Lue keskustelun säännöt.
Suru siitä, että en ehdi saada omaa perhettä
06.08.2026 |
Olen jo 34-vuotias, ja ei vain meinaa löytyä miestä, joka olisi valmis sitoutumaan ja perustamaan perheen. Olen aina haaveillut saavani lapsia, mutta alkaa tuntua siltä, että en yksinkertaisesti vain kerkeä enää. Muita, jotka painiskelevat saman asian kanssa?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Harva mies haluaa rupsahtanutta ja mt-ongelmaista naista, joka 35-vuotiaana keksii haluta pois karusellista larppaamaan jotain vaimoa ja äitiä huonolla menestyksellä.
Ongelma on se, että lähestulkoon jokainen nainen elää kuin sika pellossa sen 30-35 vuotta. Sit tulee yhtäkkiä hirveä halu saada se perhe. Ja koska nainen haluaa, on naisen saatava. Seurauksilla kun ei ole niin väliä. Hyvässä lykyssä niitä seurauksia voi käyttää vaikka hyödyksi. Esimerkiksi ulinan muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun olisi pitänyt alle kolmikymppisenä ottaa kymmenisen vuotta vanhempi mies. He ovat yleensä valmiimpia perheen perustamiselle. Tietty nytkin voisit etsiä 40+ miestä, joka haluaisi edetä nopeasti.
Mieluummin yksin kuin vanhan miehen kanssa. Naisen ei ikinä KANNATA ottaa vanhempaa miestä.
Vastaan lukematta ketjua, joten pahoittelut siitä.
Saisitko mitään lohtua sellaisesta, että ei se perhe-elämä välttämättä oliskaan sitä mistä haaveilit? Moni eroaa, vammaisia lapsia syntyy, tulee toistuvia keskenmenoja ja sitä myötä surua. Lapsia kiusataan, jotkut sairastuu vakavasti. Huoli on vanhemman mielessä varmaan hautaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sä vielä kerkeät!
No pitäisi ensin rakentaa hyvä parisuhde ja sitä ennen löytää vielä mies. EI ole itsestään selvää, että ehdin.
-ap
Miten olisi ns. järkiavioliitto? Jos perhe on se tavoite niin mitään suurta romanttista rakkautta ei ehkä kerkeä löytämään sitä varten. Saattaa joku mieskin lähteä tuollaiseen kuvioon mukaan.
Hyvin ehdit kun laitat sen ykkössijalle. Sopiva ukko löytyy helpommin ystävien kautta kuin sokkona. Sun ystävien miehet tietää sinkku miehiä ja mitkä niistä on kelvollisia. Suurin osa miehistä on miellyttämisen haluisia ja suostuvat kyllä lasten hankintaan kunhan niitä ei jo edellisestä suhteesta ole tehtynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No pitäisi ensin rakentaa hyvä parisuhde ja sitä ennen löytää vielä mies. EI ole itsestään selvää, että ehdin.
-ap"
Just niin. Eli on parempi vaan olla tekemättä yhtään mitään. Ulkoistaa vastuu tästä(kin) asiasta jollekin muulle. Miehelle. Jotta voit sitten katkerana vanhuksena syyttää miehiä omasta saamattomuudestasi.
Monella ihmisellä menee nykyään nuorena se 10 vuotta "pitäessä hauskaa". Sitten kun tulee se perheen perustaminen ajankohtaiseksi niin se historian painolasti vaikeuttaa aika paljonkin sen puoliskon löytämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni tapasi 37-vuotiaana miehen. Pari vuotta myöhemmin saivat lapsen. Lapsella on kehitysvamma. Isänsä sairastui syöpään ja meni nopeasti. Nyt siskoni on vammaisen lapsen omaishoitaja, yksin.
Jos perhe on ollut tärkeä tavoite, mikset ole aiemmin mennyt määrätietoisesti sitä kohti? Samaa sanoisin miehille, jotka nuorena haihattelee että kyllä sitä joskus voisi perheen perustaa. 30-vuotiaana jollei ole pakka kasassa, niin alkaa tulla stressi ja kiire, eikä se ole hyvä asia. 35-ikävuoden jälkeen naisen hedelmällisyys romahtaa ja miehenkään uimarit eivät ole enää priimaa tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monella ihmisellä menee nykyään nuorena se 10 vuotta "pitäessä hauskaa". Sitten kun tulee se perheen perustaminen ajankohtaiseksi niin se historian painolasti vaikeuttaa aika paljonkin sen puoliskon löytämistä.
