Tajusin miten matalalla tulevaisuususkoni on, kun suurin unelmani on työpaikka
Tajusin tässä eilen että suurin unelmani tällä hetkellä on saada edes joku työpaikka. Olen siis 18-vuotias. Miten voi olla asiat niin pahasti pielessä että nuorena ei uskalla unelmoida mistään suuremmasta? Perheen perustaminen tai asunnon ostaminen ei tule varmaan ikinä kysymykseen.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinulle sitten kerrottiin sen elämän olevan? Pelkkää onnellisuutta? Ei ihminen ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone.
Käy koulusi ja hanki se pätevyys.
Pätevyys hankittu. Ei riitä. Kaikkiin työpaikkoihin ollut yli 100 hakijaa!
Aina voi ryhtyä kotisiivousyrittäjäksi
T kokoomus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinulle sitten kerrottiin sen elämän olevan? Pelkkää onnellisuutta? Ei ihminen ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone.
Käy koulusi ja hanki se pätevyys.Pätevyys hankittu. Ei riitä. Kaikkiin työpaikkoihin ollut yli 100 hakijaa!
Niin, työttömyysetuus leikkaantuu jos et töitä hae. Ja siihen vielä tekoäly spämmit päälle.
Itse olen pirun tyytyväinen, että olen jalat maassa tyyppiä ja nyt viisikymppisenä voin tehdä keikkaan oman tahtoni mukaan.
- ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa.
Vierailija kirjoitti:
Aina voi ryhtyä kotisiivousyrittäjäksi
T kokoomus
niin. siivoomaan sun sotkuja taskurahalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinulle sitten kerrottiin sen elämän olevan? Pelkkää onnellisuutta? Ei ihminen ole onnellisuuskone. Ihminen on hengissäselviämisenkone.
Käy koulusi ja hanki se pätevyys.Pätevyys hankittu. Ei riitä. Kaikkiin työpaikkoihin ollut yli 100 hakijaa!
Niin, työttömyysetuus leikkaantuu jos et töitä hae. Ja siihen vielä tekoäly spämmit päälle.
Kesäkuussa valmistuin, en ole hakenut etuutta, vielä.
Olen hakenut töitä, haluan töihin!
18-vuotiaana ei ole mitään syytä heittää kirvestä kaivoon. Sullahan on erittäin hyvä tilanne työn saamisen suhteen. Kun ei ole omistusasuntoa tai perhettä niin on paljon helpompi muuttaa työn perässä. Koulussa tärkeintä uran kannalta on verkostoituminen!
Näet asiat nyt aika kapeanäköisesti, kun ei ole elämänkokemusta. Vuoden tai parin päästä asiat voi olla muuttuneet ihan täysin. Tai sitten ei, mutta turha sitä etukäteen on murehtia.
Oletko ehkä kuormittunut ja masennusta? Käy ihmeessä koulu-psykologin juttusilla purkamassa huolia tulevaisuudesta. Älä jää yksin niitä miettimään.
Mä en haaveile edes työpaikan saamisesta, se on osoittautunut mahdottomaksi. Onneksi sentäs onnistuin urallani kerryttämään jonkin verran säästöjä, nyt sitten haaveilen et joku riskipitoisemmista sijoituksistani raketoi ja voin hyvillä mielin jättää työmarkkinoilla pelleilyn sikseen.