Mitä ihmettä ihmiset selostaa arkaluonteisia asioitaan

Vierailija kirjoitti:

Mutta sehän on hyväkin, että uskalletaan rohkeasti puhua oikeista asioista eikä ole vain salailun ja muodollisuuksista puhumisen ylihäveliäs puhekulttuuri! Ilmentää että luotetaan kanssaihmisiin, joille uskalletaan avautua.

Myös se on yleistynyt, että myös uusien ihmisten kanssa voi alkaa puhumaan vaikka nepsy-häiriöistään, sairauksistaan tai mielenterveydestään tai terapiassa käymisestä vaikka ekana keskusteluna ja saada vertaistukea. Se on positiivisempaa kuin jäädä yksin, kunhan jutut ei mene liian raskaiksi.

Miksi pitäisi salata terveydentilansa tai haasteensa, jos ei häpeä niitä? Ihan yhtä lailla siitä tulee saada puhua avoimesti. Vaikeneminen voi myös sairastuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan typerää kun pitää hetunsa sanoa puhelimessa, eihän se ole mikään tae kuka siellä puhelimessa on oikeasti. Hetu ei mikään passi... 

Samoin osoite ja puhelinnumero. Nekin voi vielä useampi tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sehän on hyväkin, että uskalletaan rohkeasti puhua oikeista asioista eikä ole vain salailun ja muodollisuuksista puhumisen ylihäveliäs puhekulttuuri! Ilmentää että luotetaan kanssaihmisiin, joille uskalletaan avautua.

Myös se on yleistynyt, että myös uusien ihmisten kanssa voi alkaa puhumaan vaikka nepsy-häiriöistään, sairauksistaan tai mielenterveydestään tai terapiassa käymisestä vaikka ekana keskusteluna ja saada vertaistukea. Se on positiivisempaa kuin jäädä yksin, kunhan jutut ei mene liian raskaiksi.

Miksi pitäisi salata terveydentilansa tai haasteensa, jos ei häpeä niitä? Ihan yhtä lailla siitä tulee saada puhua avoimesti. Vaikeneminen voi myös sairastuttaa. 

Harva nyt randomille alkaa ekana puhumaan mielenterveys asioistaan tms

Vanhemmat ihmiset/kehitysvammaiset on herkempiä oman kokemuksen mukaan kertomaan puhelimessa muiden kuullen arkaluontoisia tietojaan, alkaen salasanoista, minne ollaan menossa ja miksi tarkalleen, osoitteet etc. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ihmiset/kehitysvammaiset on herkempiä oman kokemuksen mukaan kertomaan puhelimessa muiden kuullen arkaluontoisia tietojaan, alkaen salasanoista, minne ollaan menossa ja miksi tarkalleen, osoitteet etc. 

Myös mielenterveyden häiriöistä ja aine riippuvaiset. Kailottavat paskaa elämäänsä ja haukkuvat nimeltä muita julkisissa paikoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Joo. Huomannut samaa. Kerran puutuin erään äidin puheeseen kun kiroili ja haukkui oman lapsensa maanrakoon junassa (vttu älä puhu, lopeta kysely, älä valita zaatanan tyhmä vttu tyylistä), sanoin vain että sinäkään et haluisi että sulle noin puhutaan ala-arvoisesti, jäi äiti vain kattomaan suu auki, lopetti kyllä. 

Näitä on kaikista raskainta kuunnella. Itse olen kuullut monta kertaa, kun joku haukkuu  toista henkilöä (joko suoraan tai kolmatta henkilöä) todella intensiivisesti ja vihaisena joko puhelimessa tai kaverilleen, jonka seurassa on, esimerkiksi junassa. Kerran joku raivosi junassa puhelimessa pomolleen/työkaverilleen, ettei halua tulla nyt töihin ja haukkui kaikki ihmiset ja tilanteet, mitä oli tapahtunut joskus työpaikalla tähän projektiin liittyen.

U

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sehän on hyväkin, että uskalletaan rohkeasti puhua oikeista asioista eikä ole vain salailun ja muodollisuuksista puhumisen ylihäveliäs puhekulttuuri! Ilmentää että luotetaan kanssaihmisiin, joille uskalletaan avautua.

Myös se on yleistynyt, että myös uusien ihmisten kanssa voi alkaa puhumaan vaikka nepsy-häiriöistään, sairauksistaan tai mielenterveydestään tai terapiassa käymisestä vaikka ekana keskusteluna ja saada vertaistukea. Se on positiivisempaa kuin jäädä yksin, kunhan jutut ei mene liian raskaiksi.

Miksi pitäisi salata terveydentilansa tai haasteensa, jos ei häpeä niitä? Ihan yhtä lailla siitä tulee saada puhua avoimesti. Vaikeneminen voi myös sairastuttaa. 

Harva nyt randomille alkaa ekana puhumaan mielenterveys asioistaan tms

Itse olen ollut tällaisissa tilanteissa useita kertoja., että joku on tullut porukkaan tai vain minun luokse ja alkanut kertomaan vaikka masennuksestaan tai kertonut, että on autismin kirjolla. Tämä tuli yllätyksenä, koska aiemmin kulttuuri samoissa paikoissa oli, että puhutaan vain kevyistä ja turvallisista aiheista. 