Tuohon myös kuuluu se naisten suosima "minulla on oikeus" -asenne ja vaatimus siitä että hänen aiemmat tekonsa eivät saisi vaikuttaa mihinkään. Että hänen kuuluu saada kaikki haluamansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toiveena on löytää hyvä suomalainen isäksi soveltuva saman ikäinen mies niin sen löytyminen on hyvin vaikeaa. Ulkomailla on lisää miehiä, jos ulkomaalainen mies kelpaa sinulle.
Ihme neuvoja täälläkin annetaan. Halvemmaksi tulisi mennä suoraan hedelmöityshoitohin kuin aloittaa jokin hankala seurustelu toisessa maassa asuvan kanssa. Ja kumpi muuttaa? Vai tehdäänkö lapsi etäsuhteessa? Ihan järjetöntä. Jos lapsen haluaa, niin miehen etsiminen jostain toiselta puolen maailmaa on idioottimaisin tapa yrittää saada lapsitoive toteutumaan.
No ei sitä potentiaalista isää tarvitse mennä maapallon toiselle puolelle hakemaan. Ulkomaita löytyy ihan läheltä Euroopastakin. Mikäli mieluinen kumppani löytyy niin se asuinpaikan valinta kyllä järjästyy sitten varmasti. Kenenkään ei ole pakko jäädä Suomeen asumaan vaan EUn alueella voi ihan vapaasti muuttaa kunhan työpaikan homma kohdemaasta.
Kuulostaa sen verran hitaalta prosessilta, että ei 34-vuotiaan kannata ryhtyä tuollaiseen vain saadakseen lapsen. Tottakai ulkomaille voi muuttaa, jos nimenomaan haluaa muuttaa ulkomaille, mutta ei sinne kannata lähteä vaivalloiseen ja hitaaseen työnhakuun ja hankalaan etädeittailuun ja asuinpaikan miettimiseen ulkomaalaisen miehen kanssa vain saadakseen lapsen. Lapsen saa helpommin oman kaupungin klinikalla. On lisäksi aikamoinen riski tehdä lapsi nopeasti uuteen suhteeseen miehen kanssa, jonka kotimaa on kaukana - jos tulee ero, voi olla että kumpikin haluaa asua omassa maassaan. Siinä sitten pohditaan, kumman luo lapsi muuttaa ja kuka tapaa lasta vain lomilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ihmisellä menee nykyään nuorena se 10 vuotta "pitäessä hauskaa". Sitten kun tulee se perheen perustaminen ajankohtaiseksi niin se historian painolasti vaikeuttaa aika paljonkin sen puoliskon löytämistä.
Tuohon myös kuuluu se naisten suosima "minulla on oikeus" -asenne ja vaatimus siitä että hänen aiemmat tekonsa eivät saisi vaikuttaa mihinkään. Että hänen kuuluu saada kaikki haluamansa.
Vähän omituinen kommentti. Mikä "vaatimus että aiemmat teot eivät saisi vaikuttaa". Kenelle tämä vaatimus siis esitetään tai mille taholle? Kyllähän se fakta on, että aiempi elämä voi vaikuttaa siihen, miten helppoa tai vaikeaa on saada lasta - jos asian lykkää jonnekin 35+ ikävuoteen, saattaa olla hankalampaa, ja jos kumppania ei ole löytynyt aiemmin, lapsi ehkä tehdään yksin. Mutta kyllä kaikilla on oikeus yrittää saada lapsi. Ei tietenkään ole mitään tajoa, jolta voi tilata kaiken haluamansa, ja tuskin kukaan ajattelee, että "kuuluu" saada kaikki - mutta edelleen: on täysi oikeus yrittää saada sen, mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Monella ihmisellä menee nykyään nuorena se 10 vuotta "pitäessä hauskaa". Sitten kun tulee se perheen perustaminen ajankohtaiseksi niin se historian painolasti vaikeuttaa aika paljonkin sen puoliskon löytämistä.
