Miten päästä yli koulukiusaamisesta?

Muutto pois paikkakunnalta auttoi Ja aika. Toki haavat parantuu, mutta arvet jää. Yritän ottaa opiksi niistä ihmisistä. Esimerkki millainen et halua olla,millaisessa seurassa et ole ja opettele pitämään omista rajoista kiinni.  Itse elän vaikka näiden ilkeiden ihmisten kiusalla! Paras kosto elää ja mennä eteenpäin. 

Minut oli leimattu erikoisen perheen takia... unohdettiin vain, että oli ne muutkin erikoisia. Mistä tiedän? No yksi oppilas möläytti tämän suustaan. Yritettiin yllyttää kokoajan väkivaltaan,mutta en ole väkivaltainen ihminen. 

Myöskin aikuisena törmänny aivan kauheisiin aikuisiin, jonka seurauksesta opetellut viihtymään yksin. Kuka muu minua puolustaa jos en minä itse. Vain muutama hyvä kaveri on. En enään ole laumasielu. Ei tule lottovoittoa, missä löytyy asiallisia porukoita. Muutenkin aika helposti tulee ulkopuolinen olo. Se on asia mille en voi mitään. Keskityn nyt itseeni ja omsan hyvinvointiin ja tärkeimpiin läheisiin sekä kavereihin. 

Minua kiusasi v-mäisesti yksi tyyppi ajoittain .  Näin kyseisen kaverin hautakiven kylän hautuumaalla , oli heittänyt lusikan nurkkaan jo 3-kymppisenä.  Tundin suunnatonta vahingoniloa, hyvä etten nauranut haudalla.  Sillä hetkellä pääsin siitä yli. Nyt noista kiusaamisajoista on jo yli 50 vuotta, yli pääsin mutta unohda en koskaan.  Olen niin onnellinen että on maannut haudassaan jo kauan ja minä elän.

Hakkaamalla ne kiusaajat..itselleni v i t t u i l i  2 tyyppiä,ja molemmat on joutuneet hautausmaalle..

Pitää uskaltaa alkaa elämään, jotta voi saada menneisyydessä piehtaroinnin sijaan positiivisiakin kokemuksia. Tällöin lapsuuden tapahtumat menettävät lopulta merkityksensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat heikkoja reppanoita, ovat noloja. Tiesin kiusaajan olevan huostaanotettu lasun ja sosiaalihuollon asiakas, vanhempansa elämänhallintaongelmaisia. Kiusaaminen aikalailla loppui siihen kun sanoin hänelle toisten kuullen, että olisko kannattanut käyttäytyä paremmin, ei ihme ettei vanhempasikaan jaksaneet sinua.

Sellaisia ne sosiaalihuollon ongelmalapset on. Meidän luokalla oli yksi orvoksi jäänyt tyttö joka kiusasi, kysyttiin siltä joskus koulumatkalla että miksi tämä ei auttanut vanhempiaan. Se sai taas raivarit.

Meidän naapurustossa asui tällainen vanhempansa tapaturmaisesti menettänyt sosiaalitapaus joka yritti kiusata toisia lapsia. Ei nähnyt itse toiminnassaan mitään väärää ja uudet huoltajansakin vain hyssyttelivät että voi kun meidän Peikkoirmeliinalla on ollut niin vaikeaa elämässä kun menetti vanhempansa, ei häntä pidä rangaista kiusaamisesta. No, tottakai toiset lapset alkoivat sitten sanoa takaisin, esimerkiksi tuosta vanhempiensa kuolemasta. On kummallista kiusaajaan logiikkaa, että itse kyllä kiusaa, mutta ei siedä yhtään vaan pillahtaa heti itkuun kun joku sanookin jotain takaisin hänelle itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat heikkoja reppanoita, ovat noloja. Tiesin kiusaajan olevan huostaanotettu lasun ja sosiaalihuollon asiakas, vanhempansa elämänhallintaongelmaisia. Kiusaaminen aikalailla loppui siihen kun sanoin hänelle toisten kuullen, että olisko kannattanut käyttäytyä paremmin, ei ihme ettei vanhempasikaan jaksaneet sinua.

Sellaisia ne sosiaalihuollon ongelmalapset on. Meidän luokalla oli yksi orvoksi jäänyt tyttö joka kiusasi, kysyttiin siltä joskus koulumatkalla että miksi tämä ei auttanut vanhempiaan. Se sai taas raivarit.

