'Ennen' tokaluokkalaiset osasivat lukea ja kirjoittaa. Piti osata lukea ja kirjoittaa kun pyrki oppikouluun eli keskikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Kansakoulu oli kylläkin 6-vuotinen kaikille, osa haki sen jälkeen oppikouluun ja loput jäivät kansakoulun jatkoluokille, elleivät päässeet ammattikouluun. Ammattikoulut olivat maksullisia ja niihinkin oli pääsykoe.

Oppikouluu saattoi mennä jo neljänneltä luokalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansakoulu oli kylläkin 6-vuotinen kaikille, osa haki sen jälkeen oppikouluun ja loput jäivät kansakoulun jatkoluokille, elleivät päässeet ammattikouluun. Ammattikoulut olivat maksullisia ja niihinkin oli pääsykoe.

Ei, vaan keskikouluun oppikouluun pyrittiin neljänneltä luokalta kansakoulusta, jotkut harvat pyrkivät viidenneltä luokalta, tai ne jotka eivät neljänneltä

 luokalta päässeet läpi. Kuudennelta luokalta Kansakoulusta ei enää pyritty vaan siirryttiin Kansalaiskouluun 7:lle luokalle.

Kyllä kuudennelta luokaltakin saattoi pyrkiä.

Mamutus

Vierailija kirjoitti:

Tälle ilmiölle on ihan nimi: ”pulling up the ladder” eli tikapuiden vetäminen ylös perässään. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sukupolvi hyötyy itse järjestelmästä, mutta saavutettuaan asemansa kannattaa samojen mahdollisuuksien heikentämistä seuraavilta.

Koulutus on tästä klassinen esimerkki. Sukupolvi voi itse saada maksuttoman koulutuksen, opiskella aikana jolloin toimeentulo ja asuminen ovat suhteellisen edullisia ja hyötyä vahvasti julkisesti rahoitetusta koulutusjärjestelmästä. Kun tutkinto, työura ja varallisuus on saavutettu, koulutus nähdäänkin helposti ”menona”.

Tikapuu, jota pitkin itse noustiin, vedetään siis ylös ennen kuin seuraava sukupolvi ehtii käyttää sitä. 

Kyse ei ole vain epäreiluuden kokemuksesta, vaan sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta: saavatko seuraavat sukupolvet aidosti samat mahdollisuudet kouluttautua ja nousta sosiaalisesti kuin edeltävät?

Osaksi kyse on silkasta ilkeydestä. Esim. aiempi oppikoulukommentti, jossa haikailtiin järjestelmää jossa lapset rankataan ja estetään osalta kouluttautuminen.

Mitä nyt kasankouluajoilta muistan, niin syyslukukauden kuluessa koko luokallisen piti oppia lukemaan.

Piti peruskoulunkin aikana. 2000-luvulla se on muuttunut.

Tällaisia kysymyksiä oli kun pyrin 10 vuotiaana oppikouluun, ei aavistustakaan, miten nykylapset näistä selviäisivät, minulle olivat helppoja, tykkäsin matikasta. 
 

1) Matin matka kotoa kouluun oli 4 km 500 m. Kun hän oli kulkenut 800 m, tuli Pekka mukaan, ja vielä 800 m:n päästä siitä alkoi Antin koulumatka. Kuinka kaukana koulusta Antti asui?

2) Pirkko osti nimipäivilleen 12 appelsiinia ja yhtä monta banaania. Edelliset maksoivat yhteensä 260 mk ja jälkimmäiset 400 mk. Kunka paljon hedelmät maksoivat henkeä kohti, kun Pirkko kutsui 7 vierasta ja kotiväkeä oli 5?

3) Kuinka pitkä paperi, jonka leveys on riittävä, tarvitaan 15 cm leveän ja 3 cm paksun kirjan päällystämiseen, jotta kummankin kannen sisäpuolelle riittäisi paperia 6 cm:n pituudelta?

4) Eräs kahvilaatu maksaa 200 g:n paketissa 230 mk. Toinen laatu maksaa 250 g:n paketissa 270 mk. Kuinka paljon suurempi on kalliimman laadun kilohinta?

5) Erään luvun viidesosa on 2860. Kuinka paljon se on saman luvun neljäsosaa pienempi?

