Lue keskustelun säännöt.
Miksei Suomessa ole mitään matalan kynnyksen töitä mihin työtön voisi vain ryhtyä?
12.08.2026 |
Kaikki työt ovat vuosien mittaisten koulutusten, opintolainojen ja monimutkaisten rekrytointiprosessien takana.
Jos haluttaisiin että ihmiset voisivat aidosti työllistyä niin pitäisi olla korkeintaan muutaman kuukauden koulutukset ja sitten suoraan töihin ilman mitään byrokratioita.
Oikeastaan ainoa asia mitä nykyään voi tehdä matalalla kynnyksellä on tyhjien pullojen kerääminen ja sillä taas ei elä.
Kommentit (140)
Yksinkertaisesti se johtuu siitä että voi palkata matalalla kynnyksellä mutta ei voi irtisanoa matalalla kynnyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei koulutettu ihminen olisi noihin matalan kynnyksen hommiin edes motivoitunut tai sitoutunut työntekijä. Hän vain hakisi koko ajan muuta, ja lähtisi heti sopivan tilaisuuden tullen muihin töihin.
Työnantajana ottaisin mieluummin sellaisen, joka oikeasti haluaa tehdä sitä työtä ja sitoutuu, eikä koko ajan pyri siitä pois.
Valmistuin keväällä ja olin kaiken varalta hakenut vanhaan kesätyöhöni samalla kun hain alani töitä. En päässyt kuin kesätyöhöni ja olen yhä siellä vuosia myöhemmin. Oman alan töiden hakemisen lopetin noin vuoden jälkeen, kun pomo kysyi, laitanko nimen alle, jos tekee toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Menneestä muistuttaa enää lähinnä opintolainan takaisinmaksu. Silloin käy mielessä, että olisin päässyt samaan pisteeseen opiskelemattakin, mutta nuorena ajattelin, että pitää opiskella, että pääsee töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä töitä, joihin voi "vain ryhtyä", mutta eivät ne ole mitään kokoaikaisia ja hyvin palkattuja, varmoja työsuhteita.
Voit ryhtyä vaikka Wolt-kuskiksi tai tällä hetkellä marjan- ja sienenpoimijaksi. Talvella lumitöihin. Kesällä taas vaikka marjanpoimijaksi, tai -myyjäksi. Kesäkaudella voi kysellä myös metsänistutustöitä tai vaikka käpyjen keruuta.
Jos ryhtyy Wolt-yrittäjäksi, menettää työttömyyskorvaukset, eikä tuloista ole Wolttikuskina silti mitään takeita. Ei kukaan sellainen siis ala, joka on työttömyyskorvauksiin oikeutettu. Ulkomaalainen ehkä voi alkaa, jos muita vaihtoehtoja ei ole.
Tämähän se on. Varsinkin, jos suomalainen on jo vuosikymmeniä ollut töissä, maksanut veroja ja työttömyysvakuutusmaksuja, niin kyllä tottavie on tiukassa paikassa oikeus nostaa ne tuetkin.
Keskittäkää mieluummin energianne siihen, miten saadaan lisää oikeita työpaikkoja, älkääkä yrittäkö syyllistää ja rangaista ihmisiä siitä, että ovat ilman omaa syytään joutuneet heikon taloussuhdanteen vuoksi työttömiksi. Älkää lyökö jo valmiiksi lyötyjä. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, jos sinulla on jonkun alan koulutus, onko järkeä hakea niitä matalan kynnyksen töitä?
Mutta tässä taloustilanteessa niitä oman alan töitä ei välttis saa. Voi toki hakea samalla kun on muualla töissä.
Jos ei löydy oman alan töitä niin eipä niitä tarvitse vuoden tai kahden työttömyyden jälkeen enää hakea kun muut menevät jonossa ohitse. Matalapalkka-alan töissä sentään saa yleensä enemmän rahaa käteen kuin työttömänä ollessa eli työn tekeminen kannattaa.
Nykyään ollaan vähän samassa tilanteessa kuin 1990-luvun laman aikaan eli työttömäksi valmistuneet eivät päässeet oman alansa töihin eli heistä tuli väliinputoajia. Valmistumista viivytelleet olivat hyvässä saumassa kun aikanaan talous lähti kasvuun.
Vaikka nyt sanotaan että Suomen talous kasvaa niin ei se työllisyys heti lähde kasvuun joka alalla vaan siihen voi mennä vuosia. Osalla aloista ei tarjolle tule töitä ollenkaan rakennemuutoksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orpon hallituskaudella 3 vuoden aikana on jopa 80 000 kehitysmaalaista Suomeen tullutta työtöntä työllistetty matalan kynnyksen töihin.
