Lue keskustelun säännöt.
Ihmettelen ikäisiäni leskiä
06.08.2026 |
Ilmoittelevat sinkkupalstoilla ja tindereissä, ties missä, tositarkoituksella. Jollain jo alle vuoden seurustelukumppani.
Tietysti heidän asiansa. Itse en jaksaisi sitä ruljanssia, toisen ystäväpiiriin tutustumista, aikuisia lapsia lapsineen. Ehkä heidän kylmäkiskoisuuttaan.
Ja ei, en roiku omissa lapsissa, viihdyn hyvin yksin ja omassa elämässäni. En kaipaa romantiikkaa enkä fyysistä läheisyyttä.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minkä ikäinen ap on. Sukulaistäti aloitti seurustelun kun puoliso oli jo dementian vuoksi hoivakodissa ja vajaan vuoden kuluttua miehen jouduttua saattohoitoon jo täti asui miesystävän kanssa yhdessä.
Ikää tädillä on jo 80+, joten silloin ei kannata viivytellä.
Ap vastaa. Olen yli 70. Olen lapsillekin sanonut jos rupeen "seurustelemaan" viekää hoitoon. Onhan se söpöä kun hoitokodeissa vihitään yli 90-vuotiaita pariskuntia. Mun moraali kyllä sallisi vapaan suhteen jo tuossa iässä ilman että perukirjoissa sitten puolisonkin omaisuus.
Ei kaikilla ole mitään omaisuutta.
Perukirjat on silti tehtävä ja sitten on lueteltava puoliso 1, 2 ja nykyinen. Kai kuolleetkin puolisot luetellaan ja lapset liitosta? Riideltävä molempien lasten kanssa minne vaari/mummu haudataan , kenen sukuhautaan.
Mitä tappelemista tuollaisissa asioissa olisi? Itse jäin leskeksi vähän yli kolmekymppisenä ja olen ollut uuden miehen kanssa naimisissa parikymmentä vuotta.
Tuossa viestissä, jota kommentoit, puhuttiin hoivakodeissa olevista vanhuksista, jotka avioituvat, ei kolmikymppisistä leskistä. Kommenttisi ei ole relevantti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen leski 60+, minulla oli pitkä ja hyvä parisuhde yli 20v, sitä ennenkin jokunen lyhyempi. Ei lapsia. Miehet on nyt niin jo nähty, en ottaisi enää ketään vaivoikseni saatikka että menisin jonnekin nettiin tai Tinderiin tai mitä näitä nyt on. Eipä tulisi pieneen mieleenkään. Minulla on paljon ystäviä, hyvä varallisuustaso, voin mennä ja tulla ja tehdä mitä lystään. Ystävien kanssa voi matkustella jos siitä tykkää, itse en nyt enää niin kauheasti välitä isommin matkustella. Viihdyn hyvin ihan kotonakin, ja harrastan toki monenlaista liikunnasta kieliin yms.
Ystävät ovat "kannustaneet" etsimään "uuden kaverin ", juu en todella aio. Ja pakko sanoa että omanikäiset miehet näyttävät jo vanhoilta papoilta, vanhemmilta kuin meikämummo itte :D. Eli mitä minä tekisin jollain ukonkääppänällä, kun nyt saa valita itse tv-kanavansa ja sarjansa, nukkua kun nukuttaa tai valvoa jos ei nukuta. Syödä kun nälättää ja syödä mitä milloinkin mieli tekee.
Remontteihin ja muihin hommiin löytyy tekijät kyllä kun maksaa .Näin on hyvä.
Minä ihmettelen sitä, että kaikki eronneet löytää tosi nopeasti uuden kumppanin. Mistä? Aiavn upeita ihmisiä on sinkkuina, eikä koskaan löyäd ketään. Sitten on noita kolmeen kertaan eronneita, joilla on aina heti eron jälkeen uus kumppani kainalossa. Ja kaikkien kanssa pitää tehdä lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen sitä, että kaikki eronneet löytää tosi nopeasti uuden kumppanin. Mistä? Aiavn upeita ihmisiä on sinkkuina, eikä koskaan löyäd ketään. Sitten on noita kolmeen kertaan eronneita, joilla on aina heti eron jälkeen uus kumppani kainalossa. Ja kaikkien kanssa pitää tehdä lapsi.
