Kosija on lähes aina nainen - miksi siis naiset väittävät miehen kosineen?

Vierailija kirjoitti:

Ei asiasta yleisesti puhuminen ole mielestäni vielä itse kosinta. Ei myöskään mankumista tai painostamista. Olisi aika hirveää jos naimisiinmenosta, siitä mitä se kummallekin tarkoittaa ja kokeeko kumpikin olevansa siihen valmis ei voisi puhua etukäteen. Kuuluu normaaliin ihmissuhteeseen että odotuksista puhutaan ennen päätösten tekemistä. Kosinta on se tapahtuma jolloin toinen nimenomaisesti kysyy toiselta "menisitkö kanssani naimisiin?" ja vastaus on kyllä tai ei. Samoin kuin eihän esimerkiksi omasta talosta haaveileminen, puhuminen tai talojen selaaminen netistä ole vielä sama asia kuin että ollaan oikeasti ostamassa taloa. 

 

Mua hämmentää myös se, miksi niin monen miehen mielestä on jotenkin kauhean vastenmielistä, jos heidän puolisonsa ilmaisee rakastavansa heitä, haluavansa viettää loppuelämän yhdessä just sun kanssa ja sitoutua just suhun sekä myötä- että vastoinkäymisissä. Kerrassaan kamalaa, ilmeisesti? Haluavatko miehet sitten mieluummin olla suhteissa joissa nainen avoimesti sanoo että ei tässä mitään lupauksia mistään ole annettu, ei olla niin vakavissaan, hengaillaan sen aikaa kun huvittaa ja katselen tässä samalla muita miehiä joihin vaihdan jos huvittaa?

Kyllä kosinta tarkoittaa mm. sitä että ilmaiset miehellesi että "haluat hänen kosivan", että haluat hänen kanssaan naimisiin, ym :)

Ja naimisiinhan kannattaa mennä, jos parisuhde ei pysy kasassa ilman ulkopuolisia juridisia siteitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mikään avioliiton ehdotus jos sanoo että haluaa naimisiin. Eihän se sanoja välttämättä halua naimisiin juuri sen tyypin kanssa, ja jos haluaakin, kihlaus tapahtuu vasta kun toinen kysyy että mennäänkö naimisiin. Ap on pölö.

Jos ilmaiset haluavasi kyseisen tyypin kanssa naimisiin, niin silloin kosit häntä. Ja mitä sitten? Onko se hirveää jos on kosinta päässyt tapahtumaan?? Siitä täytyy yrittää selitellä itsensä ulos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mikään avioliiton ehdotus jos sanoo että haluaa naimisiin. Eihän se sanoja välttämättä halua naimisiin juuri sen tyypin kanssa, ja jos haluaakin, kihlaus tapahtuu vasta kun toinen kysyy että mennäänkö naimisiin. Ap on pölö.

Jos ilmaiset haluavasi kyseisen tyypin kanssa naimisiin, niin silloin kosit häntä. Ja mitä sitten? Onko se hirveää jos on kosinta päässyt tapahtumaan?? Siitä täytyy yrittää selitellä itsensä ulos?

Onhan se hirveää jos ei halua naimisiin. Mutta miksi sitten olisi kosinut? 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mikään avioliiton ehdotus jos sanoo että haluaa naimisiin. Eihän se sanoja välttämättä halua naimisiin juuri sen tyypin kanssa, ja jos haluaakin, kihlaus tapahtuu vasta kun toinen kysyy että mennäänkö naimisiin. Ap on pölö.

Jos ilmaiset haluavasi kyseisen tyypin kanssa naimisiin, niin silloin kosit häntä. Ja mitä sitten? Onko se hirveää jos on kosinta päässyt tapahtumaan?? Siitä täytyy yrittää selitellä itsensä ulos?

Onhan se hirveää jos ei halua naimisiin. Mutta miksi sitten olisi kosinut? 🤔

Jotkut kosivat vaikkeivat halua naimisiin. Sitä kutsutaan touretteksi.     