Löytyisikö noihin töihin edes suomalaisia enää. Taksinkuljettajat ovat pääkaupunkiseudulla tummaihoisia lähes kauttaaltaan. Paljon muitakin töitä on joissa suomalainen tulee aika harvoin vastaan kuten ravintolat, siivoustyö, jakelutyö, postinjako jne.
Pienillä paikkakunnilla nuo kaikki alat ovat suomalaisten hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska demarit Arja Alho etunenässä lopettivat ns. piika- ja lapiotyöt, koska ne olivat heidän mielestään ihmisarvoa alentavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuotantotyöntekijän työpaikkoja on vaikka kuinka paljon. Ei vaadi välttämättä mitään koulutusta, työhön perehdytetään, ainoastaan HALU tehdä töitä täytyy olla.
Vierailija kirjoitti:
Ei koulutettu ihminen olisi noihin matalan kynnyksen hommiin edes motivoitunut tai sitoutunut työntekijä. Hän vain hakisi koko ajan muuta, ja lähtisi heti sopivan tilaisuuden tullen muihin töihin.
Työnantajana ottaisin mieluummin sellaisen, joka oikeasti haluaa tehdä sitä työtä ja sitoutuu, eikä koko ajan pyri siitä pois.
Vuosi tai kaksi sitten yksi juustoyrittäjä kertoi miten hän toivoo että töihin tullut olisi pitempään töissä kun työn ohessa oppii paljon asioita eli kyse on muustakin kuin myynnistä. Ketään ei toki voi pakottaa olemaan töissä mutta yrityksen kannalta pitkäaikainen työntekijä joka on kiinnostunut alasta on aina parempi kuin uutta paikkaa etsivä ja lähtökuopissa oleva koska työnteon motiivina on ainoastaan palkka. Pienissä yrityksissä hyvä työntekijä voi viihtyä vuosikymmenten ajan ja asiat voivat toimia hyvin mutta yksi huono työntekijä voi tehdä asiat vaikeaksi jos ei vaikka sovi joukkoon tai hoitaa työnsä huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä töitä, joihin voi "vain ryhtyä", mutta eivät ne ole mitään kokoaikaisia ja hyvin palkattuja, varmoja työsuhteita.
Voit ryhtyä vaikka Wolt-kuskiksi tai tällä hetkellä marjan- ja sienenpoimijaksi. Talvella lumitöihin. Kesällä taas vaikka marjanpoimijaksi, tai -myyjäksi. Kesäkaudella voi kysellä myös metsänistutustöitä tai vaikka käpyjen keruuta.
Jos ryhtyy Wolt-yrittäjäksi, menettää työttömyyskorvaukset, eikä tuloista ole Wolttikuskina silti mitään takeita. Ei kukaan sellainen siis ala, joka on työttömyyskorvauksiin oikeutettu. Ulkomaalainen ehkä voi alkaa, jos muita vaihtoehtoja ei ole.
Työtä tekevät maksavat toisille palkoistaan luksuksen kieltäytyä töistä ja sitten ihmetellään, miten Suomessa on niin paljon työttömiä ja aloituspaikatkin puuttuvat.
Helppo ratkaisu on siirtää näitä päätöksiä tekeviä viranomaisia oikeisiin töihin samalla kun luksustelu toisten piikkiin loppuu. Win, win töitä pelkäämättömälle ja samalla verot laskee reilusti.
Kaikissa sivistysmaissa on tukijärjestelmä sen varalle, että työt loppuvat. Pitäsi pikemminkin miettiä tosissaan, mistä Suomeen saisi lisää oikeita työpaikkoja. Puhelinmyynti ja Wolttikuskipaikat eivät yleensä kelpaa siksi, että niillä ei elä, tai tulot ovat liian epävarmoja, voi helposti käydä niin, ettei tule tarpeeksi palkkaa eikä saa silti tukiakaan. Varsinkaan perheellinen ei voi ottaa niin suurta riskiä, että jäisi tyhjän päälle. Toisin kuin jossain kehitysmaissa, Suomessa täytyy ilmaston ja pitkien välimatkojen vuoksi pystyä ruoan lisäksi maksamaan palkasta mm. asuminen, lämmitys, liikkuminen ja lämpimät talvivaatteet.
