Opettajien hätähuuto: Näin hirveää vanhempien käytös on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin poissaoloissa merkityn tiedon: Nikotiinipurkki tunnilla... Kysyin Eemeliltä (nimi muutettu), mitä tämä tarkoittaa. Hän sanoi, että ei todellakaan tiedä ja vakuutti, ettei hänellä ole ollut nikotiinipurkkia eikä hän käytä nikotiinituotteita

Haluan tarkemman selvityksen tästä tiedosta - mieluimmin puhelimitse, sillä väite on raskas.

Pasi Pitkänen (nimi muutettu), varatuomari (ei muutettu)

No varatuomari meni yli, mutta eikö tuo muuten ollut asiallinen viesti? Itsekin haluaisin ehdottomasti keskustella opettajan kanssa, jos koulussa on havaittu, että lapsi käyttää nikotiinituotteita, joista ei kotona ole havaintoa.

 

T: toinen VT

Mitä siinä opettajalla on selitettävää jos on havainnut nikotiinipurkin eemelin kädessä eikä muuta? Pitää kysellä eemeliltään tarkemmin. Vanhemmathan ne kasvattaa tarkemmin.

Eemeli nyt varmaan myöntäisi, kyllä isä herra varatuomari, minulla oli koulussa nikotiinipurkkaa ja kyllä myös käytän sitä

Mitä VT haluaa selvittää, opettaja on nähnyt nikotiinipurkin ja raportoinut sen. Eemeli valehtelee isälle ja isä ei voi uskoa että Eemeli valehtelee, vaan ajattelee että opettaja valehtelee?

Ollaan omalla lomalla kouluaikana ja halutaan että koepäivää siirretään, koska lomalla ei haluta lukea kokeeseen.

Huoltaja ilmoittaa, että nuoren pitää saada parempi numero todistukseen, jotta pääsee haluamaansa lukioon. Opettajan velvollisuus on kuulemma teettää ylimääräisiä tehtäviä, joilla nuori voi näyttää osaamistaan. Tehtävät kuulemma voidaan ihan hyvin tehdä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen äiti laittoi minulle tänään Wilmassa viestin: poika ei löydä luokkaa, voitko käydä etsimässä hänet.

ope

Teille on sitten huonosti infottu luokista tai huonosti merkinnät seinillä. Oikein hyvä, että äiti hoksautti tästä. Itse olen huomannut, että joissakin kouluissa mikään ei muutu, vaikka vanhemmilta tulisi asiallisia kommentteja ja toiveita. Kaikki tulkitaan turhiksi huomautteluiksi.

Poika (lukiolainen) voi itse laittaa viestiä jos on eksynyt?

Tai aukaista suunsa ja kysyä joltain.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut opettaja yli 25 vuotta. En ole kertaakaan kohdannut häiriköiviä vanhempia. En aidosti tunne tätä ilmiötä omassa työssäni. En epäile sen olemassaoloa, mutta ihmettelen miten olen itse siltä säästynyt jos se on oikeasti niin yleinen kuin sanotaan. 

Olet töissä jossakin maaseudulla pohjoisessa, ehkä jossakin Pohjanmaan lestadiolaiskunnassa, jossa lapsia vielä kasvatetaan ja vanhemmilla on tärkeämpääkin tekemistä kuin häiriköidä opettajia.

Sekään ei aina ole pelastus, sillä noin kymmenen vuotta sitten tapasin pari häirikkövanhempaa tuollaisessa kunnassa. Ensimmäiset ja viimeiset lyhyellä ja pätkittäisellä opettajan urallani.

Vierailija kirjoitti:

"Lähdemme syysloman jälkeen kahdeksi viikoksi etelään, kun palaamme, tarvitsee lapsi tukiopetusta ettei jää jälkeen. Tytölle sopii maanantaina klo 14-15.30 ja keskiviikkona klo 8-9."

Tämä. Lomia otetaan nykyään kesken lukuvuoden todella paljon. Ymmärrän kyllä, että lomia saa halvemmalla koulun loma-aikojen ulkopuolella, mutta vanhempien pitää ymmärtää kuinka paljon tuollainen kahden viikon poissaolo voi vaikuttaa oppilaan oppimistuloksiin. Meillä rehtori teki selväksi vanhempainillassa, että kannattaa käyttää harkintaa asiassa, koska lomamatka ei ole peruste tukiopetukselle. Vastuu koulutehtävien suorittamisesta ylimääräisillä lomilla on lapsen huoltajilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on jo ketju varhaiskasvatuksen hätähuuto. Nyt on opettajien hätähuuto. Molemmissa ketjuissa arvostellaan ja haukutaan lapsia ja vanhempia. 

