80- ja 90-luvuilla nuorina olleet: miksi joitte niin paljon?

silloin ei roikuttu netissä 6 tuntia päivässä eikä 30-vuotiaat pelannu videopelejä

Kuinka niin?

Vierailija kirjoitti:

Mahtva fiilishän se oli lähteä kaupungille kymppikassi kilisten. Se mahtava fiilis että kaikki on mahdollista..

Muistan kun oli -15 astetta pakkasta ja kymppikassit kilisten mentiin juomaan niitä jonnekin. Fiilis oli mahtava vaikka palelti. Illan kruunasi uuden tytön kieli suussa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se karulta kuulostaa nykyajan stantardien mukaisesti, mutta kannattaa ajatella niitä positiivisia puolia. Nuoret tapasi toisiaan, pusuja vaihdeltiin, joskus mentiin pidemmällekin.. Ylipäätään kohtaaminen oli tärkeää ja joskus oli mahtava yhteishenki. Tytöt joi siinä missä pojat. Huumeita käytti hyvin harva ja heitä karsastettiin. 

Nykyään teiniraskauksiakin on jo niin vähän, että se on negatiivista. Nuoret ei ota riskejä eikä kontaktia toisiinsa. Ja huumeista ei tosiaan tiedetty ainakaan maakunnissa mitään. 

No, ei ollut vaihtoehtoa jos halusi kuulua porukkaan. En kyllä kaipaa tuota aikaa yhtään ja ihanaa että nykynuoret ovat paljon fiksumpia.  
Somen haitoista kovasti puhutaan, mutta kyllä minusta olisi ollut hyvä, että olisi ysärilläkin nähnyt muita tapoja elää kuin se yksi ainoa. 

Ei ollut terapiaa tarjolla, juotiin iloon ja suruun. Tai jos oli, ei siitä tiedetty nykymalliin.

Vierailija kirjoitti:

No, ei ollut vaihtoehtoa jos halusi kuulua porukkaan. En kyllä kaipaa tuota aikaa yhtään ja ihanaa että nykynuoret ovat paljon fiksumpia.  
Somen haitoista kovasti puhutaan, mutta kyllä minusta olisi ollut hyvä, että olisi ysärilläkin nähnyt muita tapoja elää kuin se yksi ainoa. 

Oliko se sinusta jotenkin vastenmielistä? Itse rakastin odottaa perjantaita ja sitä että pääsee kartsalle juomaan, myöhemmin kun ikää tuli, baariin.

Määrällisesti juotiin oikeasti vähemmän, mitä julkisuudessa väitetään. Eihän sitä ollut nuorena edes rahaa ryypätä. Pohjat kotona ja pyörällä baariin tanssimaan ja viettämään aikaa muiden nuorten kanssa. Pyöräillen kotiin. Silloin ei tarvinnut pelätä, että joku videoi tai kuvaa ja perustaa nolausryhmän whatsuppiin tms. Aikoinaan oli vapaus kaikesta tuollaisesta sosiaalisesta kontrollista - toki sitä oli, mutta se oli erilaista. 
 

Ja toki oli eri kaveripiireissä eri menot. Esimerkiksi minulle ei ole koskaan edes tarjottu huumeita. Ja paljon olen bailannut, joten tilaisuuksia olisi ollut. Niitä ei vain meidän porukassa liikkunut. 

Tällaista oli Oulussa 90-luvun alussa. 

Pojat oli poikia, tytöt tyttöjä. Ei ollut erektio-ongelmia. Festareilla samassa teltassa ollut kaveri toi sinne tytön, housut alas ja hommiin. Kesti kaksi minuuttia eikä tarvinnut selvästi Viagraa. Sama kaveri tuli myös avukseni kun joku heinäpuntti kävi rinnuksiin kiinni ja tappelimme rinnakkain kuin veljekset.

Vierailija kirjoitti:

Huumeet eivät olleet vielä yleistyneet.

Joo huumeet ei ollu niin yleisiä, kyllä itsekin valitsisin huumeet nyt alkoholin tilalle, mutta en vaan enää vanhana niitä mistään löydä. Pitää vaan välillä saada pääsekaisin nykyäänkin. Maailma on paska paikka. Rauhoittavia ei viitsi työssä käyvänä käydä kinuamassa, pakko tyytyä alkoholiin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se karulta kuulostaa nykyajan stantardien mukaisesti, mutta kannattaa ajatella niitä positiivisia puolia. Nuoret tapasi toisiaan, pusuja vaihdeltiin, joskus mentiin pidemmällekin.. Ylipäätään kohtaaminen oli tärkeää ja joskus oli mahtava yhteishenki. Tytöt joi siinä missä pojat. Huumeita käytti hyvin harva ja heitä karsastettiin. 

Kyllä pilveä polteltiin silloinkin ihan yleisesti eikä sitä mitenkään karsastettu todellakaan. Ihan tavallista kotibileissä.

Katsoitko videon? Vähän hassu toi sun pussailukommentti sitä vasten, että yks nuori tyttö tossa just sanoi saaneensa mustan silmän jouluksi kun ei ollut suostunut lähtemään jonkun pojan matkaan. Semmoista se oli silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Javittuako se sulle kuuluu mikkihiiri?

