Uusi vessaohjeistus kuohuttaa Britanniassa: transyhteisössä herännyt huoli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Sekin täytyy sanoa, että tätä sukupuoli-identiteetti sanaa vaatii käyttämään useimmiten nämä antitransjankuttajat. Heidän mielestään transihmisten kohdalla ei voi puhua sukupuolesta vaan pitää käyttää sanaa sukupuoli-identiteetti. Samaan aikaan he kuitenkin jankkaavat ja jauhavat, että mikä se semmoinen sukupuoli-identiteetti on ja mistä se koostuu. Ihme toimintaa, jos sana on kerran heidän mielestään huono kuvaamaan mitään. 

Sukupuoli-identiteetti ei ole sana, mikä pelköstään viittaisi transihmiin, mutta osittain jankkojen ansiosta sana on saanut niin ison roolin ja merkityksen, vaikka samalla tavalla sukupuoli on identiteetin osa jollakin tavalla kaikilla ihmisillä. Ei se transihmisillä ole sen ihmeellisempää.

Mikä sitten yhdistää oikeiden naisten ja transnaisten naiseutta, ellei se mystinen sisäinen kokemus naiseudesta?

Mihin transien kehon sukupuolesta poikkeava sukupuolikokemus sitten perustuu?

Teidän todistelulinjannehan menee, että aitoja naisia ja transnaisia yhdistäisi jokin mystinen naiseuden essenssi, sukupuoli-identiteetti, joka transnaisen kohdalla on sujahtanut väärään lihapukuun. Ja tämän sukupuoliessenssin takia mieskehoinen henkilö pitäisi kohdata täytenä naisena joka tilassa ja tilanteessa, niin pukkarissa, makkarissa kuin naisten kilpaurheilussa.

Kuitenkaan valtaosalla ihmisistä ei ole mitään varsinaista sukupuoli-identiteettiä, vaan lähinnä tietoisuus kehonsa sukupuolesta ja sen ominaisuuksista, samalla tavalla kuin tietää silmiensä värin.

Ettehän te edes pysty kertomaan, että mitä biologiasta irrotettu naiseus tai naisidentiteetti pitävät sisällään. 

Nyt alat siis peruuttelemaan koko ideologianne kulmakivestä, jonka olemassaolon puolesta olet taistellut jo ties kuinka monetta päivää :DDD

Liityin keskusteluun tänä aamuna, kun tuo ristiriitainen argumentointinne sukupuoli-identiteetin suhteen alkoi pistämään silmään. Toki se sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen Ilmaisu ovat kulmakiviä siellä tasa-arvolaissa ja ne suojaavat ihan kaikkia, ei vain transihmisiä.

Olen samaa mieltä henkilön kanssa joka on yrittänyt selittää sulle, että kukin ihminen itse voi (halutessaan) kertoa sinulle, mikä on hänen kokemus sukupuolestaan. Ei siihen ole yhtä vastausta. Kuten ehkä itsekin olet täällä joskus toistellut "sukupuoli-identiteettejä on niin paljon kuin ihmisiäkin". Juuri näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi."

Mitä transihmisiä tunnen, heillä sukupuoli-identiteetissä ei ole kyse rooleista joihin heidän pitää mahtua tai stereotyypeistä joita heidän pitää seurata. Se on vain vahva sisäinen tunne siitä mitä mieltä on omasta kehosta ja miten haluaa tulla nähdyksi, vaikka se ei edes käytännössä vaikuttaisi kohteluun ja kohtaamiseen. He kannattavat vahvasti ihmisten oikeutta elää juuri sellaisina kuin haluavat riippumatta sukupuolesta.

Entä jos on vahva tunne toiseen etnisyyteen, uskontoon tai vaikkapa aatelisuuteen kuulumisesta? Trans-mustat ovat valideja ja cis-mustat ikäviä portinvartijoita!!!

Cissuttelun idioottimaisuus paljastuu, kun cissuttelua sovelletaan muihin konsepteihin.

Cis-ylipainoinen, trans-hoikka, cis-valkoinen - trans-musta, trans-varakas - cis-köyhä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Kummin haluat minun puhuvan?

Transnainen on nainen.

Transnaisen sukupuoli-identiteetti on nainen. 

Itse käyttäisin sujuvasti ensimmäistä, mutta sitten kun teen niin, käsket minun käyttää jälkimmäistä. Ja sitten kun käytän jälkimmäistä, alat loputtoman kyselytulvan ja kyseenalaistamiseen, että sukupuoli-identiteetti ei kuvaa, eikä tarkoita mitään ja mikä se semmoinen edes on.

Eli, jos haluat välttämättä vaatia, että transihmisten kohdalla käytetään sanaa sukupuoli-identiteetti tai puhutaan esim. naisiksi identifioituvista miehistä jne. niin voisitko ITSE sitten avata, mitä sillä tarkoitat. Miten naiseksi identifioidutaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi."

Mitä transihmisiä tunnen, heillä sukupuoli-identiteetissä ei ole kyse rooleista joihin heidän pitää mahtua tai stereotyypeistä joita heidän pitää seurata. Se on vain vahva sisäinen tunne siitä mitä mieltä on omasta kehosta ja miten haluaa tulla nähdyksi, vaikka se ei edes käytännössä vaikuttaisi kohteluun ja kohtaamiseen. He kannattavat vahvasti ihmisten oikeutta elää juuri sellaisina kuin haluavat riippumatta sukupuolesta.

Entä jos on vahva tunne toiseen etnisyyteen, uskontoon tai vaikkapa aatelisuuteen kuulumisesta? Trans-mustat ovat valideja ja cis-mustat ikäviä portinvartijoita!!!

Cissuttelun idioottimaisuus paljastuu, kun cissuttelua sovelletaan muihin konsepteihin.

Cis-ylipainoinen, trans-hoikka, cis-valkoinen - trans-musta, trans-varakas - cis-köyhä jne.

Hetero-ikäinen, hetero-köyhä, hetero-hoikka... Kato vaan, kun kaikki etuliitteet ei käykään joka sanan eteen 😂 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Eiväthän nämä suostu kertomaan, että mistä tekijöistä naisen kehosta irrallinen identiteetti muodostuu. Mihin käsite nainen tai naisen identiteetti viittaavat silloin, kun ne irrotetaan biosukupuolesta?