Missä näiden ihmisten ammattitaito on? Onko koulutus ajastaan jäljessä vai hakeutuuko alalle vääränlaisia ihmisiä? Naisvaltaisuus on ainakin haitaksi. Naisvaltaisilla aloilla kiusaaminen rehottaa. Säästöt varmasti vaikuttaa sekä päiväkodeissa että kouluissa, mutta tuskin ne lasten tai vanhempien syy on. 

Kouluissa ja päiväkodeissa on korkeakoulutettuja ihmisiä. Kuinka he eivät kykene hahmottamaan ongelmien todellisia syitä, vaan hyökkäävät asiakkaittensa kimppuun? Mitä esimerkkiä tämä lapsille antaa vastuullisesta ongelmanratkaisusta ja aikuismaisesta toiminnasta?

"Asiakkaidensa?" 😂😂 kuka sinä luulet olevasi? 

Kaikki ammatit ovat asiakaspalveluammatteja. Lääkäri, sähköasentaja, lentokapteeni, kirvesmies, opettaja, taksikuski, lastenhoitaja, verovirkailija, sosiaalityöntekijä ym. tarjoavat oman ammattitaitonsa asiakkaittensa käyttöön ja saavat siitä rahallisen korvauksen. Tämä voi tapahtua yksityisyrittäjänä tai työnantajan palveluksessa. 

Kaikissa ammateissa tarvitaan kykyä kohdata asiakas ja saada hyvä lopputulos aikaan. 

Ehkä kysymyksesi paljastaa syyn alan ongelmiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lähdemme syysloman jälkeen kahdeksi viikoksi etelään, kun palaamme, tarvitsee lapsi tukiopetusta ettei jää jälkeen. Tytölle sopii maanantaina klo 14-15.30 ja keskiviikkona klo 8-9."

Tämä. Lomia otetaan nykyään kesken lukuvuoden todella paljon. Ymmärrän kyllä, että lomia saa halvemmalla koulun loma-aikojen ulkopuolella, mutta vanhempien pitää ymmärtää kuinka paljon tuollainen kahden viikon poissaolo voi vaikuttaa oppilaan oppimistuloksiin. Meillä rehtori teki selväksi vanhempainillassa, että kannattaa käyttää harkintaa asiassa, koska lomamatka ei ole peruste tukiopetukselle. Vastuu koulutehtävien suorittamisesta ylimääräisillä lomilla on lapsen huoltajilla.

Eihän asiassa sitten ole mitään ongelmaa. Selkeöt säönnöt kannattaa ilmoittaa kaikille heti koulun alussa. Moraalista närkästystä kannattaa välttää.

Vierailija kirjoitti:

Koulutuspakko pitäisi ainakin ekana ottaa pois tästä kommunistimaasta jos se vielä voisi pelastaa mitä on nyt tuhottu suomessa.

Lasta voi opettaa kotiopetuksessa. Esimerkiksi viiden vanhemman yhdessä järjestämässä kotiopetuksessa, jokainen vanhempi on yhden päivän viikosta opettamassa kotona ja muut päivät töissä. Toimisi ainakin silloin, kun osa vanhemmista on opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt erityisluokanopettajana 15 vuotta yläkoulussa ja oppilaillani on juuri hyvin paljon käytöksen haasteita. Monet on vielä alakoulun hoitaneet ihan asiallisesti ja oppimiskykyä on, mutta sitten iskee teini-ikä ja sitä myöten kaikki leviää käsiin. Koskaan ei ole tullut konfliktia vanhempien kanssa. Olen herkkä vaistoamaan sen, jos vanhempi on konfliktihakuinen ja yritän aina sisäistää sen, että kukaan ei halua kuulla lapsestaan jatkuvasti valitusta/huonoja juttuja. Pakkohan ne asiat on asioina käsitellä, mutta pitää rakentaa luottamus ja vanhemmalle usko siihen, että pidän heidän lapsestaan ja en todellakaan halua olla ilkeä. Joskus vanhemmat on niin vereslihalla, että he ovat valmiiksi kuin siilit piikit pystyssä ja tällöin vaatii paljon sitä, että lapsesta puhutaan positiivisessa hengessä. Huumorikin auttaa. Joku sopivan rento letkautus murtaa jään aluksi. 