Samoin monista muista tabuaiheista on alettu puhumaan avoimesti. 

Kerran edessäni joku lääkäri, luuktavasti psykiatri jutteli potilaan kanssa. Oli kyllä empaattinen ja ymmärtäväinen ja vaikka potilaan nimeä ei sanonut ääneen sekä ei nyt ihan koko vsunun kuullen huutanut niin ei se ollut oikea paikka.  Oletko jaksanut sitä ja tätä katsotaan sitä lääkitystä vielä yms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sehän on hyväkin, että uskalletaan rohkeasti puhua oikeista asioista eikä ole vain salailun ja muodollisuuksista puhumisen ylihäveliäs puhekulttuuri! Ilmentää että luotetaan kanssaihmisiin, joille uskalletaan avautua.

Myös se on yleistynyt, että myös uusien ihmisten kanssa voi alkaa puhumaan vaikka nepsy-häiriöistään, sairauksistaan tai mielenterveydestään tai terapiassa käymisestä vaikka ekana keskusteluna ja saada vertaistukea. Se on positiivisempaa kuin jäädä yksin, kunhan jutut ei mene liian raskaiksi.

Miksi pitäisi salata terveydentilansa tai haasteensa, jos ei häpeä niitä? Ihan yhtä lailla siitä tulee saada puhua avoimesti. Vaikeneminen voi myös sairastuttaa. 

Harva nyt randomille alkaa ekana puhumaan mielenterveys asioistaan tms

Itse olen ollut tällaisissa tilanteissa useita kertoja., että joku on tullut porukkaan tai vain minun luokse ja alkanut kertomaan vaikka masennuksestaan tai kertonut, että on autismin kirjolla. Tämä tuli yllätyksenä, koska aiemmin kulttuuri samoissa paikoissa oli, että puhutaan vain kevyistä ja turvallisista aiheista. 

Samoin monista muista tabuaiheista on alettu puhumaan avoimesti. 

Sinun kokemukset ei ole yhtäkuin kaikkien muiden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sehän on hyväkin, että uskalletaan rohkeasti puhua oikeista asioista eikä ole vain salailun ja muodollisuuksista puhumisen ylihäveliäs puhekulttuuri! Ilmentää että luotetaan kanssaihmisiin, joille uskalletaan avautua.

Myös se on yleistynyt, että myös uusien ihmisten kanssa voi alkaa puhumaan vaikka nepsy-häiriöistään, sairauksistaan tai mielenterveydestään tai terapiassa käymisestä vaikka ekana keskusteluna ja saada vertaistukea. Se on positiivisempaa kuin jäädä yksin, kunhan jutut ei mene liian raskaiksi.

Miksi pitäisi salata terveydentilansa tai haasteensa, jos ei häpeä niitä? Ihan yhtä lailla siitä tulee saada puhua avoimesti. Vaikeneminen voi myös sairastuttaa. 

Harva nyt randomille alkaa ekana puhumaan mielenterveys asioistaan tms

Itse olen ollut tällaisissa tilanteissa useita kertoja., että joku on tullut porukkaan tai vain minun luokse ja alkanut kertomaan vaikka masennuksestaan tai kertonut, että on autismin kirjolla. Tämä tuli yllätyksenä, koska aiemmin kulttuuri samoissa paikoissa oli, että puhutaan vain kevyistä ja turvallisista aiheista. 

Samoin monista muista tabuaiheista on alettu puhumaan avoimesti. 

Sinun kokemukset ei ole yhtäkuin kaikkien muiden. 

Ei ole sinunkaan. Enkä ole väittänytkään kokemukseni olevan kaikkien kokemus. Opettele olemaan asiallinen toista kohtaan. Rikot sääntöjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sehän on hyväkin, että uskalletaan rohkeasti puhua oikeista asioista eikä ole vain salailun ja muodollisuuksista puhumisen ylihäveliäs puhekulttuuri! Ilmentää että luotetaan kanssaihmisiin, joille uskalletaan avautua.

Myös se on yleistynyt, että myös uusien ihmisten kanssa voi alkaa puhumaan vaikka nepsy-häiriöistään, sairauksistaan tai mielenterveydestään tai terapiassa käymisestä vaikka ekana keskusteluna ja saada vertaistukea. Se on positiivisempaa kuin jäädä yksin, kunhan jutut ei mene liian raskaiksi.

Miksi pitäisi salata terveydentilansa tai haasteensa, jos ei häpeä niitä? Ihan yhtä lailla siitä tulee saada puhua avoimesti. Vaikeneminen voi myös sairastuttaa. 

Harva nyt randomille alkaa ekana puhumaan mielenterveys asioistaan tms

Itse olen ollut tällaisissa tilanteissa useita kertoja., että joku on tullut porukkaan tai vain minun luokse ja alkanut kertomaan vaikka masennuksestaan tai kertonut, että on autismin kirjolla. Tämä tuli yllätyksenä, koska aiemmin kulttuuri samoissa paikoissa oli, että puhutaan vain kevyistä ja turvallisista aiheista. 