Mikä ihmeen historian painolasti? Siis mikä PAINOLASTI? Teillä on ihan ihmeelliset jutut. Ja mistä 10 vuoden hauskanpidosta oikein puhut, mistä ikävuodesta aletaan laskea tämä hauskanpito, mikä kaikki lasketaan hauskanpidoksi? Tuollaisista jutuista tulee vaikutelma, että olette itse asuneet jossain eristyksissä ettekä oikeasti tiedä, millaista normaalien ihmisten elämä on ja mitä ihmiset tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sä vielä kerkeät!
No pitäisi ensin rakentaa hyvä parisuhde ja sitä ennen löytää vielä mies. EI ole itsestään selvää, että ehdin.
-ap
Miten olisi ns. järkiavioliitto? Jos perhe on se tavoite niin mitään suurta romanttista rakkautta ei ehkä kerkeä löytämään sitä varten. Saattaa joku mieskin lähteä tuollaiseen kuvioon mukaan.
Vähemmän vaivalloinen ratkaisu on ne hedelmöityshoidot. Tuossa ehdottamassasi kuviossa se mies on vaan epämiellyttävä riippakivi. Itse aikoinaan yritin lasta (ihan rakkaussuhteessa) 1,5 vuotta ennen kuin tärppäsi. Se tarkoitti sitä, että 1,5 vuotta harrastettiin yhdyntöjä sisältävää seksiä säännöllisesti parin päivän välein. Vaikea uskoa, että tuollaiseen ryhtyisi kukaan ihmisen kanssa, johon ei tunne seksuaalista halua ja jota kohtaan ei ole tunteita. Joten järkiliitto muuttuisi aika pian järjettömyydeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva mies haluaa rupsahtanutta ja mt-ongelmaista naista, joka 35-vuotiaana keksii haluta pois karusellista larppaamaan jotain vaimoa ja äitiä huonolla menestyksellä.
Ongelma on se, että lähestulkoon jokainen nainen elää kuin sika pellossa sen 30-35 vuotta. Sit tulee yhtäkkiä hirveä halu saada se perhe. Ja koska nainen haluaa, on naisen saatava. Seurauksilla kun ei ole niin väliä. Hyvässä lykyssä niitä seurauksia voi käyttää vaikka hyödyksi. Esimerkiksi ulinan muodossa.
Mitä tarkoittaa, että elää kuin sika pellossa? Ihmisen 35 ensimmäiseen ikävuoteen sisältyy lapsuus ja nuoruus, peruskoulu ja lukio, opiskelu, työssäkäyntiä, monella asunnon ostaminen... Tämäkö on elämistä kuin sika pellossa? Vastuullisempiahan naiset vaikuttavat olevan. Pojilla on enemmän häiriökäyttäymistä, miehillä enemmän holtitonta riskinottoa ja päihteitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos perhe on ollut tärkeä tavoite, mikset ole aiemmin mennyt määrätietoisesti sitä kohti? Samaa sanoisin miehille, jotka nuorena haihattelee että kyllä sitä joskus voisi perheen perustaa. 30-vuotiaana jollei ole pakka kasassa, niin alkaa tulla stressi ja kiire, eikä se ole hyvä asia. 35-ikävuoden jälkeen naisen hedelmällisyys romahtaa ja miehenkään uimarit eivät ole enää priimaa tavaraa.
Miksi aina oletetaan ettei sitä kohti olla menty. 30+ ikäisen kuluneeseen 10 vuoteen voi olla mahtunut epäonnistuneita parisuhteita ja tapailusuhteita, ero pidemmästä parisuhteesta, työttömyyttä, terveyshuolia ja turhautumista kun Tinder ei tuota tulosta pitkän yrityksen jälkeen tai ettei kelpaa kunnon miehille jne.
Tämän takia ei edes neljääkymmentä ikävuotta lähenevä nainen voi alkaa heti perustamaan perhettä, vaan on seurusteltava vähintään vuosi ja mielellään parikin.