Tuota olen ihmetellyt. Tytär 40+ akateeminen, hyväpalkkainen sinkku, varakkuuttakin, mutta ei vaan miestä löydy.
Vanhat peruskoulukaverinsa joita tunnen täällä ovat toisella tai kolmannella kierroksella. Aina löytyy heti uusi ja uusi vauva.
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen sitä, että kaikki eronneet löytää tosi nopeasti uuden kumppanin. Mistä? Aiavn upeita ihmisiä on sinkkuina, eikä koskaan löyäd ketään. Sitten on noita kolmeen kertaan eronneita, joilla on aina heti eron jälkeen uus kumppani kainalossa. Ja kaikkien kanssa pitää tehdä lapsi.
Mä ajattelen, että se riippuu luonteesta. Siitä että on puhelias ja huumorintajuinen. Sellaisella miehiä riittää vaikka ulkonäkö ei olisi kaksinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen sitä, että kaikki eronneet löytää tosi nopeasti uuden kumppanin. Mistä? Aiavn upeita ihmisiä on sinkkuina, eikä koskaan löyäd ketään. Sitten on noita kolmeen kertaan eronneita, joilla on aina heti eron jälkeen uus kumppani kainalossa. Ja kaikkien kanssa pitää tehdä lapsi.
Mä ajattelen, että se riippuu luonteesta. Siitä että on puhelias ja huumorintajuinen. Sellaisella miehiä riittää vaikka ulkonäkö ei olisi kaksinen.
Mutta miksi se puheliaisuus ja huumorintaju ei riitä kestävään liittoon? Mikä tavoite on miesten/naisten löytäminen jatkuvasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Joidenkin ihmisten on ylipäänsä vaikea ymmärtää toisten erilaisia elämänvalintoja. Mikä tässä sua riepoo? Eihän se ole sinulta pois mitä muut tekevät. Jos olet omaan oloosi oikeasti tyytyväinen ei asian pitäisi sun mieltäsi painaa.
No täällä vauvalla tuo tulee vähän väliä esiin. Montaa häiritsee. Isän/äidin uusi puoliso, nyt se vie perinnön ja jää asumaan heidän asuntoonsa. Äiti/isä raahaa sitä aina mukanaan, rasittavaa ihmistä.
Älä huoli . Lapsilla on lakiosuus perintöön😅
Tiedätkö, mitä lakiosuus tarkoittaa?
Tiedän, tiedätkö sinä ?
t. Perinyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen sitä, että kaikki eronneet löytää tosi nopeasti uuden kumppanin. Mistä? Aiavn upeita ihmisiä on sinkkuina, eikä koskaan löyäd ketään. Sitten on noita kolmeen kertaan eronneita, joilla on aina heti eron jälkeen uus kumppani kainalossa. Ja kaikkien kanssa pitää tehdä lapsi.
Mä ajattelen, että se riippuu luonteesta. Siitä että on puhelias ja huumorintajuinen. Sellaisella miehiä riittää vaikka ulkonäkö ei olisi kaksinen.
Mutta miksi se puheliaisuus ja huumorintaju ei riitä kestävään liittoon? Mikä tavoite on miesten/naisten löytäminen jatkuvasti?
Osalle riittää ja osalle ei riitä. Joskus vaan rakkaus loppuu ja sitten haetaan uutta kumppania.
"Eli noin ihan perustapaus, kaikenlaisia poikkeuksia tietysti on. Leski ei peri mutta hänellä on puolet yhteisestä omaisuudesta. Eli jos vainaja on testamentannut oman osansa, rintaperillisille jää lakiosana jaettavaksi neljännes koko yhteisen omaisuuden arvosta."
