena sairastuin psyykkisesti jonka seurauksena MYÖS ajauduin ulosottoon. Pitääkö minun siis kertoa kaikille deiteille heti tämä koko erittäin henkilökohtainen tarinani, vai ainoastaan että olen ulosotossa? Silloinhan annan kuvan holtittomasta ja välinpitämättömästä ihmisestä kun totuus on paljon monimutkaisempi. Enkä todellakaan halua levitellä asioitani ympäri kyliä.
Mielestäni nykyään olemme tehokkuuden orjia, jopa ihmisiin tutustumisen tulisi tapahtua mahdollisimman tehokkaasti, ettei vahingossakaan tuhlaa sekuntiakaan "vääränlaiseen" ihmiseen. Siinä niitä kuplia sitten syntyy samalla.
Minä sentään älysin sen verran, että pyysin itselleni edunvalvojaa heti kun täytin 18. Taustassani ei ole mitään hävettävään ja olen päättänyt siitä puhua täysin avoimesti. Se on ollut paras palvelus mitä olen voinut itselleni tehdä. Raivoisalla kiukuttelulla ei saavuta mitään.
Hyvin pian, mutta meillä oli erilliset rahat ensimmäiset 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se pihi sika välittömästi.
Jos toinen on kohtuuttoman pihi tai holtiton rahankäyttäjä suhdetta ei pidä edes ajoittaa. Tai jos toinen on esim salannut olevansa ulosotossa suhde kannattaa päättää välittömästi.
Pitäisikö ulosotosta siis kertoa heti ekoilla treffeillä? Pitääkö hedelmättömyydestäkin kertoa heti?
Isoja kysymyksiä jotka vaikuttaa tulevaisuuteen isosti, eli kyllä pitää olla heti rehellinen, ettei yhteistä omistusasuntoa ja lasta ole luvassa.
Seurustelu on tutustumista. Ei siinä vielä loppuelämää suunnitella.
Jos et halua lapsia, miksi haluaisit seurustella kumppanin kanssa, joka haluaa lapsia? Parempi kertoa heti ettei suhteesta tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se pihi sika välittömästi.
Jos toinen on kohtuuttoman pihi tai holtiton rahankäyttäjä suhdetta ei pidä edes ajoittaa. Tai jos toinen on esim salannut olevansa ulosotossa suhde kannattaa päättää välittömästi.
Pitäisikö ulosotosta siis kertoa heti ekoilla treffeillä? Pitääkö hedelmättömyydestäkin kertoa heti?
Isoja kysymyksiä jotka vaikuttaa tulevaisuuteen isosti, eli kyllä pitää olla heti rehellinen, ettei yhteistä omistusasuntoa ja lasta ole luvassa.
Seurustelu on tutustumista. Ei siinä vielä loppuelämää suunnitella.
Eli seurustelu on vaan sellaista ajankulua, jolla annetaan harhainen kuva siitä yhteisestä tulevaisuudesta? Ovi on ikään kuin raollaan koko ajan esim jollekin paremmalle?
No ei noinkaan. Kyllähän sitä voi puhua mitä vain omaksi edukseen ja kertoa taloudestaan ja rahatilanteesta mitä vain. Tutustuminen sitten oikeasti näyttää millainen toinen on.
Voihan sitä väittää esim olevansa säästäväinen ym, mutta totuus onkin ihan toinen ja tuhlataan ihan kaikkeen.
Aloitimme mieheni kanssa 20v. sitten. Kun muutimme yhteen hän sanoi tienaavansa enemmän ja haluaa maksaa menoista enemmän. Tulen aina muistamaan sen. Myöhemmin olen saanut perintöä itse ja maksanut vuorosti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena hyväksikäytön uhri jonka seurauksena sairastuin psyykkisesti jonka seurauksena MYÖS ajauduin ulosottoon. Pitääkö minun siis kertoa kaikille deiteille heti tämä koko erittäin henkilökohtainen tarinani, vai ainoastaan että olen ulosotossa? Silloinhan annan kuvan holtittomasta ja välinpitämättömästä ihmisestä kun totuus on paljon monimutkaisempi. Enkä todellakaan halua levitellä asioitani ympäri kyliä.
Mielestäni nykyään olemme tehokkuuden orjia, jopa ihmisiin tutustumisen tulisi tapahtua mahdollisimman tehokkaasti, ettei vahingossakaan tuhlaa sekuntiakaan "vääränlaiseen" ihmiseen. Siinä niitä kuplia sitten syntyy samalla.
Pitäisikö minun muka…lässyn lässyn. Marttyyrius on narsismin piirre. Olisiko aika jo tulla alas sieltä ristiltä ulisemasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se pihi sika välittömästi.
Jos toinen on kohtuuttoman pihi tai holtiton rahankäyttäjä suhdetta ei pidä edes ajoittaa. Tai jos toinen on esim salannut olevansa ulosotossa suhde kannattaa päättää välittömästi.
riippuu siitä- mistä se ulosotto on muodostunut. holtittomuus vai vaikka pitkä vakava sairastaminen- hoitokulut. jne. oikeudenkäyneissäkään ei se oikeus vaan aina toteudu- marginaalissa voisin ymmärtää pitkän oikeustaistelun ja senkin mistä on käyty oikeutta.
Mä annan nyt sellaisen vinkin, että hakekaa itsellenne edunvalvoja, jos ei ne omat voimat riitä vastaamaan itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on yli 30 vuotta kun aloimme seurustelemaan. Muistaakseni ei kyllä raha-asioista puhuttu. Minä asuin työsuhdeasunnossa ja olin aika pienipalkkaisessa työssä joka tietysti miehelle selvisi heti alkuun.
Hänellä taas oli hyväpalkkainen työ ja oli elänyt taloudellisesti joten oli jo velaton kaksio pääkaupunkiseudulla. Aika pian menimme naimisiin ja yhdistimme palkkatilit.
Myytiin kaksio ja rakennutimme ok-talon.Oletpa onnekas, kun otti köyhän naisen siivelleen🤗
No niinpä! Kun on samanlaiset ajatukset kuluttamisesta ja elämäntyylistä niin elämä on sujunut mukavasti ilman riitoja rahasta.
Nuorempana matkusteltiin eikä tarvinnut halvimpia vaihtoehtoja katsella. Nyt ei enää ulkomaille tee mieli lähteä vaan kotimaahan tutustutaan.
Rahat on yhteiset.
riippuu siitä- mistä se ulosotto on muodostunut. holtittomuus vai vaikka pitkä vakava sairastaminen- hoitokulut. jne. oikeudenkäyneissäkään ei se oikeus vaan aina toteudu- marginaalissa voisin ymmärtää pitkän oikeustaistelun ja senkin mistä on käyty oikeutta.