Naisen identiteetin merkittävimpiä osia ovat se, että henkilö kokee naisen kehon oikeaksi ja se, että henkilö samastuu parhaiten naisiin. En tosin osaa sanoa, miten sukupuoli-identiteetti muodostuu niillä transsukupuolisilla, jotka eivät koe kehodysforiaa.

Mistä siis mies voi tietää miltä tuntuu kokea naiskeho? Päästään siis taas siihen tissi ja mekko osastoon 

Cissukupuolisten ei tarvitse miettiä koko asiaa, mutta kyllä pojan/miehen kehon voi kokea vääräksi, vaikkei tietäisi, miltä tytön/naisen keho fyysisesti tuntuisi. Esim. minä ihmettelin jo pienenä, miksi minulla on turhia ulokkeita jalkojenvälissä, vaikken ollut transsukupuolisuudesta kuullutkaan. Murrosiässä kokemus vahvistui, kun eroja tuli lisää. Pystyin jo ennen hoitojen aloitusta kuvittelemaan suhteellisen hyvin, millainen kehoni olisi, jos olisin syntynyt cistyttönä. Lisäksi intersukupuolisena kehoni on ennenkin vastannut osittain naisen kehoa, ja niihin ominaisuuksiin olen ollut tyytyväinen.

Ihmisellä ei voi olla kokemusta vastakkaisen sukupuolen elämästä, koska ei ole syntynyt sen sukupuolen kehoon, kokenut sen sukupuolen murrosikää, tullut sosiaalistetuksi ja kohdatuksi sen sukupuolen edustajana. Transnaisella voi olla kokemus feminiinisenä poikana/miehenä ja transidentifoituvana miehenä elämisestä.

Naiseus ei tarkoita sitä, että kokee mieskehonsa vääränlaiseksi. Tai itsensä vääränlaiseksi mieheksi mieltymystensä, vaatemakunsa, homoseksuaalisuuden, meikkaamisen tai persoonallisuudenpiirteidensä vuoksi.

Intersukupuolisena en kokenut pojan enkä tytön murrosikää vaan niiden sekoituksen. En myöskään tullut sosiaalistetuksi poikana, koska otin mallia pääosin tytöiltä ja naisilta ja vanhempieni kasvatus oli suhteellisen sukupuolineutraalia. Se on totta, ettei minulla ole juurikaan kokemusta tyttönä/naisena kohdatuksi tulemisesta, mutta tulevaisuudessa sitä kertyy joka tapauksessa. Lisäksi intersukupuolisuuden vuoksi minulla on kokemusta mm. siitä, kun mies seuraa pimeällä kadulla (kun olin 15–18-vuotias), koska muutama mies on olettanut minun olevan teinityttö kauempaa katsottuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Sekin täytyy sanoa, että tätä sukupuoli-identiteetti sanaa vaatii käyttämään useimmiten nämä antitransjankuttajat. Heidän mielestään transihmisten kohdalla ei voi puhua sukupuolesta vaan pitää käyttää sanaa sukupuoli-identiteetti. Samaan aikaan he kuitenkin jankkaavat ja jauhavat, että mikä se semmoinen sukupuoli-identiteetti on ja mistä se koostuu. Ihme toimintaa, jos sana on kerran heidän mielestään huono kuvaamaan mitään. 

Sukupuoli-identiteetti ei ole sana, mikä pelköstään viittaisi transihmiin, mutta osittain jankkojen ansiosta sana on saanut niin ison roolin ja merkityksen, vaikka samalla tavalla sukupuoli on identiteetin osa jollakin tavalla kaikilla ihmisillä. Ei se transihmisillä ole sen ihmeellisempää.

Mikä sitten yhdistää oikeiden naisten ja transnaisten naiseutta, ellei se mystinen sisäinen kokemus naiseudesta?

Mihin transien kehon sukupuolesta poikkeava sukupuolikokemus sitten perustuu?

Teidän todistelulinjannehan menee, että aitoja naisia ja transnaisia yhdistäisi jokin mystinen naiseuden essenssi, sukupuoli-identiteetti, joka transnaisen kohdalla on sujahtanut väärään lihapukuun. Ja tämän sukupuoliessenssin takia mieskehoinen henkilö pitäisi kohdata täytenä naisena joka tilassa ja tilanteessa, niin pukkarissa, makkarissa kuin naisten kilpaurheilussa.

Kuitenkaan valtaosalla ihmisistä ei ole mitään varsinaista sukupuoli-identiteettiä, vaan lähinnä tietoisuus kehonsa sukupuolesta ja sen ominaisuuksista, samalla tavalla kuin tietää silmiensä värin.

Ettehän te edes pysty kertomaan, että mitä biologiasta irrotettu naiseus tai naisidentiteetti pitävät sisällään. 

Nyt alat siis peruuttelemaan koko ideologianne kulmakivestä, jonka olemassaolon puolesta olet taistellut jo ties kuinka monetta päivää :DDD

Liityin keskusteluun tänä aamuna, kun tuo ristiriitainen argumentointinne sukupuoli-identiteetin suhteen alkoi pistämään silmään. Toki se sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen Ilmaisu ovat kulmakiviä siellä tasa-arvolaissa ja ne suojaavat ihan kaikkia, ei vain transihmisiä.

Olen samaa mieltä henkilön kanssa joka on yrittänyt selittää sulle, että kukin ihminen itse voi (halutessaan) kertoa sinulle, mikä on hänen kokemus sukupuolestaan. Ei siihen ole yhtä vastausta. Kuten ehkä itsekin olet täällä joskus toistellut "sukupuoli-identiteettejä on niin paljon kuin ihmisiäkin". Juuri näin. 

Ja sulle on yritetty selittää, miksi on ongelmallista vaatia sukupuoli-identiteettiin vedoten biosukupuolen edustajille kuuluvia asioita, kuten sukupuolitettujen tilojen käyttöä, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen määritelmiä ja vaikka naisten kilpaurheiluun osallistumista.

Sinun määritelmälläsi sukupuoli-identiteetti tarkoittaa samaa kuin persoonallisuus. Muulle maailmalle sukupuoli ilmenee fyysisessä todellisuudessa ja fyysisissä kehoissa.