 

Vanhemmat on joskus aidosti kohtuuttomia, mutta kaikesta huolimatta opettaja pääsee helpoimmalla, kun osaa vähän luovia ja löytää ne oikeat nappulat, joista painaa. Kuitenkin työskentelemme toisten ihmisten lasten kanssa ja lapset on vanhemmille kovin rakkaita. Se pitää aina muistaa. Erityisesti haastavien lasten vanhemmille on ihan turha raportoida jokaista munausta koulupäivässä, koska nehän ei enää jaksa. olen huomannut, että kun säästää vähän Wilma-merkintöjä ja laittaa vain silloin, kun oikeasti keuli poikkeuksellisen pahasti, niin kotonakin sitten tulee kurinpalautusta. Kukapa sitä jaksaisi koko ajan ottaa lapsestaan paskaa niskaan. Tulee vaan primitiivinen reaktio takaisin. En äitinä itsekään haluaisi saada koko ajan jotain negaa koulusta ja vaikka lapseni ovat käyneet koulunsa ihan hienosti, niin pojalla oli pieniä juttuja teini-iässä ja niistäkin jo ärsyynnyin luokanvalvojan "nipotukseen". 

Niin että kun tyyppi on sitten täysi-ikäinen niin eihän se mitään kun sitä ryöväämääni mummoa potkin, kunhan en tap..panut, niinkö? Mitäs pienistä.

Ymmärrän kyllä opettajien tunteenpurkaukset, mutta samalla ne kertoo ammatillisen asenteen puutteesta. Ihmisiä on kaikenlaisia. Ei kaikkeen kannata lähteä mukaan. Pitää selkeän, netraalin linjan. Jos lähtee sopankeittoon, siinä ei voita mitään. Moni muistaa omilta tai lapsen kouluvuosilta saman kaavan; joillain opettajilla oli aina ongelmia järjestyshäiriöiden kanssa, toisilla ei koskaan. Sama luokka kuitenkin. Paljon riippuu omista asenteista ja taidoista. Metsä usein vastaa kuin huudetaan. Opettajat tarvisi lisäkoulutusta, ei moitteita.

Vierailija kirjoitti:

Olen minäkin joskus ollut löytämättä jotain tiettyä paikkaa.

Kai selvisit siitä ilman äidin tai open apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt erityisluokanopettajana 15 vuotta yläkoulussa ja oppilaillani on juuri hyvin paljon käytöksen haasteita. Monet on vielä alakoulun hoitaneet ihan asiallisesti ja oppimiskykyä on, mutta sitten iskee teini-ikä ja sitä myöten kaikki leviää käsiin. Koskaan ei ole tullut konfliktia vanhempien kanssa. Olen herkkä vaistoamaan sen, jos vanhempi on konfliktihakuinen ja yritän aina sisäistää sen, että kukaan ei halua kuulla lapsestaan jatkuvasti valitusta/huonoja juttuja. Pakkohan ne asiat on asioina käsitellä, mutta pitää rakentaa luottamus ja vanhemmalle usko siihen, että pidän heidän lapsestaan ja en todellakaan halua olla ilkeä. Joskus vanhemmat on niin vereslihalla, että he ovat valmiiksi kuin siilit piikit pystyssä ja tällöin vaatii paljon sitä, että lapsesta puhutaan positiivisessa hengessä. Huumorikin auttaa. Joku sopivan rento letkautus murtaa jään aluksi. 

 

Vanhemmat on joskus aidosti kohtuuttomia, mutta kaikesta huolimatta opettaja pääsee helpoimmalla, kun osaa vähän luovia ja löytää ne oikeat nappulat, joista painaa. Kuitenkin työskentelemme toisten ihmisten lasten kanssa ja lapset on vanhemmille kovin rakkaita. Se pitää aina muistaa. Erityisesti haastavien lasten vanhemmille on ihan turha raportoida jokaista munausta koulupäivässä, koska nehän ei enää jaksa. olen huomannut, että kun säästää vähän Wilma-merkintöjä ja laittaa vain silloin, kun oikeasti keuli poikkeuksellisen pahasti, niin kotonakin sitten tulee kurinpalautusta. Kukapa sitä jaksaisi koko ajan ottaa lapsestaan paskaa niskaan. Tulee vaan primitiivinen reaktio takaisin. En äitinä itsekään haluaisi saada koko ajan jotain negaa koulusta ja vaikka lapseni ovat käyneet koulunsa ihan hienosti, niin pojalla oli pieniä juttuja teini-iässä ja niistäkin jo ärsyynnyin luokanvalvojan "nipotukseen". 