Ei. Olet ymmärtänyt tämän väärin. Puoliso ei saa automaattisesti puolta omaisuudesta vaan kuoleman jälkeen tehdään ositus jossa varallisuueroja tasataan (jos pariskunnalla ei ole avioehtoa). Esim. jos vainajan omaisuuden arvo on 150.000 euroa ja lesken 120.000 euroa, leski saa tasinkoa niin että heidän omaisuutensa olisivat samankokoiset eli 15.000 euroa. Silloin molemmilla on 135.000 euroa. Perillisille siis menee lakiosana 150.000 euroa miinus 15.000 euroa eli 135.000 euroa.
Vain jos leski on täysin varaton, hän saa osituksessa puolet vainajan omaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Eli noin ihan perustapaus, kaikenlaisia poikkeuksia tietysti on. Leski ei peri mutta hänellä on puolet yhteisestä omaisuudesta. Eli jos vainaja on testamentannut oman osansa, rintaperillisille jää lakiosana jaettavaksi neljännes koko yhteisen omaisuuden arvosta."
Ei. Olet ymmärtänyt tämän väärin. Puoliso ei saa automaattisesti puolta omaisuudesta vaan kuoleman jälkeen tehdään ositus jossa varallisuueroja tasataan (jos pariskunnalla ei ole avioehtoa). Esim. jos vainajan omaisuuden arvo on 150.000 euroa ja lesken 120.000 euroa, leski saa tasinkoa niin että heidän omaisuutensa olisivat samankokoiset eli 15.000 euroa. Silloin molemmilla on 135.000 euroa. Perillisille siis menee lakiosana 150.000 euroa miinus 15.000 euroa eli 135.000 euroa.
Vain jos leski on täysin varaton, hän saa osituksessa puolet vainajan omaisuudesta.
No joo, sun piti ruveta etsimään noita poikkeamia. Niinku arvasin.
Yleensä asunto, vanhemmissa liitoissa, on 50/50 kuten vaikka kesämökkikin.
Joo mutta tee sinä olettamuksia ja laskutoimituksia.
Vierailija kirjoitti:
"Eli noin ihan perustapaus, kaikenlaisia poikkeuksia tietysti on. Leski ei peri mutta hänellä on puolet yhteisestä omaisuudesta. Eli jos vainaja on testamentannut oman osansa, rintaperillisille jää lakiosana jaettavaksi neljännes koko yhteisen omaisuuden arvosta."
Ei. Olet ymmärtänyt tämän väärin. Puoliso ei saa automaattisesti puolta omaisuudesta vaan kuoleman jälkeen tehdään ositus jossa varallisuueroja tasataan (jos pariskunnalla ei ole avioehtoa). Esim. jos vainajan omaisuuden arvo on 150.000 euroa ja lesken 120.000 euroa, leski saa tasinkoa niin että heidän omaisuutensa olisivat samankokoiset eli 15.000 euroa. Silloin molemmilla on 135.000 euroa. Perillisille siis menee lakiosana 150.000 euroa miinus 15.000 euroa eli 135.000 euroa.
Vain jos leski on täysin varaton, hän saa osituksessa puolet vainajan omaisuudesta.
Leski ei saa puolta vainajan omaisuudesta vaan yleensä omistaa jo puolet eli ei peri omaa omistamaansa.
Leski ei peri mitään. Paitsi lapsettomassa liutossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minkä ikäinen ap on. Sukulaistäti aloitti seurustelun kun puoliso oli jo dementian vuoksi hoivakodissa ja vajaan vuoden kuluttua miehen jouduttua saattohoitoon jo täti asui miesystävän kanssa yhdessä.
Ikää tädillä on jo 80+, joten silloin ei kannata viivytellä.
Ap vastaa. Olen yli 70. Olen lapsillekin sanonut jos rupeen "seurustelemaan" viekää hoitoon. Onhan se söpöä kun hoitokodeissa vihitään yli 90-vuotiaita pariskuntia. Mun moraali kyllä sallisi vapaan suhteen jo tuossa iässä ilman että perukirjoissa sitten puolisonkin omaisuus.
Ei kaikilla ole mitään omaisuutta.