Miksi siis transnainen tulisi kohdata täytenä naisena joka tilassa ja tilanteessa, niin makkarissa, pukkarissa kuin naisten kilpaurheilussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Kummin haluat minun puhuvan?

 

Transnainen on nainen.

 

Transnaisen sukupuoli-identiteetti on nainen. 

 

Itse käyttäisin sujuvasti ensimmäistä, mutta sitten kun teen niin, käsket minun käyttää jälkimmäistä. Ja sitten kun käytän jälkimmäistä, alat loputtoman kyselytulvan ja kyseenalaistamiseen, että sukupuoli-identiteetti ei kuvaa, eikä tarkoita mitään ja mikä se semmoinen edes on.

Eli, jos haluat välttämättä vaatia, että transihmisten kohdalla käytetään sanaa sukupuoli-identiteetti tai puhutaan esim. naisiksi identifioituvista miehistä jne. niin voisitko ITSE sitten avata, mitä sillä tarkoitat. Miten naiseksi identifioidutaan? 

Mikä transnaisesta sitten tekee naisen? Mikä yhdistää transnaisen ja aidon biologisen naisen naiseutta? 

Sinähän se olet väittänyt, että transnaiselle on naisen identiteetti. Miten naisen identiteetti voi olla, jos ei ole biologinen nainen ja mitä naiseus tarkoittaa, jos se irrotetaan biologiasta?

Ihan samassa liemessä olet kummankin todistelulinjan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi."

Mitä transihmisiä tunnen, heillä sukupuoli-identiteetissä ei ole kyse rooleista joihin heidän pitää mahtua tai stereotyypeistä joita heidän pitää seurata. Se on vain vahva sisäinen tunne siitä mitä mieltä on omasta kehosta ja miten haluaa tulla nähdyksi, vaikka se ei edes käytännössä vaikuttaisi kohteluun ja kohtaamiseen. He kannattavat vahvasti ihmisten oikeutta elää juuri sellaisina kuin haluavat riippumatta sukupuolesta.

Entä jos on vahva tunne toiseen etnisyyteen, uskontoon tai vaikkapa aatelisuuteen kuulumisesta? Trans-mustat ovat valideja ja cis-mustat ikäviä portinvartijoita!!!

Cissuttelun idioottimaisuus paljastuu, kun cissuttelua sovelletaan muihin konsepteihin.

Cis-ylipainoinen, trans-hoikka, cis-valkoinen - trans-musta, trans-varakas - cis-köyhä jne.

Hetero-ikäinen, hetero-köyhä, hetero-hoikka... Kato vaan, kun kaikki etuliitteet ei käykään joka sanan eteen 😂 

Onko hetero käyttötarkoituksessasi vastinpari cissulle vai transille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Eiväthän nämä suostu kertomaan, että mistä tekijöistä naisen kehosta irrallinen identiteetti muodostuu. Mihin käsite nainen tai naisen identiteetti viittaavat silloin, kun ne irrotetaan biosukupuolesta?

Naisen identiteetin merkittävimpiä osia ovat se, että henkilö kokee naisen kehon oikeaksi ja se, että henkilö samastuu parhaiten naisiin. En tosin osaa sanoa, miten sukupuoli-identiteetti muodostuu niillä transsukupuolisilla, jotka eivät koe kehodysforiaa.

Mistä siis mies voi tietää miltä tuntuu kokea naiskeho? Päästään siis taas siihen tissi ja mekko osastoon 

Cissukupuolisten ei tarvitse miettiä koko asiaa, mutta kyllä pojan/miehen kehon voi kokea vääräksi, vaikkei tietäisi, miltä tytön/naisen keho fyysisesti tuntuisi. Esim. minä ihmettelin jo pienenä, miksi minulla on turhia ulokkeita jalkojenvälissä, vaikken ollut transsukupuolisuudesta kuullutkaan. Murrosiässä kokemus vahvistui, kun eroja tuli lisää. Pystyin jo ennen hoitojen aloitusta kuvittelemaan suhteellisen hyvin, millainen kehoni olisi, jos olisin syntynyt cistyttönä. Lisäksi intersukupuolisena kehoni on ennenkin vastannut osittain naisen kehoa, ja niihin ominaisuuksiin olen ollut tyytyväinen.

Ihmisellä ei voi olla kokemusta vastakkaisen sukupuolen elämästä, koska ei ole syntynyt sen sukupuolen kehoon, kokenut sen sukupuolen murrosikää, tullut sosiaalistetuksi ja kohdatuksi sen sukupuolen edustajana. Transnaisella voi olla kokemus feminiinisenä poikana/miehenä ja transidentifoituvana miehenä elämisestä.

Naiseus ei tarkoita sitä, että kokee mieskehonsa vääränlaiseksi. Tai itsensä vääränlaiseksi mieheksi mieltymystensä, vaatemakunsa, homoseksuaalisuuden, meikkaamisen tai persoonallisuudenpiirteidensä vuoksi.

Intersukupuolisena en kokenut pojan enkä tytön murrosikää vaan niiden sekoituksen. En myöskään tullut sosiaalistetuksi poikana, koska otin mallia pääosin tytöiltä ja naisilta ja vanhempieni kasvatus oli suhteellisen sukupuolineutraalia. Se on totta, ettei minulla ole juurikaan kokemusta tyttönä/naisena kohdatuksi tulemisesta, mutta tulevaisuudessa sitä kertyy joka tapauksessa. Lisäksi intersukupuolisuuden vuoksi minulla on kokemusta mm. siitä, kun mies seuraa pimeällä kadulla (kun olin 15–18-vuotias), koska muutama mies on olettanut minun olevan teinityttö kauempaa katsottuna.

Sosiaalistamiseen ei voi itse vaikuttaa, vaan sen suorittaa ympäröivä yhteiskunta biosukupuolesi perusteella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Identiteetti on vuorovaikutuksellisena ilmiönä myös hyvin kulttuurisidonnainen. Se miten sukupuolesta puhutaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan myös muovaa sitä, miten ihmiset sukupuoli-identiteettiääni ja ylipäätään kokemuksiaan jäsentävät. Myös transsukupuolisuus on hyvin länsimainen ilmiö, ja toisessa kulttuurissa hieman samatyyppisiä kokemuksia olisi jäsennetty hyvin eri tavoin. 