Niin että kun tyyppi on sitten täysi-ikäinen niin eihän se mitään kun sitä ryöväämääni mummoa potkin, kunhan en tap..panut, niinkö? Mitäs pienistä.

Henkilönä en sinua arvioi, mutta viestisi kertoo kai loppuunpalamisesta. Siinä on luovuttamisen maku. Asenteista riippuu paljon.  Koulutuksessa olisi tärkeä antaa realistinen kuva työstä. Kaikki ei alalle sovi, ja moni on vaihtanut muualle.

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta. Toimin kosmetologina ja joskus hoitoon tuli lapsia tai teinejä. Yleensä vanhemmat toivat hoitoon ja olivat asiallisia kuten lapsensakin. Sitten 2000 -luvulla alkoi tulla näitä vanhempia, joilla oli outoja kuvitelmia siitä mitä kosmetologi voi tehdä. Kun tulos ei ollut vanhempia miellyttävä alkoi huuto ja vaatimukset. Joskus vaadittiin mahdottomia jo alun alkaen. Kun sanoin että tuo ei ole mahdollista, annettiin huono arvostelu netissä tai keksittiin jotain. Jouduin kehoittamaan että voi mennä muuallekin, jos hoito täällä ei miellytä. 

Ei toimi. Määkin monet rähinät kuunnellu kaupassa ja aina sanotaan että en enää ikinä ule tänne ja sit se perkuls on taas seuraavana päivänä täällä pyörimässä!!! Otin loparit enneku jouduin hullujenhuoneelle.

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen äiti laittoi minulle tänään Wilmassa viestin: poika ei löydä luokkaa, voitko käydä etsimässä hänet.

ope

En yhtään ihmettele;) Kuin aikoinaan myönsin luottoja ja 18-vuotiaat opiskelijat/työssäkäyvät alkoivat saada niitä minimiluottorajalla niin yks heppu ei tiennyt osoitettaan koska "Äiti on aina kirjoittanut sen". No, en myöntänyt ko "herralle" luottoa ja laitoin sellaset (laittomat mutta salatut) merkinnät ettei kukaan muukaan myönnä vaikka se sen osoitteensa opettisikin;)

Vierailija kirjoitti:

"Lähdemme syysloman jälkeen kahdeksi viikoksi etelään, kun palaamme, tarvitsee lapsi tukiopetusta ettei jää jälkeen. Tytölle sopii maanantaina klo 14-15.30 ja keskiviikkona klo 8-9."

Tytölle sopii vaihtaa koulua?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen äiti laittoi minulle tänään Wilmassa viestin: poika ei löydä luokkaa, voitko käydä etsimässä hänet.

ope

Miten olisi pitänyt toimia?

Miksi poika ei itse laittanut viestiä?

Olen myös törmännyt opettajaan, joka tuntuu oikein kyttäävän mahdollisuutta käsittää väärin sen mitä vanhemmat sanoo ja näyttää tämän sitten lapsen kohtelussa. Kolmekymppinen helluntailaismies tämä opettaja. 

Vierailija kirjoitti:

On kokemuksia. Olen ollut nyt 16-V lukiossa opettajana. Ensimmäiset kymmenen vuotta meni ilman mitään konfliktia. Tänä syksynäkin on jo ehtinyt olla eka. 

Isät ja äidit vaatii nuorilleen erityiskohtelua, siitä se johtuu.

Narsismista on tullut normaalia yhteiskunnassa ja tietenkin se näkyy siinä miten omaa lasta pitäisi kohdella erityisesti. Opettajille pitää antaa enemmän valtuuksia pitää yllä järjestystä ja jakaa rangaistuksia. Lapset takaisin jälki-istuntoon ja tarkkisluokat takaisin. Luokalleen pitää jättää jokainen joka ei opi. Vanhempien suut pitää tukkia vaikka lain avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemuksia. Olen ollut nyt 16-V lukiossa opettajana. Ensimmäiset kymmenen vuotta meni ilman mitään konfliktia. Tänä syksynäkin on jo ehtinyt olla eka. 

Isät ja äidit vaatii nuorilleen erityiskohtelua, siitä se johtuu.

16-v?

Et ole opettaja. Tai toivottavasti et ole.

Voi olla vaikka liikunnan opettaja. Varmaan yllättyisit jos näkisit minkälaista suomea lukion opettajat kirjoittavat. Katso, minäkin jätin yhden pilkun laittamatta.