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei asiasta yleisesti puhuminen ole mielestäni vielä itse kosinta. Ei myöskään mankumista tai painostamista. Olisi aika hirveää jos naimisiinmenosta, siitä mitä se kummallekin tarkoittaa ja kokeeko kumpikin olevansa siihen valmis ei voisi puhua etukäteen. Kuuluu normaaliin ihmissuhteeseen että odotuksista puhutaan ennen päätösten tekemistä. Kosinta on se tapahtuma jolloin toinen nimenomaisesti kysyy toiselta "menisitkö kanssani naimisiin?" ja vastaus on kyllä tai ei. Samoin kuin eihän esimerkiksi omasta talosta haaveileminen, puhuminen tai talojen selaaminen netistä ole vielä sama asia kuin että ollaan oikeasti ostamassa taloa. 

 

Mua hämmentää myös se, miksi niin monen miehen mielestä on jotenkin kauhean vastenmielistä, jos heidän puolisonsa ilmaisee rakastavansa heitä, haluavansa viettää loppuelämän yhdessä just sun kanssa ja sitoutua just suhun sekä myötä- että vastoinkäymisissä. Kerrassaan kamalaa, ilmeisesti? Haluavatko miehet sitten mieluummin olla suhteissa joissa nainen avoimesti sanoo että ei tässä mitään lupauksia mistään ole annettu, ei olla niin vakavissaan, hengaillaan sen aikaa kun huvittaa ja katselen tässä samalla muita miehiä joihin vaihdan jos huvittaa?

Kyllä kosinta tarkoittaa mm. sitä että ilmaiset miehellesi että "haluat hänen kosivan", että haluat hänen kanssaan naimisiin, ym :)

 

Ja naimisiinhan kannattaa mennä, jos parisuhde ei pysy kasassa ilman ulkopuolisia juridisia siteitä.

Avioliittolaki hyvin selkeästi kieltää pakkoavioliiton, avioliitto on pätevä vain kun sen solmii kaksi täysivaltaista, vapaaehtoista aikuista. Ketään ei voida Suomessa pakottaa naimisiin (Suomi ei myöskään tunnusta esimerkiksi ulkomailla tapahtuneita avioliittoja joissa toinen osapuoli on ollut alaikäinen tai pakotettu). 

Naimisiin kannattaa mennä, jos haluaa virallistaa suhteen lain edessä ja sitä kautta saada sille avioliittolain tuomat edut ja velvollisuudet. Muunmuassa puolison kuollessa avioliitolla on paljonkin merkitystä. Jotkut rakastavat puolisoaan siinä määrin, että haluavat turvata tämän aseman kuoleman yllättäessä. 

Tilastollisesti avioliitto on edelleen kestävin parisuhdemuoto. Avoliitoista yli 90% päätyy jossain vaiheessa joko eroon tai muuttuu avioliitoksi. Myöskin väittämä "puolet avioliitoista päätyy eroon" on sinällään harhaanjohtava, koska tilastoja vääristää sarja-avioitujat joilla saattaa olla kymmenkunta avioliittoa ja -eroa. Ensimmäisistä avioliitoista eroon päätyy vain noin 30%. 

Mutta kuten sanottua: Suomessa ketään ei voi pakottaa avioliittoon. Jos nainen on ilmaissut haluavansa naimisiin ja mies sitten ilmaisee haluavansa myös naimisiin ja seurauksena on avioliitto, niin se on ollut kummankin valinta ja yhteinen päätös. Jos mies ei halua naimisiin, hän voi sanoa tämän suoraan. Sitä kutsutaan vastuun kantamiseksi omasta elämästään ja päätöksistään, ja se ikäänkuin kuuluu aikuisuuteen. 

No, itselleni kosimisesta puhuminen on koko homman romantisoimista.