Meidän naapurustossa asui tällainen vanhempansa tapaturmaisesti menettänyt sosiaalitapaus joka yritti kiusata toisia lapsia. Ei nähnyt itse toiminnassaan mitään väärää ja uudet huoltajansakin vain hyssyttelivät että voi kun meidän Peikkoirmeliinalla on ollut niin vaikeaa elämässä kun menetti vanhempansa, ei häntä pidä rangaista kiusaamisesta. No, tottakai toiset lapset alkoivat sitten sanoa takaisin, esimerkiksi tuosta vanhempiensa kuolemasta. On kummallista kiusaajaan logiikkaa, että itse kyllä kiusaa, mutta ei siedä yhtään vaan pillahtaa heti itkuun kun joku sanookin jotain takaisin hänelle itselleen.

Toisaalta kun on jo valmiiksi lasuasiakas niin kannattaisi varmaan olla hyvin kiltisti, sosiaaliviranomaisten hommahan on seurata sijoitettujen pärjäämistä uudessa perheessä ja jos on ongelmakäyttäytymistä niin huostaanotto voi uhata.

Kiusaaja on nolo

Varmaan tajuamalla että kiusaaja on tehnyt väärin, kiusaaminen on aina kiusaajan itsensä valitsemaa toimintaa, mihin ulkopuoliset eivät voi vaikuttaa. Jokaisella ihmisellä on oma tahto mitä voi säädellä vain itse.

Muakin on kiusattu koulussa, enkä koskaan käsitellyt niitä asioita ja tietysti ne on päässä seuranneet mukana ja hankaloittaneet elämistä.

Nykyään luotto uusiin ihmisiin aika nollassa. En vaan usko enää ihmisiin ja hyviin tekoihin sydämestä, epäilen aina että takana on jotain.

Teot näyttävät ajan kanssa voiko johonkin luottaa.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tajuamalla että kiusaaja on tehnyt väärin, kiusaaminen on aina kiusaajan itsensä valitsemaa toimintaa, mihin ulkopuoliset eivät voi vaikuttaa. Jokaisella ihmisellä on oma tahto mitä voi säädellä vain itse.

Ellei anna muille ihmisille myöhemmässä elämässä mitään mahdollisuuksia, silloin todellakin kiusaajan antaa voittaa. Välimuotoja on täydellisen erakon ja maailmanhalaajan välillä.

Mua, 50- v vammaista naista, kiusattiin usein jo eka luokan puolivälistä alkaen, kun koko pieni kyläkoulu (silloin) sai tietää, että MÄ olen se vammainen, mua saa kiusata. Myös opet oli samanlaisia. Muistan kerran elävästi, kun koko luokka sai koulun jälkeen arestia, kun JOKU, en mä, oli sylkenyt johonkin jonkun pjaskan paperille, ja mua tietysti syytettiin, eihän siihen aikaan edes viitsitty tarkistaa oppilaiden DNA: ta syljestä. Se on helppoa syyttää vammaisia kaikesta, mihin on itse syyllinen. Me vammaiset emme voi mitään sille,,että olemme joko synnynnäisiä vammaisia tai myöhemmin elämässä vammautuneita. Se ei ole meidän syytä !!!!!!! Ja nykyään kun NS työpaikas on sama juttu, kiusaaminen jatkuu !! Lyöminen, tökkiminen, suun soitto.........se ei lopu ikinä. Kun yksi kiusaaja lähtee, seuraava on jo ovella tulossa. Jos se on tosi vakavaa, kuten esim toisen silmään (melkein !) tökkääminen niin, että siinä näkyy vielä selvä punainen jälki vielä yli 6:n kk:n jälkeen, kannattaa tehdä rikosilmoitus. Tosin itselläni on sellaista kokemusta, etteivät ne johtaneet minnekään. Ei edes tutkintaan ! Mutta aina kannattaa yrittää. Ja vaatia tarvittaessa syylliseltä tai syyllisiltä kunnon korvauksia. Jaksamista kaikille kiusatulle ! 

Kiusaajasi ovat olleet lapsia, jotka ovat käyttäytyneet sen mukaan, miten heidän vanhempansa ja ympäristö on heille opettanut. He eivät ole tienneet paremmin.

Itse pysyttelisin pidempään vihaisena aikuisille, jotka vielä aikuisena kiusaavat.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajasi ovat olleet lapsia, jotka ovat käyttäytyneet sen mukaan, miten heidän vanhempansa ja ympäristö on heille opettanut. He eivät ole tienneet paremmin.