Samoin monista muista tabuaiheista on alettu puhumaan avoimesti. 

Sinun kokemukset ei ole yhtäkuin kaikkien muiden. 

Ei ole sinunkaan. Enkä ole väittänytkään kokemukseni olevan kaikkien kokemus. Opettele olemaan asiallinen toista kohtaan. Rikot sääntöjä. 

Ei ole tavanomaista että tuiki tuntematon alkaa ensiksi avautumaan jollekin vaan mielenterveys asioistaan, sairauksistaan tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sehän on hyväkin, että uskalletaan rohkeasti puhua oikeista asioista eikä ole vain salailun ja muodollisuuksista puhumisen ylihäveliäs puhekulttuuri! Ilmentää että luotetaan kanssaihmisiin, joille uskalletaan avautua.

Myös se on yleistynyt, että myös uusien ihmisten kanssa voi alkaa puhumaan vaikka nepsy-häiriöistään, sairauksistaan tai mielenterveydestään tai terapiassa käymisestä vaikka ekana keskusteluna ja saada vertaistukea. Se on positiivisempaa kuin jäädä yksin, kunhan jutut ei mene liian raskaiksi.

Miksi pitäisi salata terveydentilansa tai haasteensa, jos ei häpeä niitä? Ihan yhtä lailla siitä tulee saada puhua avoimesti. Vaikeneminen voi myös sairastuttaa. 

Harva nyt randomille alkaa ekana puhumaan mielenterveys asioistaan tms

Itse olen ollut tällaisissa tilanteissa useita kertoja., että joku on tullut porukkaan tai vain minun luokse ja alkanut kertomaan vaikka masennuksestaan tai kertonut, että on autismin kirjolla. Tämä tuli yllätyksenä, koska aiemmin kulttuuri samoissa paikoissa oli, että puhutaan vain kevyistä ja turvallisista aiheista. 

Samoin monista muista tabuaiheista on alettu puhumaan avoimesti. 

Sinun kokemukset ei ole yhtäkuin kaikkien muiden. 

Ei ole sinunkaan. Enkä ole väittänytkään kokemukseni olevan kaikkien kokemus. Opettele olemaan asiallinen toista kohtaan. Rikot sääntöjä. 

Ei ole tavanomaista että tuiki tuntematon alkaa ensiksi avautumaan jollekin vaan mielenterveys asioistaan, sairauksistaan tms. 

Jos mulle on joku tullut vieras avautumaan itsestään, niin ei ole ekassa lauseessa pamauttanut että sairastan esim vaikka skitsofreniaa,käyn vieraissa vaimon selän takana rankempaa settiä. Joku pulsu on sitten eri asia, jotka nyt puhuu vaikka mitä heti. 

Täällä joku väittää kivenkovaa, että on tavallista et vieraat ihmiset tuosta vaan avautuu äkkiä vaikka mistä toisilleen, juu jotkut sitä tekee, mutta suurinosa ei, ehkä sitten avautuu enemmän kun puhuttu aluksi muuta. 

.. 

Vielä enemmän ihmetyttää jotka kertoo nuo samat asiat netissä ja somessa...

Uppp

En mä kehtais kuuna päivänä puhua muiden kuullen intiimi elämästäni, työpaikan käänteistä tmv jossain vaikka kahvilassa. Joku raja sentään. Riski on iso, jos joku kuuliskin mun puheet töistä. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yksi kysymys. Miten ihmisen  pään sisään voidaan laittaa  jotain ilman, että hän tietää mitä

sinne on  laitettu? 
Ei kirjattu terveystietoihin kuitenkaan. 

Mitä se voisi olla? Ei kyseessä  ajatukset senkin tollot, vaan jokin muovinen tai metallinen juttu?

Ei ehkä kuulu tähän ketjuun, mutta kyselen 

 vaan huvikseen. 

 

 

Olisi parempi kysyä asiaa Niuvanniemen asukkailta. Sieltä voisi saada asiantuntevampaa ja kenties jopa kokemuspohjaista tietoa tästä tärkeästä asiasta. Voisiko olla esimerkiksi siirtäjällä teportaation avulla asennettu hallintasiru kyseessä. Toisaalta miksi siru se antaisi kysyä asiasta edes täällä. Vai voisiko riittävän suuri alkoholimäärä sammuttaa hallinnan hetkeksi, kuten Londo Molarin tapauksessa.

Toi Londo Molarihan on se Centaurilainen Babylon5:sta, jolla on se kolmemetrinen slerpa, jonka avulla huijaa siinä kortti pelissä, kun ottaa ylimääräisiä kortteja sillä slerpallaan. Onko sekin nykyään siellä Niuvassa?

Tampereella naiset ja osa miehistä puhuu kovaan ääneen koulu-, työ-, aikataulu- ja muut asiat ulkona tai bussissa. Muut eivät ole kiinnostuneet sun tylsästä arjesta ja se rasittaa.