Toivottavasti Hämeen TE-toimiston, Keha-keskuksen sekä Kelan virkamiehet saavat syytteen kantelun myötä
Nämä rikolliset on saatava kuriin ja lopetettava työttömyyden lisääminen tällä aktiivisuutta vähentävällä toiminnalla. T:oikeistolainen
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen Hämeen TE-toimisto?
Kannattaa myös muistaa, että Niko ei saanut yrittäjästatusta 14 sentin takia vaan siksi, että hänellä oli toimintaa, joka tähtäsi ansaintaan. Laki on sama kaikille, myös Nikolle!
Jos yrittäjä voi samaan aikaan saada työttömyysetuutta, niin ilman muuta jokaisen yrittäjän kannattaa ilmoittautua työttömäksi ja hakea töitä itseltään.
Mitään tuollaista väittämääsi lakia ei ole olemassa. Ja vaikka olisi, ei sitä saisi soveltaa perusoikeuksien vastaisella tavalla.
-juristi
Olet väärässä. Kaikki toiminta, jolla on ansaintatarkoitus, on yrittäjyyttä työttömyysturvalaissa.
- ei juristi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen Hämeen TE-toimisto?
Kannattaa myös muistaa, että Niko ei saanut yrittäjästatusta 14 sentin takia vaan siksi, että hänellä oli toimintaa, joka tähtäsi ansaintaan. Laki on sama kaikille, myös Nikolle!
Jos yrittäjä voi samaan aikaan saada työttömyysetuutta, niin ilman muuta jokaisen yrittäjän kannattaa ilmoittautua työttömäksi ja hakea töitä itseltään.
Mitään tuollaista väittämääsi lakia ei ole olemassa. Ja vaikka olisi, ei sitä saisi soveltaa perusoikeuksien vastaisella tavalla.
-juristi
Olet väärässä. Kaikki toiminta, jolla on ansaintatarkoitus, on yrittäjyyttä työttömyysturvalaissa.
- ei juristi
**Väite ei pidä paikkaansa.** Kaikki toiminta, jolla on ansaintatarkoitus, ei ole työttömyysturvalaissa (TTL) yrittäjyyttä. Ansaintatarkoitus on ominaista lähes kaikelle työn tekemiselle, mutta työttömyysturvalaki tekee selkeän juridisen eron palkkatyön (työsuhteen), yrittäjyyden (yritystoiminnan) ja muun itsenäisen työn (ns. "oma työ") välille. Myös harrastusluonteisella toiminnalla voi olla ansaintatarkoitus, mutta se ei ole laissa tarkoitettua yrittäjyyttä.
Seuraavat työttömyysturvalain (1290/2002) lainkohdat tulevat kyseeseen ja osoittavat väitteen vääriksi:
**1. Työsuhde ei ole yrittäjyyttä (TTL 1 luku 5 3 kohta ja 1 luku 6 )**
Työttömyysturvalain **1 luvun 5 :n 3 kohta** määrittelee työsuhteessa tehtävän työn työksi, jota tehdään työsopimuksen perusteella "eikä tehdä 6 :ssä tarkoitettuna yrittäjänä". Palkkatyössä on kyse selkeästä ansaintatarkoituksesta, mutta se on lain mukaan työsuhde, ei yrittäjyyttä. **1 luvun 6 ** puolestaan määrittelee yrittäjän viittaamalla yrittäjän eläkelakiin (YEL 1272/2006, 3 ), jonka mukaan yrittäjyys edellyttää, että henkilö työskentelee omistamassaan tai määräysvallassaan olevassa yrityksessä, eikä kyseessä ole työsuhde.
**2. Yritystoiminta ja "oma työ" (TTL 2 luku 5 )**
Työttömyysturvalain **2 luvun 5 ** puhuu "yritystoiminnasta ja omasta työstä". Laki erottaa toisistaan virallisen yritystoiminnan ja muun itsenäisen ansiotyön (kuten satunnaisen freelancetyön tai alustatyön), jota kutsutaan "omaksi työksi". Vaikka omaa työtä tehdään ansaintatarkoituksessa, se ei välttämättä täytä yrittäjyyden kriteerejä (esim. taloudellista riskiä tai elinkeinotoiminnan laajuutta). Päätoiminen "oma työ" kuitenkin vaikuttaa työttömyysetuuteen samalla tavalla kuin päätoiminen yrittäjyys, mutta se ei ole sama asia.
**3. Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä (TTL 2 luku 6 3 momentti)**
Työttömyysturvalaki tuntee käsitteen "palkansaajaan rinnastettava yrittäjä". **2 luvun 6 :n 3 momentin** mukaan kyseessä on yrittäjä, joka tekee työn toimeksiantajan määräämällä tavalla, on riippuvainen harvalukuisista toimeksiantajista, eikä hänellä ole kiinteää toimitilaa tai palkattuja työntekijöitä. Tällaisessa tilanteessa itsenäinenkin ansaintatoiminta arvioidaan työttömyysturvassa palkkatyön kaltaiseksi, eikä sitä kohdella perinteisenä yrittäjyytenä.