6) Neliömuotoisen nurmikon jokainen sivu oli 150 m. Sitä kiersi 3 m leveä hiekkakäytävä. Kuinka pitkä oli käytävän ulkoreunaa suojaava aita?  

7) Mies ansaitsi vuodessa 780000 mk. Kuinka paljon hänen tulisi saada lisää vuodessa, että hänen kuukaisipalkkansa kohoaisi 75000 markkaan?

8) Pullo vetää 150 ml. Kuinka monta tällaista pullollista saadaan 3 litraa 6 dl suuresta nestemäärästä?

9) Mansikkamaasta saatiin eräänä päivänä marjoja 12 litraa, seuraavana 15 litraa ja kolmantena päivänä 13 litraa. Puolet koko määrästä myytiin litran rasioissa, jolloin saatiin 230 mk rasialta. Toinen puoli marjoista myytiin puolen litran rasioissa, joista saatiin 120 mk radialta. Kuinka paljon rahaa mansikoista yhteensä saatiin? - OPK 2.6.1960.      
 

Sitten kun kansa ei osaa enää lukea eikä kirjoittaa, on helppoa vetää niitä kuin pässiä narussa. Jenkeissä näkyvissä tämä ilmiö nykypressan kannattajien joukossa. 

Ennen oli pakko osata lukea. Kun meni koulusts kotiin avain kaulassa, ei ollut muuta tapaa viihdyttää itseään kuin lukeminen. Tsi ulos ksvereiden kanssa, sitäkin nykylapset tekevät liian vähän. 

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun kansa ei osaa enää lukea eikä kirjoittaa, on helppoa vetää niitä kuin pässiä narussa. Jenkeissä näkyvissä tämä ilmiö nykypressan kannattajien joukossa. 

Kyllä. Syntyy joukko, jotka elävät ihsn omassa todellisuuskuplassaan. Tämä vielä tulee pahenemaan. Flat earth society turbovaihteella. 

On todella marginaalista mitä saadaan aikaan pumppaamalla lisärahaa (perus)koulutukseen. Välineetkin mitä opetuksessa tarvitaan saattavat olla ennemmin haitallisia kuin tarpeellisia mitä tulee oppimistulokseen esim kirjoittamisen ja lukemisen opettelemiseen.

Siis näin eli se että koulusta on tullut huono ei ole kiinni siitä kuinka paljon rahaa sinne pumpataan. Opetusväki käyttää oppilaistamme erittäin rumaa sanaa 'oppilasaines' mutta sitähän se on kun puhutaan kaikista koulutettavista yhteensä. 

Miltähän näyttäisi Gaussin käyrä tämän päivän oppilasainesta arvioitaessa verrattuna siihen mitä se oli esim 50-60-luvulla? 

Esimerkiksi kaikilla ei ole matikkapäätä ja kaikki eivät saa matikankokeista kiitettäviä. Myös arvosanoissa on tapahtunut inflaatiota eli 50-60-luvun seiskat ja kasit ovat ehkä tämänpäivän kymppejä??? Ja niitäkin vain harva saa???

Ainakin vuosituhannen vaihteessa oli vielä ihan tavallista että monet ekaluokkalaiaet osasivat jo lukea, jotkut eskaritkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen peruskoulu on kopioitu Sosialistisesta Itä-Saksasta eli DDRstä. Jossa sen tarkoitus oli kasvattaa lapsista kuuliaisia sosialisteja tasapäistämällä ja poistamalla yksilölliset ihanteet. DDRn mallin mukainen peruskoulu on toiminut Suomessa hyvin, tekemällä suomalaisista passiivisia ja laitostuneita palveluyhteiskunnan asiakkaita.

DDR:ssä koulujärjestelmä oli suht toimiva kuten täälläkin (ennen). Sä vaan vihaat kaikkea vasemmistolaista ja suollat vihaasi tällä palstalla

Ja eiköhän vähän joka maassa Euroopassa ole samanlainen koulusysteemi. 

Juu ei, suomalainen kaikille pitkään yhteinen peruskoulu ei ole yleiseurooppalainen malli. Suurimpia eroja on siinä, kuinka nuorena lapset erotellaan akateemisille ja ammatillisille koulutuspoluille.

