Miksi polyamoria herättää vihaa ja inhoa?

En voisi kuvitellakaan eläväni niin, en ikinä suostuisi edes kokeilemaan.

Feminististä intersektionaalista narsismia. Länsimainen kristillinen eetos perustuu uhraukseen seuraavalle sukupolvelle, eli perheen perustamiseen lasta varten. Lisäksi se perustuu luottamukseen, tee muille kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Viha on intersektionaalisen uhriutumisen lempisana, tuskin kukaan nyt vihaa polyamoriaa, mutta varmasti sen nihilistinen elämänkuva saa tuntemaan vastenmielisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vieras on ensin vähän hankalaa, mutta kyllä se inho ja viha vähenee jos asia yleistyy = normalisoituu. Mitä marginaalisempaa jokin on, sitä marginaalisempia ovat tavalla tai toisella myös sitä tekevät ihmiset. Siis vaatii tietynlaisen tyypin että haluaa toteuttaa tarvetta elää polyamorisessa suhteessa aikana jona se on tosi poikkeavaa. Itse esim olen niin konventionaalinen että näen tuollaisen helposti jotenkin oireellisena ja erikoisuudentavoitteluna. Vaikka järjellä ymmärrän että mitäpä se minulta on pois.

Kamala ajatus jos polyamoria yleistyisi. Kuulostaa epäkäytännölliseltä ja turvattomalta.

Miten se eroaa haaremeista/moniavioisuudesta, joita on ollut maailman sivu? Muuten kuin siten, että polyamoriassa kaikki osapuolet ovat tasavertaisia ja vapaaehtoisia.

Taisit juuri vastata kysymykseen. Kaksinaismoralismi. Haaremit, moniavioisuus, jalkavaimot, kuninkaiden viralliset rakastajattaret... ovat hyväksyttyjä, koska niissä miehellä on monta naista. Polyamoriassapa naisella yhtäkkiä onkin sama tasa-arvo ja sehän se vaivaa.

Paskainen väiteotsikko.

En tiedä, ihmisillä on kyllä kummallisia käsityksiä polyamoriasta. Olen itse ollut polyamorisessa suhteessa vuosia. Tämä on kolmen ihmisen välinen suhde. Meillä on yhteinen asuntolaina, lapset ja lemmikit. Ei tämä poikkea "normaalista" suhteesta mitenkään muuten kuin niin, että meillä on normaalia paremmat resurssit ja enemmän aikaa vaikkapa lasten kasvatukseen.

Ihan ymmärrettävää miksi sitä vihataan. En ole itse nähnyt kuin joko toisen pakottamana tai sitten molemmat olleet kokeilumielessä ja se vtullinen draama siinä lopulta kun kävikin kipeää, yritetään esittää ettei satu. Yksikään tietämäni ei ole onnistunut. Onhan sekin nyt niin trendaavaa tuhota se parisuhde missä sisimmässään et halua olla muttet pysty yksinäisyyteen. :D Olin myös itse kerran tilanteessa jossa olin kolmas pyörä ja sain siltä toiselta tubtemattomalta naiselta vihat niskoille ja mies väittää että niillä on tämmöinen polyjuttu yhteisymmärryksessä. Jaa just.

Mahdollistaa moninkertaisen sukupuolitautien leviämisen. Saastaista touhua!

Vierailija kirjoitti:

Feminististä intersektionaalista narsismia. Länsimainen kristillinen eetos perustuu uhraukseen seuraavalle sukupolvelle, eli perheen perustamiseen lasta varten. Lisäksi se perustuu luottamukseen, tee muille kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Viha on intersektionaalisen uhriutumisen lempisana, tuskin kukaan nyt vihaa polyamoriaa, mutta varmasti sen nihilistinen elämänkuva saa tuntemaan vastenmielisyyttä.

Ei polyamoriassa ole mitään nihilististä. Silloin kuin olen ollut poly, niin se on nimenomaan perustunut tuohon tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän - olen halunnut antaa toiselle ihmiselle vapauden, ja että rakkauteni toista kohtaan ei ole sillälailla ehdollista, että se lakkaisi siihen, jos minä en ole ainoa ihminen maailmassa, joka häntä kiinnostaa. 

Nykyään olen ihan monogamisessa suhteessa, enkä lähtisi sitä avaamaan. Kokemus kertoo, että suhteen avaaminen harvoin toimii, polyamorisena aloitetut suhteet taas paljon paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Eikä herätä. Tosin se on sille vähemmän menestyvälle puolisolle pska diili.

Kyllähän herättää. Täällä oli juuri ketju, jossa lukemattomat ihmiset julistivat, etteivät suostuisi tai haluaisi olla missään tekemisissä iljettävien polyamoristien kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei herätä. Herättää sääliä. Rakastunut ihminen ei jaa rakkautensa kohdetta. He ei tiedä rakkaudesta mitään.