Perukirjat on silti tehtävä ja sitten on lueteltava puoliso 1, 2 ja nykyinen. Kai kuolleetkin puolisot luetellaan ja lapset liitosta? Riideltävä molempien lasten kanssa minne vaari/mummu haudataan , kenen sukuhautaan.
Mitä tappelemista tuollaisissa asioissa olisi? Itse jäin leskeksi vähän yli kolmekymppisenä ja olen ollut uuden miehen kanssa naimisissa parikymmentä vuotta.
Kyllä niissä aikuisilla lapsilla ja leskellä ja puolison sisaruksilla jos ei vainajalla lapsia voi olla vahvaykin mielipiteet. Jo kuka järjestää hautajaiset.
Puhun näistä iäkkäinä avioituneista.
Mun siskoni jäi yli kuusikymppisenä leskeksi ja kyllä hänen aikuiset lapsensakin toivovat, että äitinsä löytäisi vielä uuden miehen. Ei ole valitettavasti vielä löytänyt. Hän on terve ja hyväkuntoinen nainen.
Yli 60-vuotiaat naiset eivät kelpaa kenellekään. Heitä vanhemmat papparaisetkin etsivät nuoria naisia, 60-vuotias on heille liian vanha. Terve ja hyväkuntoinen ei merkkaa mitään jos naama ja tissit roikkuu ja kaula on kuin kalkkunalla ja alapää kuiva kuin saharan hiekka, ei sellaiset miehiä kiinnosta. Tonikäiset suominaiset ovat usein myös katkeroituneita nalkuttajia.
Kirjoittiko tämän mies 😆 Haluaisin nähdä hänet ihan kokovartalokuvassa. Jos taas kirjoittaja on nainen, niin häpeäksi myös hänelle.
Minäkin olen yli 60v. Olen yhä aika tavalla kaunisvartaloinen ja naamakin siedettävä.
"No joo, sun piti ruveta etsimään noita poikkeamia. Niinku arvasin.
Yleensä asunto, vanhemmissa liitoissa, on 50/50 kuten vaikka kesämökkikin.
Joo mutta tee sinä olettamuksia ja laskutoimituksia."
Ei ole mikään poikkeama että molemmilla puolisoilla on omaisuutta.
Ja jos aviopari omistaa esim. asunnon ja kesämökin puoliksi, silloin molempien omaisuuksien arvo on sama. Silloin tasinkoa ei makseta ja vainajan koko omaisuus menee perillisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"No joo, sun piti ruveta etsimään noita poikkeamia. Niinku arvasin.
Yleensä asunto, vanhemmissa liitoissa, on 50/50 kuten vaikka kesämökkikin.
Joo mutta tee sinä olettamuksia ja laskutoimituksia."
Ei ole mikään poikkeama että molemmilla puolisoilla on omaisuutta.
Ja jos aviopari omistaa esim. asunnon ja kesämökin puoliksi, silloin molempien omaisuuksien arvo on sama. Silloin tasinkoa ei makseta ja vainajan koko omaisuus menee perillisille.
Niin, haluat nyt jankata tuota. Sinulle ei pääperiaate aviopuolison kuoleman jälkeen riitä.
""Eli noin ihan perustapaus, kaikenlaisia poikkeuksia tietysti on. Leski ei peri mutta hänellä on puolet yhteisestä omaisuudesta."
No jos leski omistaa puolet yhteisestä omaisuudesta niin olisihan se hassua jos hänenkin osuutensa menisi muille perintönä vaikka hän on edelleen elossa. Perintö koskee tietenkin vain vainajan omaisuutta.
"Niin, haluat nyt jankata tuota. Sinulle ei pääperiaate aviopuolison kuoleman jälkeen riitä. "
Mikä ihmeen pääperiaate? Vainajajan omaisuus jaetaan perintönä, leski pitää edelleen omansa. Se on se pääperiaate.
Ainahan ne on olleet. Vanha sanonta että uusia junia tulee. Tosin tuossa sanonnassa verrattu heiloja junaan.
Nykyisin vielä enemmän vaihtoa parempaan malliin kuin vaikka isovanhempien aikaan. Kaksvitosella voi olla parikin avoliittoa takana jo