80- ja 90-luvuilla nuorina olleet: miksi joitte niin paljon?

Siksi koska kotona isä ja äiti joivat, lapsille tarjottiin välillä vähän maistiaisiksi. Kaikkiin juhliin kuului alkoholi, talkoisiin kuului alkoholi, viikonloppuihin ja viikolla iltoihin kuului alkoholi. Jos et heti suostunut ottamaan sitä tuputettiin ja kaikkihan sen tietää että varsinkin nuorena on helppoa taipua ryhmäpaineen alla. Onneksi nykynuoret ovat fiksumpia eivätkä juo samalla lailla. Harmittaa joskus se dokaamiseen haaskattu aika jonka olisi voinut kuluttaa jotenkin järkevämmällä tavalla. Mitään muuta se ei opettanut kuin alkoholismin normalisointia.

Vierailija kirjoitti:

Tämä näyttää ällöttävältä. Oliko tuo kivaa?

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Saatanan savolaiset. Nykyisiå persuja.

Mä en juonut, ei kiinnostanut kännääminen. Lähdin tapahtumista kotiin kun kaverit alkoivat olemaan liian humalassa, säälittävä näky.

Ryyppäsin, koska kärsin peräsuolen laskeumasta.

En olisi tutustunut vaimooni lasteni äitiin ilman keskiolutta.

Me ei pelkästään ryypätty paljon, me myös nussittiin paljon!

Ja ihan vaan siksi että se oli helvetin hauskaa ja niitä hetkiä on mukava muistella vanhempana.

Kannattaa koittaa itsekin (tuskin onnistuu)

Se kuului siihen aikaan. Mentiin katsomaan Eppuja tai Kolmatta Naista, otettiin vähän juotavaa, tanssittiin ja pidettiin hauskaa. Porukkaa oli paljon ja tutustuttiin ihmisiin. Jos jäi kotiin, oli ihan ulkona koko hommasta. Musiikki oli tärkeässä osassa silloin.

Se oli ihanaa nollata, olla vapaa, itsenäinen, monien ystävien ympäröimänä, suosittu ja kukaan ei kysellyt perään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei uskallettu muuten tutustua ihmisiin, lähinnä toiseen sukupuoleen. Kännissä uskallusta oli enemmän. 
Nykyään teinit voi somessa  kokeilla, onko kiinnostusta. 
Suurin osa vanhemmista joi kanssa, niistä oli varmaan vaan kiva että jälkikasvu häipyi bilettämään 

Mutsi alkoholisoitui. Katsoin vierestä kun tuo tapahtui. Opin (melkein) vihaamaan alkoholia. "Ongelma" oli se, että en pitänyt humalahakuisesta juomisesta. Ne muut pitivät. Äkkiä saa maineen paskanjäykkänä kpäänä, kun edes vähän välttelee tuollaista. Yksi lisäsyy syrjintään.

Itse seurasin koko lapsuuteni äitini juomista ja se kummempia ajattelematta, aloin itsekin juomaan yläasteella 80 luvulla. En ajatellut tulla äitini kaltaiseksi, mutta kun kaikki muutkin nuoret joivat. 

Se oli kivaa vetää muutama paukku ja käydä tanssimassa yökerhossa. Siellä ei kukaan seisonut tanssilattian laidalla tuijottamassa, vaan kaikki tanssivat ja sekoilivat. Näinpä kerran, kun Arkun tanssilattialla joku nuori nainen otti suihin nuorelta mieheltä. 

Good times.

Silloin ei juurikaan ollut parempia aineita tarjolla samalla lailla kuin nykyään on, eivätkä ihmiset olleet somen ja älykännynsä vankeja. 

Vierailija kirjoitti:

Joo tuli jaettua pillua sinne sun tänne. Eikä seuraavana päivänä muistanu kumppanin nimee. Semmosta se vaan oli. 

Ai sinäkö se olitkin. 😂 

Vierailija kirjoitti:

Silloin ei juurikaan ollut parempia aineita tarjolla samalla lailla kuin nykyään on, eivätkä ihmiset olleet somen ja älykännynsä vankeja. 

Noh... kyllä arkaluonteiset kuvat kiersivät teinien keskuudessa. Olin kerran yksissä kotibileissä, huomasin kameran jossakin pöydällä ja jostain syystä otin saunassa olevasta täysin kännissä olevasta kundista kuvia. Kamera ei siis ollut minun. Parin viikon päästä kuvien valokopiot saunovasta kundista ilmestyivät koulun ilmoitustaululle.