Tarkoitukseni oli kyseenalaistaa sitä, että onko rakentavaa tuottaa diskuriivisesti jatkuvalla sukupuolihöpinällä uusia kategorioita kolmannesta ja neljännestä sukupuolesta sukupuoleen vain epäsuorasti sukupuoleen liittyvien lähinnä kulttuurusidonnaisten tekijöiden pohjalle? Esimerkiksi jos ihminen ahdistuu mustasta ihonväristään johtuen sisäistetystä rasismista, onko järkevää tarjota hänelle selitysmallia, että hän ahdistuu ihonväristään, koska on sisäisesti neonvihreä tai valkoihoinen? Ja sitten taistellaan noiden sateenkaaren väreissä tuntevien "vähemmistöjen" oikeuksien puolesta. Kyseinen vähemmistö ei ole minusta aito vähemmistö, koska se mille heidän poikkeavuutensa pohjautuu, ei ole poikkeavuutta lainkaan. Minusta se on hyvin keinotekoista, enkä oikein tavoita miksi minun pitäisi olla edes mitenkään kiinnostunut moisista kokemuksista? Tavallinen Taina ei sukupuoleltaan minun silmissä muutu miksikään vain siksi, ettei hän samaistu jostain syystä sukupuolensa stereotyyppeihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Sekin täytyy sanoa, että tätä sukupuoli-identiteetti sanaa vaatii käyttämään useimmiten nämä antitransjankuttajat. Heidän mielestään transihmisten kohdalla ei voi puhua sukupuolesta vaan pitää käyttää sanaa sukupuoli-identiteetti. Samaan aikaan he kuitenkin jankkaavat ja jauhavat, että mikä se semmoinen sukupuoli-identiteetti on ja mistä se koostuu. Ihme toimintaa, jos sana on kerran heidän mielestään huono kuvaamaan mitään. 

Sukupuoli-identiteetti ei ole sana, mikä pelköstään viittaisi transihmiin, mutta osittain jankkojen ansiosta sana on saanut niin ison roolin ja merkityksen, vaikka samalla tavalla sukupuoli on identiteetin osa jollakin tavalla kaikilla ihmisillä. Ei se transihmisillä ole sen ihmeellisempää.

Mikä sitten yhdistää oikeiden naisten ja transnaisten naiseutta, ellei se mystinen sisäinen kokemus naiseudesta?

Mihin transien kehon sukupuolesta poikkeava sukupuolikokemus sitten perustuu?

Teidän todistelulinjannehan menee, että aitoja naisia ja transnaisia yhdistäisi jokin mystinen naiseuden essenssi, sukupuoli-identiteetti, joka transnaisen kohdalla on sujahtanut väärään lihapukuun. Ja tämän sukupuoliessenssin takia mieskehoinen henkilö pitäisi kohdata täytenä naisena joka tilassa ja tilanteessa, niin pukkarissa, makkarissa kuin naisten kilpaurheilussa.

Kuitenkaan valtaosalla ihmisistä ei ole mitään varsinaista sukupuoli-identiteettiä, vaan lähinnä tietoisuus kehonsa sukupuolesta ja sen ominaisuuksista, samalla tavalla kuin tietää silmiensä värin.

Ettehän te edes pysty kertomaan, että mitä biologiasta irrotettu naiseus tai naisidentiteetti pitävät sisällään. 

Nyt alat siis peruuttelemaan koko ideologianne kulmakivestä, jonka olemassaolon puolesta olet taistellut jo ties kuinka monetta päivää :DDD

Liityin keskusteluun tänä aamuna, kun tuo ristiriitainen argumentointinne sukupuoli-identiteetin suhteen alkoi pistämään silmään. Toki se sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen Ilmaisu ovat kulmakiviä siellä tasa-arvolaissa ja ne suojaavat ihan kaikkia, ei vain transihmisiä.

Olen samaa mieltä henkilön kanssa joka on yrittänyt selittää sulle, että kukin ihminen itse voi (halutessaan) kertoa sinulle, mikä on hänen kokemus sukupuolestaan. Ei siihen ole yhtä vastausta. Kuten ehkä itsekin olet täällä joskus toistellut "sukupuoli-identiteettejä on niin paljon kuin ihmisiäkin". Juuri näin. 

Ja sulle on yritetty selittää, miksi on ongelmallista vaatia sukupuoli-identiteettiin vedoten biosukupuolen edustajille kuuluvia asioita, kuten sukupuolitettujen tilojen käyttöä, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen määritelmiä ja vaikka naisten kilpaurheiluun osallistumista.

Sinun määritelmälläsi sukupuoli-identiteetti tarkoittaa samaa kuin persoonallisuus. Muulle maailmalle sukupuoli ilmenee fyysisessä todellisuudessa ja fyysisissä kehoissa.

Miksi siis transnainen tulisi kohdata täytenä naisena joka tilassa ja tilanteessa, niin makkarissa, pukkarissa kuin naisten kilpaurheilussa?

Mikä minun määritelmäni sukupuoli-identiteettistä sinun mielestäsi on? Puhut minun määritelmästäni, mutta en minä ole antanut mitään omaa määritelmää. Kun puhun sukupuoli-identiteetistä tarkoitan sillä sitä vakiintunutta määritelmää, joka sanalla psykologiassa ja sosiologiassa on.

Tiedoksi sinulle (ja muulle maailmalle), tämä määritelmä sisältää ymmärryksen siitä, että sukupuoli-identiteetin kehitys on vahvasti biologisesti ohjautuvaa kaikkien kohdalla, myös transihmisten. Identiteettikehitykseen vaikuttaa vuorovaikutus toisten kanssa ja monet muut sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Sukupuoli-identiteetti on yksi ihmisen identiteetin osa-alue. Kaikki eivät koe sukupuoli-identiteettiä vahvasti, eikä tarvitsekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Kummin haluat minun puhuvan?

 

Transnainen on nainen.

 

Transnaisen sukupuoli-identiteetti on nainen. 