Meillä keskusteltiin avioliitosta vaihtoehtona. En muista, kumpi sen aloitti ja miten siitä lopulta päätettiin, mutta juridiset järjestelyt siinä oli pääroolissa ja aihe tuli ajankohtaiseksi lapsihaaveiden myötä. Lopulta maistraattiin toteuttamaan suunnitelma.

En olisi tykännyt yhtään, jos mies olisi jonkun spektaakeli kosinnan järjestänyt ilman keskustelua, että kannattaako meidän mennä naimisiin. Kukin tyylillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei asiasta yleisesti puhuminen ole mielestäni vielä itse kosinta. Ei myöskään mankumista tai painostamista. Olisi aika hirveää jos naimisiinmenosta, siitä mitä se kummallekin tarkoittaa ja kokeeko kumpikin olevansa siihen valmis ei voisi puhua etukäteen. Kuuluu normaaliin ihmissuhteeseen että odotuksista puhutaan ennen päätösten tekemistä. Kosinta on se tapahtuma jolloin toinen nimenomaisesti kysyy toiselta "menisitkö kanssani naimisiin?" ja vastaus on kyllä tai ei. Samoin kuin eihän esimerkiksi omasta talosta haaveileminen, puhuminen tai talojen selaaminen netistä ole vielä sama asia kuin että ollaan oikeasti ostamassa taloa. 

 

Mua hämmentää myös se, miksi niin monen miehen mielestä on jotenkin kauhean vastenmielistä, jos heidän puolisonsa ilmaisee rakastavansa heitä, haluavansa viettää loppuelämän yhdessä just sun kanssa ja sitoutua just suhun sekä myötä- että vastoinkäymisissä. Kerrassaan kamalaa, ilmeisesti? Haluavatko miehet sitten mieluummin olla suhteissa joissa nainen avoimesti sanoo että ei tässä mitään lupauksia mistään ole annettu, ei olla niin vakavissaan, hengaillaan sen aikaa kun huvittaa ja katselen tässä samalla muita miehiä joihin vaihdan jos huvittaa?

Kyllä kosinta tarkoittaa mm. sitä että ilmaiset miehellesi että "haluat hänen kosivan", että haluat hänen kanssaan naimisiin, ym :)

 

Ja naimisiinhan kannattaa mennä, jos parisuhde ei pysy kasassa ilman ulkopuolisia juridisia siteitä.

Avioliittolaki hyvin selkeästi kieltää pakkoavioliiton, avioliitto on pätevä vain kun sen solmii kaksi täysivaltaista, vapaaehtoista aikuista. Ketään ei voida Suomessa pakottaa naimisiin (Suomi ei myöskään tunnusta esimerkiksi ulkomailla tapahtuneita avioliittoja joissa toinen osapuoli on ollut alaikäinen tai pakotettu). 

 

Naimisiin kannattaa mennä, jos haluaa virallistaa suhteen lain edessä ja sitä kautta saada sille avioliittolain tuomat edut ja velvollisuudet. Muunmuassa puolison kuollessa avioliitolla on paljonkin merkitystä. Jotkut rakastavat puolisoaan siinä määrin, että haluavat turvata tämän aseman kuoleman yllättäessä. 

 

Tilastollisesti avioliitto on edelleen kestävin parisuhdemuoto. Avoliitoista yli 90% päätyy jossain vaiheessa joko eroon tai muuttuu avioliitoksi. Myöskin väittämä "puolet avioliitoista päätyy eroon" on sinällään harhaanjohtava, koska tilastoja vääristää sarja-avioitujat joilla saattaa olla kymmenkunta avioliittoa ja -eroa. Ensimmäisistä avioliitoista eroon päätyy vain noin 30%. 

 

Mutta kuten sanottua: Suomessa ketään ei voi pakottaa avioliittoon. Jos nainen on ilmaissut haluavansa naimisiin ja mies sitten ilmaisee haluavansa myös naimisiin ja seurauksena on avioliitto, niin se on ollut kummankin valinta ja yhteinen päätös. Jos mies ei halua naimisiin, hän voi sanoa tämän suoraan. Sitä kutsutaan vastuun kantamiseksi omasta elämästään ja päätöksistään, ja se ikäänkuin kuuluu aikuisuuteen. 