Tämä on keskustelupalsta, pelle.

Vedä vttu päähäs munaton kuukkeli.

Tippuisit kahdessa sekunnissa jos tavattaisiin.

Nyt on kasari läsnä. 

Vierailija kirjoitti:

No, ei ollut vaihtoehtoa jos halusi kuulua porukkaan. En kyllä kaipaa tuota aikaa yhtään ja ihanaa että nykynuoret ovat paljon fiksumpia.  
Somen haitoista kovasti puhutaan, mutta kyllä minusta olisi ollut hyvä, että olisi ysärilläkin nähnyt muita tapoja elää kuin se yksi ainoa. 

Nykyään sosiaalisen median kautta on nuorten sisäinen kontrolli huomattavasti julmempaa kuin meidän aikana. Moni nuori vain patsastelee baarissa, eikä uskalla tanssia eikä humaltua, ettei vain kukaan asiaa dokumentoi ja jaa jossain. Meidän aikana ei sellaista ollut. Juoruja toki, mutta ne eivät ole samalla tavalla todistusaineistoa, kuin nykyään. Jos antoi prsettä, niin sen saattoi jälkikäteen kieltää. Nykyään pojat ottaa videon todisteeksi. Vähän eri juttu. 

Tohon aikaan nuorten kohtelu ja kasvatus niin kotona kuin koulussakin olis nykyisen mittapuun mukaan aika tuomittavaa ja osittain lainvastaistakin, ja sitä vastaan kapinoitiin esim. juomalla. Meitä harvemmin kannustettiin tai rohkaistiin, ja nöyryyttäminen oli hyväksyttävää. Mielenterveysongelmia ei diagnosoitu tai lääkitty (paitsi omatoimisesti viinalla). Ite join vaan harvakseltaan, koska (kilpa)urheilin melko tosissani, mutta aina vähän liikaa

Ei ollut muuta tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Tohon aikaan nuorten kohtelu ja kasvatus niin kotona kuin koulussakin olis nykyisen mittapuun mukaan aika tuomittavaa ja osittain lainvastaistakin, ja sitä vastaan kapinoitiin esim. juomalla. Meitä harvemmin kannustettiin tai rohkaistiin, ja nöyryyttäminen oli hyväksyttävää. Mielenterveysongelmia ei diagnosoitu tai lääkitty (paitsi omatoimisesti viinalla). Ite join vaan harvakseltaan, koska (kilpa)urheilin melko tosissani, mutta aina vähän liikaa

Tämä! 

Vierailija kirjoitti:

Määrällisesti juotiin oikeasti vähemmän, mitä julkisuudessa väitetään. Eihän sitä ollut nuorena edes rahaa ryypätä. Pohjat kotona ja pyörällä baariin tanssimaan ja viettämään aikaa muiden nuorten kanssa. Pyöräillen kotiin. Silloin ei tarvinnut pelätä, että joku videoi tai kuvaa ja perustaa nolausryhmän whatsuppiin tms. Aikoinaan oli vapaus kaikesta tuollaisesta sosiaalisesta kontrollista - toki sitä oli, mutta se oli erilaista. 
 

Ja toki oli eri kaveripiireissä eri menot. Esimerkiksi minulle ei ole koskaan edes tarjottu huumeita. Ja paljon olen bailannut, joten tilaisuuksia olisi ollut. Niitä ei vain meidän porukassa liikkunut. 

Tällaista oli Oulussa 90-luvun alussa. 

Vakiosetti oli n. 8-12 kaljaa alaikäisenä. Toki myös vahvaa viiniä, omatekoista kiljua tai joskus tiukkaa viinaa. Joskus meni överiksi ja yrjö lensi. Joskus poliisit kaatoi viinat maahan ja sanoi että painukaa helvettiin. Eikä mitään puhetta lasuista. Porukka piti hyvin omiensa puolta, se oli mukavaa. Jonkun verran sai varoa hulluja, mutta sitten taas oli upeaa kun naapuriluokan tyttö vaan yhtäkkiä tuli ja alkoi suutelemaan. Oli kuulemma katsonut minua jo koulussa. Viina vapautti estot. 

Se tosiaan kuului kulttuuriin, eikä ollut nettiä johon todistusaineisto olisi päätynyt. Ja vaikka olisi ollut, moni olisi ollut vain ylpeä. Itsekin koin sen hauskaksi, alkoholi oli sosiaalisten tilanteiden katalysaattori jollaista ei enää ole, kun alkoholin juominen on lakannut olemasta hyväksyttyä.

Alkoholi oli asia, jolla rikottiin rajoja ja samalla tavoiteltiin aikuisuutta, koska alkoholi oli aikuisten juttu. Päihteiden käyttöä ihannoitiin tuolloin rock-kulttuurissa, ja Suomessa ei paljon muita päihteitä ollut kuin alkoholi.

Mitä itse olisit tehnyt?

Joo tuli jaettua pillua sinne sun tänne. Eikä seuraavana päivänä muistanu kumppanin nimee. Semmosta se vaan oli.