Kiellettyä varmaan ajatellakaan, mutta kouluihin tarvittaisiin takaisin kunnollinen kuri ja järjestys. Tämä kaikkia päähänsilittävä ja loputtomien oikeuksien listaaminen ilman mitään velvollisuuksia ei vain toimi. Miten ihmeessä ennen oli paljon vähemmän mielenterveysongelmia, käytös– ja järjestyshäiriöitä,  vaikka oli vain yksi opettaja luokassa ja tunnit istuttiin tiiviisti puupulpeteissa ekaluokasta alkaen. Ja kaikki oppivat lukemaan viimeistään 2. luokalla. En tarkoita, että kaikki uudistukset ja nykyajan käytännöt olisivat huonoja, mutta jotain mätäähän tässä nykyisessä koulusysteemissä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla mitään relevanttia sanottavaa asioista, jotka olisivat tapahtuneet edes 40 vuoden sisään, vai onko sinun todellisuutesi tätä "Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen". Tuo kansakoulu-oppikoulu-jankutus antaa kyllä täysin vähäjärkisen vaikutelman. Haikailemanasi aikana muuten homous oli sairaus ja avioliitossa sai vapaasti raizkata.

Eri. Ei tässä mitään vanhoja unelmia haikailla. Minäkin kävin kansakoulua neljä vuotta ja sitten pyrin ja pääsin oppikouluun, joka käsitti viisi vuotta oppikoulua ja kolme vuotta lukiota. Oppikoulu oli maksullinen ja kirjakaupassa oli tili, josta ostin kaikki koulutarvikkeet. Vanhemmat luonnollisesti maksoivat kirjakaupan laskun.

Pääsykokeissa todellakin piti osata laskea eli kertotaulut, jakolaskuun jne. osattiin, luonnollisesti osattiin lukea ja kirjoittaa. Tämä siis neljän kansakoululuokan jälkeisenä kesänä. 

Pystyykö arvoisa muiden elämänkokemusten halveksuja edes tänä päivänä samaan? Epäilen vahvasti!

Paitsi että oppikoulua oli lukiokin,  ei vain viisi ensimmäistä luokkaa.  Kokonaisuutena.

Niistä käytettiin nimeä keskikoulu ja lukio.

Ihan kuin kansakouluun kuului kansakoulu ja kansalaiskoulu.

Vierailija kirjoitti:

Kiellettyä varmaan ajatellakaan, mutta kouluihin tarvittaisiin takaisin kunnollinen kuri ja järjestys. Tämä kaikkia päähänsilittävä ja loputtomien oikeuksien listaaminen ilman mitään velvollisuuksia ei vain toimi. Miten ihmeessä ennen oli paljon vähemmän mielenterveysongelmia, käytös– ja järjestyshäiriöitä,  vaikka oli vain yksi opettaja luokassa ja tunnit istuttiin tiiviisti puupulpeteissa ekaluokasta alkaen. Ja kaikki oppivat lukemaan viimeistään 2. luokalla. En tarkoita, että kaikki uudistukset ja nykyajan käytännöt olisivat huonoja, mutta jotain mätäähän tässä nykyisessä koulusysteemissä on. 

Ennen häiriköt olivat tarkkailuluokilla ja oppimisvaikeuksiset apu- tai harjaantumiskoulussa.

Eipä se oppikouluun pääseminen toisaalta ollut mikään tae siitä, että koulunkäynti sujui myös jatkossa hyvin. Tulipa tässä juuri luettua Juha Kankkusen ja Ari Vatasen elämäkerrat. Ehtoja ja luokalle jäämisiä tuli molemmille miehille, kun ralli ja autot kiinnostivat enemmän kuin opiskelu.

Olisipa mielenkiintoista tietää kuinka moni nykylapsi selviäisi peruskoulun neljännellä luokalla vanhoista oppikoulun pääsykokeista esim. vuosimallia 190.

Vierailija kirjoitti:

Olisipa mielenkiintoista tietää kuinka moni nykylapsi selviäisi peruskoulun neljännellä luokalla vanhoista oppikoulun pääsykokeista esim. vuosimallia 190.

Tuskin olisi mikään ongelma

Mitä ihmettä siellä koulussa oikein tehdään kuusi vuotta, jos ei osata kirjoittaa ja varsinkaan lukea??