Kenen harteilla ihmisen työllistyminen mielestäsi lepää? Kun joku päättää olla tekemättä töitä ja toinen joutuu maksamaan oleilun kylmässä ja pimeässä maassa, sen jonkun työpanoksen hinta nousee. Aina kun työn hinta nousee, jokin työ muuttuu kannattamattomaksi. Suomessa on tultu pisteeseen, jossa todella pieni vähemmistö tuo kansalle ja julkiselle sektorille jaettavaa. Tämä ei tarkoita sitä, että muut työpanokset olisivat turhia, mutta niiden tuoma hyöty on tällä hinnoittelulla alle itsensä elättämisen rajaa. En tiedä mistä laskelmasta on peräisin väite, että vasta maksaessaan 44 % tai enemmän veroja, on nettomaksaja Suomessa. Ostan kyllä väitteen sellaisenaan.
Suomella ei ole tällä vuosituhannella ollut varaa elämäntapaansa ja elintasoonsa, miksi maksajat ovat häipyneet maasta Euroopan-ennätysvauhdilla koko tämän vuosituhannen.
Tarpeita voi olla vaikka kuinka paljon, mutta jokainen vastaa itse niiden hankkimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Lentoemänntien ja stuerttien koulutus on pari kuukautta ja sen maksaa firma. Jos osaa englantia ja on terve, kannattaa pyrkiä. Lukio plussaa.
Ei veturinkuljettajien ja konduktöörienkään koulutus ole pitkä ja koulutuksen maksaa firma. Mutta niihin pätee sama asia kuin lentoemäntiin ja stuertteihin. Eli että hakijoita on mielipuolisen paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orpon hallituskaudella 3 vuoden aikana on jopa 80 000 kehitysmaalaista Suomeen tullutta työtöntä työllistetty matalan kynnyksen töihin.
Löytyisikö noihin töihin edes suomalaisia enää. Taksinkuljettajat ovat pääkaupunkiseudulla tummaihoisia lähes kauttaaltaan. Paljon muitakin töitä on joissa suomalainen tulee aika harvoin vastaan kuten ravintolat, siivoustyö, jakelutyö, postinjako jne.
On vaarallista ajatella omaa maata ensin.
- Tytti
Koska ne eivät tuota arvoa joka ylittää palkan arvon. Voit toki itse maksaa työttömille siitä että yksi kaivas kuoppaa ja toinen täyttää sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orpon hallituskaudella 3 vuoden aikana on jopa 80 000 kehitysmaalaista Suomeen tullutta työtöntä työllistetty matalan kynnyksen töihin.
Löytyisikö noihin töihin edes suomalaisia enää. Taksinkuljettajat ovat pääkaupunkiseudulla tummaihoisia lähes kauttaaltaan. Paljon muitakin töitä on joissa suomalainen tulee aika harvoin vastaan kuten ravintolat, siivoustyö, jakelutyö, postinjako jne.
Pienillä paikkakunnilla nuo kaikki alat ovat suomalaisten hoidossa.
Ei kauaa.
Vierailija kirjoitti:
Ysärin laman jälkeen Suomesta aivan väkisin poistettiin matalan kynnyksen duunit ja esim ns suojatyöpaikat.
Muutenkin tehty kaikki niin pirun vaikeeksi, että jos jollekin tulee mieleen tehdä jotain.. niin kyllähän siitä tehdään valon nopeudella vaarallista tai verotettavaa tuloa. Byrokraatteja on siis liikaa, kun niillä on aika kyttäillä turhuuksia.
Monessa maassa ei ole samaa määrää byrokratiaa mitä Suomessa tai siitä ei ainakaan välitetä. Täällä tuntuu olevan tärkeää tutkinnot ja työkokemus kotimaasta vaikka akateemisilla aloilla ja muun maailman huippuyliopistojen tutkinnoilla voi pyyhkiä persettään. Duunarialoilla on säätely tarkkaa ja pitää olla jos jonkinlaista passia että saa tehdä töitä.
Lukioaikoina olen ollut töissä pizzapaikassa missä myös oli lounasruokaa ja mitään todistuksia ei kysytty tai ehkä joku salmonellanäyte en tarkkaan enää muista. Varastotyössä olin myös ja trukkia ajelin eikä siihen mitään korttia vaadittu mutta tiedostan kyllä että ei se ihan vaaratonta touhua ole nostella satojen kilojen painoisia kuormia.
Monessa maassa on varmasti Suomea enemmän harmaata taloutta ihan perintesesti. Suomessa sellainen ei taida olla kovin laajamuotoista tarkan valvonnan takia. Kun pienyrittäjän pärjääminen on marginaalista kovien verojen ja maksujen takia niin ei tarvitse ihmetellä miksi työntekijän palkkaamisen kynnys on korkea.
Vierailija kirjoitti:
Onhan matalan kynnyksen töitä olemassa vaikka kuinka. Se on eri mitä koulutetun kannattaa ottaa vastaan ja mikä motivoi ja vastaako paikka suunnilleen osaamista, kokemusta ja motivaatiota.