 

Itse käyttäisin sujuvasti ensimmäistä, mutta sitten kun teen niin, käsket minun käyttää jälkimmäistä. Ja sitten kun käytän jälkimmäistä, alat loputtoman kyselytulvan ja kyseenalaistamiseen, että sukupuoli-identiteetti ei kuvaa, eikä tarkoita mitään ja mikä se semmoinen edes on.

Eli, jos haluat välttämättä vaatia, että transihmisten kohdalla käytetään sanaa sukupuoli-identiteetti tai puhutaan esim. naisiksi identifioituvista miehistä jne. niin voisitko ITSE sitten avata, mitä sillä tarkoitat. Miten naiseksi identifioidutaan? 

Mikä transnaisesta sitten tekee naisen? Mikä yhdistää transnaisen ja aidon biologisen naisen naiseutta? 

Sinähän se olet väittänyt, että transnaiselle on naisen identiteetti. Miten naisen identiteetti voi olla, jos ei ole biologinen nainen ja mitä naiseus tarkoittaa, jos se irrotetaan biologiasta?

Ihan samassa liemessä olet kummankin todistelulinjan kanssa.

Edelleenkin, en ole väittänyt mitään ennen tätä aamua. Minä olen nähnyt lähinnä sinun väittävän, että transnaisen sukupuoli ei ole nainen, vaan hänen sukupuoli-identiteettinsä on nainen. Eli sinun mielestäsi ihan kirjaimellisesti transnaisella on naisen sukupuoli-identiteetti. Eli kertoisitko nyt mikä se naisen sukupuoli-identiteetti on ja mistä se koostuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Eiväthän nämä suostu kertomaan, että mistä tekijöistä naisen kehosta irrallinen identiteetti muodostuu. Mihin käsite nainen tai naisen identiteetti viittaavat silloin, kun ne irrotetaan biosukupuolesta?

Naisen identiteetin merkittävimpiä osia ovat se, että henkilö kokee naisen kehon oikeaksi ja se, että henkilö samastuu parhaiten naisiin. En tosin osaa sanoa, miten sukupuoli-identiteetti muodostuu niillä transsukupuolisilla, jotka eivät koe kehodysforiaa.

Mistä siis mies voi tietää miltä tuntuu kokea naiskeho? Päästään siis taas siihen tissi ja mekko osastoon 

Cissukupuolisten ei tarvitse miettiä koko asiaa, mutta kyllä pojan/miehen kehon voi kokea vääräksi, vaikkei tietäisi, miltä tytön/naisen keho fyysisesti tuntuisi. Esim. minä ihmettelin jo pienenä, miksi minulla on turhia ulokkeita jalkojenvälissä, vaikken ollut transsukupuolisuudesta kuullutkaan. Murrosiässä kokemus vahvistui, kun eroja tuli lisää. Pystyin jo ennen hoitojen aloitusta kuvittelemaan suhteellisen hyvin, millainen kehoni olisi, jos olisin syntynyt cistyttönä. Lisäksi intersukupuolisena kehoni on ennenkin vastannut osittain naisen kehoa, ja niihin ominaisuuksiin olen ollut tyytyväinen.

Ihmisellä ei voi olla kokemusta vastakkaisen sukupuolen elämästä, koska ei ole syntynyt sen sukupuolen kehoon, kokenut sen sukupuolen murrosikää, tullut sosiaalistetuksi ja kohdatuksi sen sukupuolen edustajana. Transnaisella voi olla kokemus feminiinisenä poikana/miehenä ja transidentifoituvana miehenä elämisestä.

Naiseus ei tarkoita sitä, että kokee mieskehonsa vääränlaiseksi. Tai itsensä vääränlaiseksi mieheksi mieltymystensä, vaatemakunsa, homoseksuaalisuuden, meikkaamisen tai persoonallisuudenpiirteidensä vuoksi.

Intersukupuolisena en kokenut pojan enkä tytön murrosikää vaan niiden sekoituksen. En myöskään tullut sosiaalistetuksi poikana, koska otin mallia pääosin tytöiltä ja naisilta ja vanhempieni kasvatus oli suhteellisen sukupuolineutraalia. Se on totta, ettei minulla ole juurikaan kokemusta tyttönä/naisena kohdatuksi tulemisesta, mutta tulevaisuudessa sitä kertyy joka tapauksessa. Lisäksi intersukupuolisuuden vuoksi minulla on kokemusta mm. siitä, kun mies seuraa pimeällä kadulla (kun olin 15–18-vuotias), koska muutama mies on olettanut minun olevan teinityttö kauempaa katsottuna.

Sosiaalistamiseen ei voi itse vaikuttaa, vaan sen suorittaa ympäröivä yhteiskunta biosukupuolesi perusteella. 

Ei siihen voi täysin vaikuttaa, mutta koska samastuin tyttöihin ja naisiin, myös tiedostamaton mallioppiminen tapahtui nimen omaan tytöiltä ja naisilta. Pojilta ja miehiltä en ottanut mallia kuin siihen, miten voin esittää poikaa kiusaamisen vähentämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Kummin haluat minun puhuvan?

 

Transnainen on nainen.

 

Transnaisen sukupuoli-identiteetti on nainen. 

 

Itse käyttäisin sujuvasti ensimmäistä, mutta sitten kun teen niin, käsket minun käyttää jälkimmäistä. Ja sitten kun käytän jälkimmäistä, alat loputtoman kyselytulvan ja kyseenalaistamiseen, että sukupuoli-identiteetti ei kuvaa, eikä tarkoita mitään ja mikä se semmoinen edes on.

Eli, jos haluat välttämättä vaatia, että transihmisten kohdalla käytetään sanaa sukupuoli-identiteetti tai puhutaan esim. naisiksi identifioituvista miehistä jne. niin voisitko ITSE sitten avata, mitä sillä tarkoitat. Miten naiseksi identifioidutaan? 

Sulta on tuhat kertaa kysytty, mikä on nainen ja miten se naiseus transeilla ilmenee, saati sitten itsemäärittelyssä? 

Kerro. Meidän biologisten naisten ei tarvitse sitä kertoa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Identiteetti on vuorovaikutuksellisena ilmiönä myös hyvin kulttuurisidonnainen. Se miten sukupuolesta puhutaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan myös muovaa sitä, miten ihmiset sukupuoli-identiteettiääni ja ylipäätään kokemuksiaan jäsentävät. Myös transsukupuolisuus on hyvin länsimainen ilmiö, ja toisessa kulttuurissa hieman samatyyppisiä kokemuksia olisi jäsennetty hyvin eri tavoin. 