Itse pysyttelisin pidempään vihaisena aikuisille, jotka vielä aikuisena kiusaavat.

Kyllä viimeistään kouluikäinen täysjärkinen lapsi tajuaa että kiusaaminen on väärin, ei siitä voi vierittää vastuuta kenellekään muulle, edes vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tajuamalla että kiusaaja on tehnyt väärin, kiusaaminen on aina kiusaajan itsensä valitsemaa toimintaa, mihin ulkopuoliset eivät voi vaikuttaa. Jokaisella ihmisellä on oma tahto mitä voi säädellä vain itse.

Kiusaaja oli menettänyt vanhempansa tsunamissa, vähän suuttui kun siltä kysyttiin, että miksi et sitten auttanut vanhempiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tajuamalla että kiusaaja on tehnyt väärin, kiusaaminen on aina kiusaajan itsensä valitsemaa toimintaa, mihin ulkopuoliset eivät voi vaikuttaa. Jokaisella ihmisellä on oma tahto mitä voi säädellä vain itse.

Kiusaaja oli menettänyt vanhempansa tsunamissa, vähän suuttui kun siltä kysyttiin, että miksi et sitten auttanut vanhempiasi.

Mutta ajattelitteko miten rankasta taustasta on selvinnyt? Teistä kukaan ei ollut kokenut mitään yhtä rankkaa. Kyllähän se varmasti ärsyttää kun muut saman ikäiset ei ole kokeneet mitään vastoinkäymisiä vaan saavat elää vanhempiensa kanssa. Puhuvat vanhemmistaan, ettekö tajua että se voi sattua?

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajasi ovat olleet lapsia, jotka ovat käyttäytyneet sen mukaan, miten heidän vanhempansa ja ympäristö on heille opettanut. He eivät ole tienneet paremmin.

Itse pysyttelisin pidempään vihaisena aikuisille, jotka vielä aikuisena kiusaavat.

Kiusaajalla ei ole omaa tahtoa tai ajattelukykyä? Ok. Tiesin että eivät ole mitään terävimpiä, mutta tuo selittääkin.

Mua auttoi jossain määrin tapahtuneiden ajatteleminen sattumana. 

Aivan kuten onnettomuudet tai luonnonkatastrofit, mun kohdalle sattui kisaamista. Paitsi että kiusaaminen on väärä sana, se on väkivaltaa. Eli ajattelen, että kohdalleni osui väkivaltaa, että se tapahtui ja on nyt ohi. 

Aikuisen elämääni tapahtuneet ovat heijastuneet toisinaan, kukapa ei väkivallasta saisi traumoja. Niidenkin kanssa voi elää. 

Sekin on auttanut, että lähdin nuorena kauas kotikonnuilta ja olen pysynyt poissa. 

Ihan roppakaupalla kaikkea hyvää ja ihanaa Aloittajalle ja kaikille kohtalotovereille!

Kasva aikuiseksi äläkä kitise. Siten.

Koulukiusattu N, joka ei edes ajattele asiaa enää.

Helposti. Selvitä missä kiusaaja asustelee, selvitä hänen auto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan naurettavaa kuinka jokaisella kiusatulla on jonkinlainen tarina kuinka kiusaaja joutui laitokseen, linnaan, ym. Kukaan ei usko. Kiusatut ovat ja tulevat aina olemaan reppanoita.

Tilastollisesti lasuasiakasperheistä tulevat lapset ovat ongelmaisempia, heikompi koulumenestys, alttiimpia ongelmille sosiaalisissa suhteissa ja ryhtyvät helpommin kiusaamaan, koska kotona tai elämässä yleensä ei ole mennyt oikein putkeen. Tilastollisesti heille on tulevaisuutena myös ne linna ja laitos.

Harva kiusaaja on ongelmaperheestä. Kiusaaja on se jolla on hyvä perhe ba pätäkkää. Kiusatut, köyhiä luusereita.

Miten kuvailisit kiusaajien kasvatusta? Halutaanko edes kasvattaa kunnon kansalaista vai salakähmäinen peikko? Voihan moni viisastua vanhetessa, kannattaa vain muistaa kyseenalaistaa kaikki tyhmyydet niin pian kuin mahdollista eikä pelätä sosiaalisia "menetyksiä".