Käsittämätöntä ylimielisyyttä väittää, että toiset ei tiedä rakkaudesta mitään. Ethän nyt itse sotke rakkautta omistamisen haluun? 

Vierailija kirjoitti:

Herättää epäluottamusta, on luonnotonta.

Epäluottamusta voi herättää, mutta luonnottomaksi polyamoriaa ei millään voi sanoa. Eiköhän monogamia ole selvästi "luonnottomampaa". Kummatkin on ihan hyviä tapoja elää niille, joille ne sopii. 

Tietysti siksi, että siinä syrjitään niitä yksiavioisia ja heitetään kaikki normaali arvomaailma roskiin pelkän himon ja oman hedonistisen hurmion takia. 

Ensin ollaan niin suvaitsevia sisarvaimoja mukamas.

Eivätkä sitten kuitenkaan hyväksy ihan kaikkia halukkaita joukkoonsa vaan syrjimällä syrjivät heitä. 

Varsinkin innokkaat nuoret miehet ja sedätkin jätetään kylmästi rattolehtiä selaamaan.

Onko ne heteron halut jotain halveksuttavanpia? Mitä? 

Vierailija kirjoitti:

Tietysti siksi, että siinä syrjitään niitä yksiavioisia ja heitetään kaikki normaali arvomaailma roskiin pelkän himon ja oman hedonistisen hurmion takia. 

Ensin ollaan niin suvaitsevia sisarvaimoja mukamas.

Eivätkä sitten kuitenkaan hyväksy ihan kaikkia halukkaita joukkoonsa vaan syrjimällä syrjivät heitä. 

Varsinkin innokkaat nuoret miehet ja sedätkin jätetään kylmästi rattolehtiä selaamaan.

Onko ne heteron halut jotain halveksuttavanpia? Mitä? 

Anteeks mitä mä luin? 

Että polyamoristien pitäis hyväksyä ihan kaikki halukkaat suhteeseensa? Vai meinaatko poly-yhteisöön? Ei sinne tosiaan pelkkää seksiä hakevia nuorempia tai sedämpiä miehiä (tai naisia) kaivata, koska polyamoriassa on kyse sitoutuneista ihmissuhteista, ei pelkästä seksistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti siksi, että siinä syrjitään niitä yksiavioisia ja heitetään kaikki normaali arvomaailma roskiin pelkän himon ja oman hedonistisen hurmion takia. 

Ensin ollaan niin suvaitsevia sisarvaimoja mukamas.

Eivätkä sitten kuitenkaan hyväksy ihan kaikkia halukkaita joukkoonsa vaan syrjimällä syrjivät heitä. 

Varsinkin innokkaat nuoret miehet ja sedätkin jätetään kylmästi rattolehtiä selaamaan.

Onko ne heteron halut jotain halveksuttavanpia? Mitä? 

Anteeks mitä mä luin? 

Että polyamoristien pitäis hyväksyä ihan kaikki halukkaat suhteeseensa? Vai meinaatko poly-yhteisöön? Ei sinne tosiaan pelkkää seksiä hakevia nuorempia tai sedämpiä miehiä (tai naisia) kaivata, koska polyamoriassa on kyse sitoutuneista ihmissuhteista, ei pelkästä seksistä. 

Miksi siis ette hyväksy heidän tarpeitaan tasavertaisesti? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminististä intersektionaalista narsismia. Länsimainen kristillinen eetos perustuu uhraukseen seuraavalle sukupolvelle, eli perheen perustamiseen lasta varten. Lisäksi se perustuu luottamukseen, tee muille kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Viha on intersektionaalisen uhriutumisen lempisana, tuskin kukaan nyt vihaa polyamoriaa, mutta varmasti sen nihilistinen elämänkuva saa tuntemaan vastenmielisyyttä.

Ei polyamoriassa ole mitään nihilististä. Silloin kuin olen ollut poly, niin se on nimenomaan perustunut tuohon tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän - olen halunnut antaa toiselle ihmiselle vapauden, ja että rakkauteni toista kohtaan ei ole sillälailla ehdollista, että se lakkaisi siihen, jos minä en ole ainoa ihminen maailmassa, joka häntä kiinnostaa. 

Nykyään olen ihan monogamisessa suhteessa, enkä lähtisi sitä avaamaan. Kokemus kertoo, että suhteen avaaminen harvoin toimii, polyamorisena aloitetut suhteet taas paljon paremmin. 

Polyamoria on nihilististä, sen keskiössä ei ole uuden sukupolven kasvattaminen ja elämän jatkaminen, vaan ainoastaan narsistinen halujen tyydyttäminen.