 

Tarkoitukseni oli kyseenalaistaa sitä, että onko rakentavaa tuottaa diskuriivisesti jatkuvalla sukupuolihöpinällä uusia kategorioita kolmannesta ja neljännestä sukupuolesta sukupuoleen vain epäsuorasti sukupuoleen liittyvien lähinnä kulttuurusidonnaisten tekijöiden pohjalle? Esimerkiksi jos ihminen ahdistuu mustasta ihonväristään johtuen sisäistetystä rasismista, onko järkevää tarjota hänelle selitysmallia, että hän ahdistuu ihonväristään, koska on sisäisesti neonvihreä tai valkoihoinen? Ja sitten taistellaan noiden sateenkaaren väreissä tuntevien "vähemmistöjen" oikeuksien puolesta. Kyseinen vähemmistö ei ole minusta aito vähemmistö, koska se mille heidän poikkeavuutensa pohjautuu, ei ole poikkeavuutta lainkaan. Minusta se on hyvin keinotekoista, enkä oikein tavoita miksi minun pitäisi olla edes mitenkään kiinnostunut moisista kokemuksista? Tavallinen Taina ei sukupuoleltaan minun silmissä muutu miksikään vain siksi, ettei hän samaistu jostain syystä sukupuolensa stereotyyppeihin. 

Itseasiassa nämä luovat diskursiivisesti ja fiktiivisesti myös miestä ja naista, irrallaan biologiasta ja vailla merkityssisältöä. Muuten mieskehoinen henkilö ei voisi väittää olevansa nainen eikä nainen voisi väittää olevansa synnyttävä homomies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Kummin haluat minun puhuvan?

 

Transnainen on nainen.

 

Transnaisen sukupuoli-identiteetti on nainen. 

 

Itse käyttäisin sujuvasti ensimmäistä, mutta sitten kun teen niin, käsket minun käyttää jälkimmäistä. Ja sitten kun käytän jälkimmäistä, alat loputtoman kyselytulvan ja kyseenalaistamiseen, että sukupuoli-identiteetti ei kuvaa, eikä tarkoita mitään ja mikä se semmoinen edes on.

Eli, jos haluat välttämättä vaatia, että transihmisten kohdalla käytetään sanaa sukupuoli-identiteetti tai puhutaan esim. naisiksi identifioituvista miehistä jne. niin voisitko ITSE sitten avata, mitä sillä tarkoitat. Miten naiseksi identifioidutaan? 

Sulta on tuhat kertaa kysytty, mikä on nainen ja miten se naiseus transeilla ilmenee, saati sitten itsemäärittelyssä? 

 

Kerro. Meidän biologisten naisten ei tarvitse sitä kertoa 

Mutta sinä vaadit käyttämään sanaa sukupuoli-identiteetti. En minä. Miksi siis käytät kyseistä sanaa? Miten se kuvaa transihmisten kokemusta paremmin kuin sana sukupuoli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Kummin haluat minun puhuvan?

 

Transnainen on nainen.

 

Transnaisen sukupuoli-identiteetti on nainen. 

 

Itse käyttäisin sujuvasti ensimmäistä, mutta sitten kun teen niin, käsket minun käyttää jälkimmäistä. Ja sitten kun käytän jälkimmäistä, alat loputtoman kyselytulvan ja kyseenalaistamiseen, että sukupuoli-identiteetti ei kuvaa, eikä tarkoita mitään ja mikä se semmoinen edes on.

Eli, jos haluat välttämättä vaatia, että transihmisten kohdalla käytetään sanaa sukupuoli-identiteetti tai puhutaan esim. naisiksi identifioituvista miehistä jne. niin voisitko ITSE sitten avata, mitä sillä tarkoitat. Miten naiseksi identifioidutaan? 

Sulta on tuhat kertaa kysytty, mikä on nainen ja miten se naiseus transeilla ilmenee, saati sitten itsemäärittelyssä? 

 

Kerro. Meidän biologisten naisten ei tarvitse sitä kertoa 

Mutta sinä vaadit käyttämään sanaa sukupuoli-identiteetti. En minä. Miksi siis käytät kyseistä sanaa? Miten se kuvaa transihmisten kokemusta paremmin kuin sana sukupuoli?

Ei vaan transsujengin mukaan naisen sukupuoli-identiteetti on se aitoa naista ja transnaista yhdistävä tekijä. Te olette tuoneet sukupuoli-identiteetin mukaan keskusteluun, vaikka ette osaa kertoa, mistä osatekijöistä se muodostuu ja mistä ihminen tietää omaavansa miehen tai naisen sukupuoli-identiteetin. 

Mitä naiseus tarkoittaa silloin, kun se ei viittaa ihmislajin aikuiseen naaraaseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Kummin haluat minun puhuvan?

 

Transnainen on nainen.

 

Transnaisen sukupuoli-identiteetti on nainen. 

 

Itse käyttäisin sujuvasti ensimmäistä, mutta sitten kun teen niin, käsket minun käyttää jälkimmäistä. Ja sitten kun käytän jälkimmäistä, alat loputtoman kyselytulvan ja kyseenalaistamiseen, että sukupuoli-identiteetti ei kuvaa, eikä tarkoita mitään ja mikä se semmoinen edes on.

Eli, jos haluat välttämättä vaatia, että transihmisten kohdalla käytetään sanaa sukupuoli-identiteetti tai puhutaan esim. naisiksi identifioituvista miehistä jne. niin voisitko ITSE sitten avata, mitä sillä tarkoitat. Miten naiseksi identifioidutaan? 

Mikä transnaisesta sitten tekee naisen? Mikä yhdistää transnaisen ja aidon biologisen naisen naiseutta? 

Sinähän se olet väittänyt, että transnaiselle on naisen identiteetti. Miten naisen identiteetti voi olla, jos ei ole biologinen nainen ja mitä naiseus tarkoittaa, jos se irrotetaan biologiasta?

Ihan samassa liemessä olet kummankin todistelulinjan kanssa.