Joo ja kuten sanottua, naimisiinmenohalunsa ilmaiseminen on kosinta. Ja se naisen kannattaakin tehdä, jos tarvitsee suhteelleen ulkopuolisia kannatusvoimia. Puolison kuollessa testamentilla on paljonkin merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

No, itselleni kosimisesta puhuminen on koko homman romantisoimista.

 

Meillä keskusteltiin avioliitosta vaihtoehtona. En muista, kumpi sen aloitti ja miten siitä lopulta päätettiin, mutta juridiset järjestelyt siinä oli pääroolissa ja aihe tuli ajankohtaiseksi lapsihaaveiden myötä. Lopulta maistraattiin toteuttamaan suunnitelma.

 

En olisi tykännyt yhtään, jos mies olisi jonkun spektaakeli kosinnan järjestänyt ilman keskustelua, että kannattaako meidän mennä naimisiin. Kukin tyylillään.

Olisiko miehesi tykännyt, jos olisit jonkun spektaakkelikosinnan järjestänyt ilman keskustelua?

Vierailija kirjoitti:

Minua on kosittu kahdesti ja kaksi aviomiestäkin on ollut, vaan eivätpä ole samoja henkilöitä nämä!

Muakin! Molempiin sanoin kyllä. Ensimmäinen liitto onneton, kesti 5 v, toinen onnellinen, seuraava hääpäivä 17.

Minua on kosittu vasta 8 kertaa :(

M28

Vierailija kirjoitti:

Minua on kosittu vasta 8 kertaa :(

M28

Paistaa se päivä vielä risukasaankin, älä huoli :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mieheni kosi minua. Itse en ollut kovin kiinnostunut naimisiin menosta. 

Jaa? Mistä sitten?

Yhdessä elämisestä avoliitossa. Sama

Vierailija kirjoitti:

Kosinta on vasta se kysymys. 

Oletkohan oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vain 🤣

Kaikille Tourette-muikkeleille tiedoksi: ei silti ole pakko mennä naimisiin vaikka kosisittekin. Ihmiset ovat varmaan jo ihan tottuneet sekoiluunne ja ymmärtävät.

Noup!!! Se joka ottaa naimisiinmenon puheeksi, eli avaa keskustelun, ei ole sanan varsinsisessa merkityksessä kosija. 

Kosija on se joka polvistuu toisen eteen (sormuksen kanssa tai ilman) ja pyytää Tuletko vaimokseni tai aviomiehekseni. 

Joskus on käynyt niinkin että vaikka kuinka nainen vihjailee vuosia haluavansa perheen ja naimisiinkin jne, niin mies ei kosi koska ei halua ja odottaa vain kaipaamaansa exää takaisin. Mies pitää tätä naista laastarisuhteena ja tyhmyyttään nuorempana menettäneen exänsä korvikkeena. 

No, nainen ei jää odottamaan, hän haluaa perheen vaikka väkisin, hän varaa kirkon kysymättä mieheltään mitään ja taustalla on jo puhunut omille sukulaisilleen ja ystäville tulevista häistä. Mies on paniikissa ja juoksee vielä tunnustamassa rakkauttaan exälleen ilmoittaen haluavansa hänet. Mies oli siis pettämässä tulevaa vaimoaan, jää siitä vielä kiinni, tilanteen eskaloituessa tuleva rouva keksii ikiaikaisen klassisen valheen, eli että hän on raskaana jolloin mies on kiikissä eikä enää voinut perääntyä.

Näinkin voi mies päätyä naimisiin vaikkei ole koskaan kosinut, huom. eikä edes aikonut kosia sitä kenen kanssa joutui sinne alttarille.

Tajusikohan mies koskaan että tuli huijatuksi naimisiin  "olen raskaana-kortilla"?