Mulla ei mitään tunteita mihinkään suuntaan toisten seksuaali- ja parisuhdeasiat hetkauta. Mun oma ajatus tosin on sellainen, että syvää romanttista rakkautta ei voi tuntea kuin yhtä henkilöä kohtaan kerrallansa ja en haluaisi olla suhteessa, jossa on ihan ok olla, mutta ei ois sitten sitä kahden ihmisen välistä taianomaista rakkautta.

transnainen

Ei herätä. Vain jokapäiväinen pervoilun naamaan hierominen kaikissa medioissa ärsyttää.

Lisäksi polyamorikko on kuin vegaani ja mainostaa erinomaisuuttaan ihmisille, kuten minulle, jota ei voisi asia vähempää kiinnostaa hänen seksuaaliset mieltymyksensä.

Vielä enemmän ärsyttää se, että kaikille asioille, kuten horostelulle, pitää keksiä uudet eufemismi. Eikö voi vain elää tyytyväisenä horona.

Kukapa mies haluaisi, että oma nainen kävisi panemassa vieraita äijiä ja itse joutuisi maksamaan laskut :D. Varmaan olisi oman äijän kanssa pää kipeä harvasen ilta. Onhan tuo nyt aisankannattajuutta, naisille toki varmaan upeaa, kun yhdellä voi maksattaa laskut, toista käydä panemassa ja kolmatta pitää tunnetamponina ja ties minä muuttoapuna.

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin tiedän kuvion jossa polyamoriseen suhteeseen on lähdetty kun on yritetty sen avulla selvitä sivusuhteesta. Sivusuhde onneksi kuoli pois ja nyt ovat ihan normi ydinperhe. Tuo värittää omaa käsitystäni polyamoriasta - toinen voi suostua siihen puolipakosta.

Ihan saman tyyppinen tilanne oli kaverillani, mutta hänen elämäntilanteensa hieman eri. Hänellä oli hoidettavana muistisairas vanhempansa jota auttoi monta kertaa viikossa sekä pienet eroperheen lapset. Hänellä ei ollut aikaa yksinkertaisesti niin paljoa tarjota miehelle jota tapaili jolla ei ollut lapsia eikä vanhusta hoidettavanaa kuin mitä mies vaati. Mies vaati että hänelle jatkuva fyysinen läheisyys on tärkeää muttei halunnut tulla osaksi lapsiperhettä millään tavalla. Kaverini suostui tähän alussa pitkin hampain (haluaa perinteisen suhteen ja kuvitteli että voi kääntää miehen pään tässä asiassa) koska mies muuten oli mukava, ja osasi suostutella kaveriani tähän vaikka hän ei tälläistä suhdetta halua. Mutta tämä parisuhdemalli toi todellisen helvetin hänelle, mustasukkaisuutta, jatkuvaa riittämättämyyden tunnetta kun ei ollut niiiiiin paljoa aikaa miehelle kuin mitä mies halusi, vertaili itseään miehen muihin naisiin jne. Tietysti heidän parisuhdemallissa mies siis tapaili useita koska kaverillani oli juuri ja juuri aikaa tälle miehelle eikä tosiaankaan useammalle. Tässä minusta se pointti joka pilaa tilanteen. Jos poly-suhteeseen lähtee niin kummallakin pitäisi olla yhtälailla mahdollista sitten toteuttaa tätä suhdemuotoa, ajallisesti, henkisesti jne. Mies myös vaati emotionaalista läheisyyttä kuten olisi normi parisuhteessa, tsemppausta ja tukea jne kyseessä ei siis ollut vain ja ainoastaan pidetään kivaa seksin merkeissä tyyppinen kokeilu vaan siinä jaettiin syvällisiä asioita. Kaverini mielenterveys rupesi jo kärsimään tästä suhteesta. Onneksi hän pääsi irti tästä suhdekokeilusta tänä keväänä. Näin sivusta seuranneena mulla ei ole mitää hyvää sanottavaa tälläisestä. Mutta se voi toimia jos selkeät säännöt, kummatkin todella haluaa tätä suhdemuota (ei niin että toinen suostutellaan esim syyllistämällä tähän vaikka hän ei halua tätä suhdemuota) ja kummallakin yhtäläinen mahdollisuus elää tälläistä suhdemuotoa. Se ei toimi jos toinen osapuoli on yhtään epävarma sopiiko hänelle tämä suhdemuoto, jos hänellä ei ole aikaa eikä henkistävalmiutta tähän.

Hyvä homma se polyaamria.

Ajatellaas nyt vaikka, että etelä pohojanmaalla oltaisiin oltu moniavioisia niin olisiko syntynyt häjyjen raakaa verkostoa?

 Eipä olisi, vaan kaikille olisi se sama emannuus puolisoksi käynyt.

Samoin nyt noille ceutassa majaileville toiveikkaille nuorukaisille löytyisi puoliso ja kaikki olisivat tyytyväisiä.