Edelleenkin, en ole väittänyt mitään ennen tätä aamua. Minä olen nähnyt lähinnä sinun väittävän, että transnaisen sukupuoli ei ole nainen, vaan hänen sukupuoli-identiteettinsä on nainen. Eli sinun mielestäsi ihan kirjaimellisesti transnaisella on naisen sukupuoli-identiteetti. Eli kertoisitko nyt mikä se naisen sukupuoli-identiteetti on ja mistä se koostuu?

Transnaisella voi olla vain transidentiteetti, transnaisen identiteetti, koska hän ei ole minkäänlainen nainen, vaan transidentifioituva mies.

Transsujengin mielestä päänsisäinen ja muille näkymätön sukupuolifiilis on määrittävämpi ja velvoittavampi kuin kehon sukupuoli. He ovat tuoneet sukupuolifiiliksen keskusteluun.

Transsujengin väite on, että transnaisen ja aidon naisen naiseutta yhdistää mystinen identiteettikokemus, vaikka valtaosalle ihmisiä sukupuoli-identiteetti tarkoittaa lähinnä tietoisuutta kehon sukupuolesta. Transsujenginne ei ole pystynyt kertomaan, mitä naiseus ja naisidentiteetti tarkoittavat ja mihin viittaavat, kun se irrotetaan biologiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos ajatellaan, että sukupuoli-identiteetillä olisi synnynnäinen pohja, niin tämä vahvistaa ajatusta siitä, että sukupuoli on hyvin biologinen kehollinen ilmiö jopa kokemuksen tasolla.

Ei vaan fysiologinen, hormonipohjainen asia, ei kehollinen. Ja kokemus on vielä monimutkaisempi asia, sen viitteellinen biologinen pohja on hermostossa. 

Eivätkö hormonit ole osa kehollisia toimintoja? Siis kokemuksen pohja on on kehollinen fysiologinen ilmiö, joka nousee suoraan sukupuolen primaarista määritelmästä eli eriytyneistä lisääntymisbiologisista rakenteista nimeltä sukurauhaset, joiden tuottamilla hormoneilla on potentiaalisesti vaikutuksia hermoston kehitykseen.  Se taas korreloi sukupuolittuneen käyttäytymisen kanssa, mikä korreloi sukupuoliroolien kanssa eli muovaa ihmisyhteisöjen sosiaalisia rakenteita ja vaikuttaa näin tätä kautta epäsuoraan yksilön identiteetin kehitykseen, kun ihminen oppii peilaamaan mieltymyksiääm ja käyttäytymistään sekä ulkoisia piirteitä muihin.  Tietenkin identiteetti psykologisena käsitteenä on lähtökohdiltaan ei-biologinen ja vuorovaikutuksessa muodostuva, joten se on väistämättä monitekijäinen prosessi. Siksi on sellainen käsite kuin sukupuoli-identiteetti erotuksena biologisesta ominaisuudesta sukupuoli, johon sukupuoli-dentiteetti kuitenkin aina kiinnittyy ja viittaa. Ei se muuten olisi sukupuoli-identiteetti. 

Kukaan ei kiellä kromosomeja tai biologista sukupuolta. Tietenkin liittyy ja viittaa, erityisesti termistössä ja juridisia sukupuolimerkintöjäkin on ainakin vielä vain kaksi. Tämähän ei siis tarkoita lainkaan sitä, että on olemassa vain biologinen sukupuoli ja siksi sen mukaan pitäisi toimia yhteiskunnassa eikä juridisen sukupuolen mukaan. Tuo on ajatuksenakin älytön, kun ihminen elää vuorovaikutuksessa muihin ja luonnollisena, juridisena henkilönä nimenomaan siinä sosiaalisessa ja juridisessa sukupuolessaan, ei biologisessa sukupuolessaan. 

Minun on todella vaikea hahmottaa tuota ajattelua. Itse ajattelen niin, että sukupuoli-identiteetti on vähän samantyyppinen konsepti kuin vaikkapa etninen identiteetti. Esimerkiksi mustaihoisen identiteetti on eri asia, kuin ihonväri tai geneettinen syntyperä. Mutta ihonväri on aivan olennainen tekijä sille, miten kyseinen identiteetti vuorovaikutuksessa muotoutuu.

 

Minulle sinun selityksesi kuulostaa samalta kuin väittäisit, että totta kai ihonväri on olemassa, mutta että se ei tarkoita, että olisi vain biologinen ihonväri olemassa ja että kaikkien pitäisi käyttäytyä vain ihonvärinsä mukaan tai idendifioitua mustaihoiseksi vain, koska sattuu olemaan mustaihoinen. Tai että mustaihoista ihmistä pitäisi kutsua vaikkapa oranssiksi hänen sisäisen tunteensa pohjalta. Sotket minun mielestäni jatkuvasti biologiset piirteet ja identiteetin keskenään. Sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka tunnistetaan ensisijaisesti biologisista aistinvaraisesti sadasosasekunnissa ennen, kuin ehditään edes analysoida kenenkään juridista luokkaa tai sisäistä kokemusta. Senhän takia transsukupuoliset haluavat niitä biologisia piirteitään muovata hormonin ja leikkauksin. Hekin sisimmässään tietävät, että ovat eri sukupuolta kuin mihin samaistuvat.

 

 Sitä en ymmärrä, miksi juuri sukupuolesta on tullut niin monille niin keskeinen identiteettikategoria. Mikä ihmeen tarve on monille sukupuolen luokille maassa, jossa yritty sata vuotta purkaa sukupuolistereotypioita ja mahdollistaa yksilöille vapaus elää sellaisina persoonina kuin ovat sukupuolestaan riippumatta. Nuo kolmannen ja neljännen sukupuolen luokat muissa kulttuureissa pohjautuvat äärimäisen kapeille sukupuolirooleille ja sukupuolistereotypioille. Niillehän sukupuolivähemistöjenkin identiteetti väkisin pohjautuu, koska ei kukaan niitä identiteettejä muuten sukupuoleen yhdistäisi. 