Minä en ainakaan juonut yhtään, enkä käyttänyt muitakaan päihteitä, en polttanut tupakkaakaan. Olin jo silloin sitä mieltä että parempi yksin kuin huonossa seurassa. Ehkä kunnollisiakin olisi ollut mutta minä en koskaan kohdannut heitä, jouduin aina tekemisiin vaan kaikenlaisten häiriintyneiden hullujen kanssa, vaikka heitä pikemminkin yritin väistellä :/

Vierailija kirjoitti:

Joo tuli jaettua pillua sinne sun tänne. Eikä seuraavana päivänä muistanu kumppanin nimee. Semmosta se vaan oli. 

Hyi hitto. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä näyttää ällöttävältä. Oliko tuo kivaa?

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Olihan siellä, kävin jo -70 luvun lopulla cityllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei uskallettu muuten tutustua ihmisiin, lähinnä toiseen sukupuoleen. Kännissä uskallusta oli enemmän. 
Nykyään teinit voi somessa  kokeilla, onko kiinnostusta. 
Suurin osa vanhemmista joi kanssa, niistä oli varmaan vaan kiva että jälkikasvu häipyi bilettämään 

Mutsi alkoholisoitui. Katsoin vierestä kun tuo tapahtui. Opin (melkein) vihaamaan alkoholia. "Ongelma" oli se, että en pitänyt humalahakuisesta juomisesta. Ne muut pitivät. Äkkiä saa maineen paskanjäykkänä kpäänä, kun edes vähän välttelee tuollaista. Yksi lisäsyy syrjintään.

Itse seurasin koko lapsuuteni äitini juomista ja se kummempia ajattelematta, aloin itsekin juomaan yläasteella 80 luvulla. En ajatellut tulla äitini kaltaiseksi, mutta kun kaikki muutkin nuoret joivat. 

No mä jätin aloittamatta. Kun se arki oli pelkkää päivästä toiseen selviytymistä, ei pystynyt olemaan "normaali". Ei pystynyt olemaan tavallinen lapsi. Jatkuva koulukiusaaminen alkoikin melkein heti ekalla luokalla. Sit jonain päivänä vaan huomasi, että oli jäänyt kokonaan yksin. Ei kavereita (jotka olis puolustanut). Ei ystäviä (joihin olis voinut tukeutua). Ollut siitä lähtien aina yksin. Muut ihmiset käytännössä joko pelkäävät tai vihaavat. Eli ei voi edes yrittää lähestyä ketään.

Joo, ei kannata alkaa juomaan. Se juomattomuus tosin saattaa maksaa koko tulevaisuuden.

Vierailija kirjoitti:

No, ei ollut vaihtoehtoa jos halusi kuulua porukkaan. En kyllä kaipaa tuota aikaa yhtään ja ihanaa että nykynuoret ovat paljon fiksumpia.  
Somen haitoista kovasti puhutaan, mutta kyllä minusta olisi ollut hyvä, että olisi ysärilläkin nähnyt muita tapoja elää kuin se yksi ainoa. 

Oliko laput silmillä vai mikä esti?

Tätä olen ihmetellyt. Minutkin saatiin uskomaan, että "nuorena kuuluu" kokeilla kaikenlaista ja juoda. Aivan älytöntä. En juonut, ekan kerran maistoin alkoholia 18-vuotiaana. Mutta aina tunsi itsensä jotenkin poikkeavaksi.  Myöhemmin olen tajunnut ettei todellakaan tartte juoda eikä tehdä muuta älytöntä. Ihanaa että nykyajan nuorilla on vaihtoehtoja! Olispa mun nuoruudessa ollut jo netti.

Omaan juomiseeni liittyivät ysärillä joko joskus kotibileet tai yleensä keikat, joilla kävin paljon alaikäisenäkin. Pihvi oli sosiaalisuus, ihmisten tapaaminen, ns. juhlat, ja se musiikki "viitekehyksenä". Ohjelmassa oli aina myös poikien tsiigailu ja tavoitteena romantillis-eroottinen toiminta. Viina auttoi kaikkia osapuolia. :) Oli se hyvää aikaa, ainakin dokatessa.

Nollarilla homma jatkui (opiskelijariennot, afterwörkit, miesten tsiigailu, keikat, kavereiden tapaaminen...) Ei enää mitään sankarihumalaa, mutta juomista paljon useammin. Olin lähellä alkoholisoitumista.

Nyt juon harvoin ja vähän, mutta joskus vielä haluaisin olla nakit silmillä hyvässä seurassa, jossa saisi puhua ysärityylin juttuja ja NAURAA posket kipeiksi.