Uber- ja Wolt-kuskit ovat usein ulkolaisia, koska eivät ymmärrä eläkkeen kertymistä tai ylipäätään suomalaista yhteiskuntaa,otetaan joku työ mihin osaaminen jotenkin osuu.
Tämä hallitus on pahentanut kuoppaa ottaa esim.keikkatyötä vastaan ollenkaan. Ennen etuuksien päälle sai tienata 300 eruoa, osa-aikatyö näyttää aina paremmalta kuin pitkäaikaistyöttömyys,jota hallitus on tällä kaudella luonut. Paikkoja on auki vähän, koska vienti takkuaa ja firmat säästää. Hakijoita on pajon hyviä ja korkeasti koulutettuja, joten työntantajat nirsoilevat. Hinnat nousseet jne. Siinä nykytilanne pähkinänkuoressa.
Eiköhän lääke ole se, että saadaan osaajat töihin. Jopa nämä melkein 50 prosenttia työttömyysturvaa nauttijoista, jotka ovat ulkolaisia.
Saa sitä nytkin tienata etuuksien päälle mutta ei taida saada sitä 300 euroa enää verottomana tilille. Jos joku ei lakimuutoksen takia lähde enää töihin niin eipä tuollaista kelaelättiä kukaan varmasti halua palkata saikuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tsekeissä oli paljon iäkkäitä ihmisiä käsin työnnettävien ruohonleikkurien kanssa ajelemassa kaupungin nurmikoita.
Suomessa kiinteistönhoito on kilpailutettu, eikä siinä ole varaa käyttää ihmistä, se tehdään robotilla, muutoin häviät kilpailutuksen.
Eli suomessa näitä tsekkiläisiä ruohonleikkaajia vastaavat henkilöt nostavat saman rahan istumalla kotona.
Eli kumpaa tässä nyt halutaan, ihmisiä töihin vain tehostaa toimintaa kilpailutuksella ja istuttaa ihmisiä kotona?
Tšekissä työttömyys on matalissa lukemissa. Kannattaisiko suomalaisten lähteä sinne leikkaamaan ruohoa. Olutkin siellä on halpaa kuten muu eläminen.
Vierailija kirjoitti:
Lentoemänntien ja stuerttien koulutus on pari kuukautta ja sen maksaa firma. Jos osaa englantia ja on terve, kannattaa pyrkiä. Lukio plussaa.
Hyvä ulkonäkö plussaa. Taitaa olla jotain koko- ja painovaatimuksia. Ei tatuointeja näkyvissä paikoissa. Hyvä kielitaito on eduksi. Lisäksi vaikka sairaanhoitajan koulutus plussaa tai ainakin yksi tuttu sairaanhoitaja teki tällaista työtä ja keikkaili Malmilla aikanaan ja oli myös hyvännäköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsekeissä oli paljon iäkkäitä ihmisiä käsin työnnettävien ruohonleikkurien kanssa ajelemassa kaupungin nurmikoita.
Suomessa kiinteistönhoito on kilpailutettu, eikä siinä ole varaa käyttää ihmistä, se tehdään robotilla, muutoin häviät kilpailutuksen.
Eli suomessa näitä tsekkiläisiä ruohonleikkaajia vastaavat henkilöt nostavat saman rahan istumalla kotona.
Eli kumpaa tässä nyt halutaan, ihmisiä töihin vain tehostaa toimintaa kilpailutuksella ja istuttaa ihmisiä kotona?
Tšekissä työttömyys on matalissa lukemissa. Kannattaisiko suomalaisten lähteä sinne leikkaamaan ruohoa. Olutkin siellä on halpaa kuten muu eläminen.
Se tshekkiläinen ruohonleikkaaja luultavasti saa vain murto-osan siitä rahasta mitä suomalainen työtön saa.
Kaikissa sivistysmaissa on tukijärjestelmä sen varalle, että työt loppuvat. Pitäsi pikemminkin miettiä tosissaan, mistä Suomeen saisi lisää oikeita työpaikkoja. Puhelinmyynti ja Wolttikuskipaikat eivät yleensä kelpaa siksi, että niillä ei elä, tai tulot ovat liian epävarmoja, voi helposti käydä niin, ettei tule tarpeeksi palkkaa eikä saa silti tukiakaan. Varsinkaan perheellinen ei voi ottaa niin suurta riskiä, että jäisi tyhjän päälle. Toisin kuin jossain kehitysmaissa, Suomessa täytyy ilmaston ja pitkien välimatkojen vuoksi pystyä ruoan lisäksi maksamaan palkasta mm. asuminen, lämmitys, liikkuminen ja lämpimät talvivaatteet.