Mun mielestä sukupuoli-identiteetin korostaminen transihmisten kohdalla on vähän outoa. Kaikilla meillä on identiteetti. Myös sukupuoli-identiteetti. Ei se transihmistenkään kohdalla välttämättä ole mikään keskeisin tai isoin osa identiteettiä. Yksi osa vaan, mikä nyt sattuu poikkeamaan valtaväestöstä. Uskon, että sukupuoli-identiteetistä puhutaan, koska sillä sisällytetään eri sukupuolet ja ilmaisut esim. syrjinnän suojaan. Se on siis ehkä tarpeellinen kokoava sana isommalle ihmisryhmälle, eikä sillä tarkoiteta, että kaikki ryhmän ihmiset olisivat samanlaisia tai vahvemmin sukupuoli-identiteettinsä kokevia kuin muut.

Kun suojellaan sukupuoli-identiteettiä, kuten tasa-arvolaissa, niin mitä silloin suojellaan, mitä sukupuoli-identiteetitillä tarkoitetaan ja miten sen olemassaolo todennetaan? Hyvin erikoinen säädös, jossa käsitteitä ei ole avattu ollenkaan.

Transporukoissa on tulkintaa, että sukupuolitettuja tiloja pitäisi saada käyttää jo pelkän identiteettikokemuksen perusteella, ilman transdiagnoosia, sukupuolimerkinnän vaihtoa tai kehonmuokkauksia, koska tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä. Juostenkusten laaditut lait, kuten transvestiittilaki, pitäisi perua.

Toinen outous on tasa-arvolaissa ilmaistu "sukupuolen ilmaisun" suoja. Mitä ihmettä sukupuolen ilmaisu edes on, ellei stereotyyppistä pukeutumista ja tyylivalintoja. Ja sitten yritetään väittää, ettei transien sukupuolikäsitys pohjautuisi sukupuolistereotyyppeihin, kulttuurisiin normeihin, personaallisuudenpiirteisiin ja mieltymyksiin.

Ymmärrät kaiken jotenkin aivan nurinkurisesti. Syrjinnän kieltäminen sukupuolen ilmaisun perusteella tarkoittaa esim. että mekkoon pukeutivaa miestä ei saa syrjiä. Valitettavasti meillä on edelleen stereotyyppisiä käsityksiä esim. eri sukupuolille sopivista vaatteista ja syrjinnän suoja nimenomaan pyrkii turvaamaan myös normien vastaista ilmaisua. Saat olla ihan sellainen kuin olet sukupuolestasi huolimatta.

Miten selittäisit hieman ristiriitaisen ulosantisi siinä, että sinulle on samaan aikaan ongelma esim. transnainen, joka ei "näe tarpeeksi vaivaa" ja näytä tarpeeksi naiselta, mutta sitten samaan hengenvetoon väität, että transihmiset ajattelee ja pukeutuu jotenkin stereotyyppisesti.

Ja haluaisitko avata, miksi sinä vaadit, että transihmisten omaksi tiedostamastaan sukupuolesta pitää puhua sukupuoli-identiteettinä, koska sana sukupuoli on varattu meille vähän biologisemmille ihmisille (älytöntä lähtökohtaisesti), mutta sitten pidät sukupuoli-identiteettiä ihan hömppänä. Eli itse vaadit, että tuo "hömppä" on se määre transihmisille ja sen mukaan heitä sitten kohdellaan esim.  tasa-arvolaissa. 

Olisit voinut aloittaa ränttisi kuvaamalla mistä osa-alueista sukupuoli-identiteetti muodostuu ja mistä henkilö tietää, että onko hänellä miehen vai naisen identiteetti ja miksi.

Mitä tarkoittaa biosukupuolesta irrotettu naisen tai naisidentiteetin käsite? Mikä yhdistää transleidin ja aidon naisen naiseutta?

Te itse toitte sukupuoli-identiteetin keskusteluun todisteena... niin mistä, vaikka ette pysty avaamaan sen sisältöä.

Kummin haluat minun puhuvan?

 

Transnainen on nainen.

 

Transnaisen sukupuoli-identiteetti on nainen. 

 

Itse käyttäisin sujuvasti ensimmäistä, mutta sitten kun teen niin, käsket minun käyttää jälkimmäistä. Ja sitten kun käytän jälkimmäistä, alat loputtoman kyselytulvan ja kyseenalaistamiseen, että sukupuoli-identiteetti ei kuvaa, eikä tarkoita mitään ja mikä se semmoinen edes on.

Eli, jos haluat välttämättä vaatia, että transihmisten kohdalla käytetään sanaa sukupuoli-identiteetti tai puhutaan esim. naisiksi identifioituvista miehistä jne. niin voisitko ITSE sitten avata, mitä sillä tarkoitat. Miten naiseksi identifioidutaan? 

Sulta on tuhat kertaa kysytty, mikä on nainen ja miten se naiseus transeilla ilmenee, saati sitten itsemäärittelyssä? 

 

Kerro. Meidän biologisten naisten ei tarvitse sitä kertoa 

Mutta sinä vaadit käyttämään sanaa sukupuoli-identiteetti. En minä. Miksi siis käytät kyseistä sanaa? Miten se kuvaa transihmisten kokemusta paremmin kuin sana sukupuoli?

Ei vaan transsujengin mukaan naisen sukupuoli-identiteetti on se aitoa naista ja transnaista yhdistävä tekijä. Te olette tuoneet sukupuoli-identiteetin mukaan keskusteluun, vaikka ette osaa kertoa, mistä osatekijöistä se muodostuu ja mistä ihminen tietää omaavansa miehen tai naisen sukupuoli-identiteetin. 

Mitä naiseus tarkoittaa silloin, kun se ei viittaa ihmislajin aikuiseen naaraaseen?

Eli sinunkin mielestäsi olisi parempi, että transihmisten kohdalla ei korosteta sukupuoli-identiteettiä, sen kummemmin kuin muidenkaan. Ollaan samoilla linjoilla. Transihmiset on keitä he on. Heidän identiteettinsä rakentuu samaan tapaan kuin muidenkin ja siellä on samalla tavalla biologiaan pohjaavia mm. geneettisiä ja hormonaalisia tekijöitä kuin muillakin.

Miksi muuten biologisten naisten ei tarvitse selittää mitään? Minäkin olen biologinen nainen eli en ole sulle ilmeisesti selityksiä velkaa.