**4. Harrastusluonteinen toiminta**
Vaikka laissa ei erikseen määritellä harrastustoimintaa, vakiintuneen oikeuskäytännön ja verotuksen periaatteiden mukaisesti satunnaisella, harrastusluonteisella toiminnalla voi olla ansaintatarkoitus (esim. satunnaiset myyntitulot), mutta se ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitettua yrittäjyyttä tai yritystoimintaa, koska siltä puuttuu elinkeinotoiminnan tunnusmerkit (kuten taloudellinen riski ja toiminnan jatkuvuus/laajuus).
**Yhteenveto:** Pelkkä ansaintatarkoitus ei tee toiminnasta yrittäjyyttä. Ratkaisevaa on työn tekemisen muoto ja laatu: onko kyseessä työsuhde, itsenäinen elinkeinotoiminta (YEL-yrittäjyys), "oma työ" vai harrastus.
Qwen
Turhaan kopioit lainkohtia tänne. Määritelmä tulee yrittäjän eläkelain 3 :stä. Lue se.
Vierailija kirjoitti:
Niin että köyhälle miehelle kova sanktio 14 centin vuoksi, mutta samaan aikaan seurataan sivusta hallituksen pääpuolueen rahaporsastelua jossa pelissä vain 35 milliä veronmaksajien rahaa?
Tuolla rahalla oli työllistänyt kaikki suomen työttömät.
Vierailija kirjoitti:
Turhaan kopioit lainkohtia tänne. Määritelmä tulee yrittäjän eläkelain 3 :stä. Lue se.
"Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa." Kyseinen YEL 3 nimenomaisesti vaatii, että yrittäjyyden on oltava ansiotyötä, jota tehdään muualla kuin työsuhteessa. Siksi väite "Kaikki toiminta, jolla on ansaintatarkoitus, on yrittäjyyttä työttömyysturvalaissa" on juridisesti vailla pohjaa. Palkkatyö, harrastukset ja hyvin vähäinen itsenäinen tienaaminen ovat kaikki ansaintatarkoituksellista toimintaa, mutta ne eivät ole yrittäjyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse osallistun paikallisen urheiluseuran talkoo toimintaan säännöllisesti, ei kyllä tulisi työttömänä mieleenkään mainita siitä kelalle tai työvoimaviranomaisille.
Oikein. KEHA-keskuksen mukaan "vapaaehtoistyö" on työtä, koska sanassa esiintyy "työ". Vaikka ei saisi palkkaa tai korvausta, katstoaan vapaaehtoistyö kokopäivätyöksi.
Vapaaehtoistyö rinnastetaan työhön, koska vastaavasta toiminnasta muut saavat palkkaa ja on oletettavissa, että myös tämä työttömyysetuutta hakeva siitä palkan saa, mutta ei sitä kerro. Tai työnantaja ei maksa palkkaa, koska työntekijä jo saa etuutta ja on yhdessä sovittu, että palkan sijaan saa muita etuja.
Vapaaehtoistyö on useimmiten hyväntekeväisyyttä. Toki esimerkiksi vanhusten ulkoiluttaminen voisi olla palkallista työtä, mutta kun ei löydy tahoa, joka siitä maksaisi, niin jotkut tekevät sitä ilman muuta korvausta kuin hyvä mieli toisen auttamisesta. Joskus vapaaehtoistyö voi olla sellaista, josta jopa korvaus maksetaan, mutta se maksetaan suoraan jollekin yhdistykselle kuten urheiluseuralle, ei henkilölle itselleen.
Työministeri Matias Marttinen myöntää: Työttömiä kytätään liikaa
Työministeri Matias Marttinen sanoo, että pahinta on, jos työtön ei tiedä, mitä voi tehdä menettämättä turvaa.
Ei ole pitkä aika kun näistä viimeksi todettiin että asiatonta ja kyllä työtön saa tehdä ja harrastaa. Ja tässä sitä mennään taas.
Vierailija kirjoitti:
Työministeri Matias Marttinen myöntää: Työttömiä kytätään liikaa
Työministeri Matias Marttinen sanoo, että pahinta on, jos työtön ei tiedä, mitä voi tehdä menettämättä turvaa.
Ei ole pitkä aika kun näistä viimeksi todettiin että asiatonta ja kyllä työtön saa tehdä ja harrastaa. Ja tässä sitä mennään taas.
Tämä tapahtui vuonna 2024.
Juuri tämän takia Kela haluaa salata virkailijoiden nimet päätöksistä. Tekosyynä käyttävät asiakkaiden uhkailua, mutta tosiasia on oikeuslaitoksen työn estäminen. Vahva ja välittävä Suomi.
Ihmiset eivät enää saa peittää tilitoedoista arkaluonteisia tietoja näköjään. Kuten ennen on saanut tehdä. Tulee katkos tukeen ja käsittely viivästyy lisää. Vaikka on 50% leikkurissa.
Suomen suuret korkomenot taitavatkin johtua työttömistä ja niitä jahtaavista viranomaisista.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia Kela haluaa salata virkailijoiden nimet päätöksistä. Tekosyynä käyttävät asiakkaiden uhkailua, mutta tosiasia on oikeuslaitoksen työn estäminen. Vahva ja välittävä Suomi.
Eduskunnan oikeusasiamies puuttui asiaan ja totesi, että nimen salaaminen rikkoo hallintolakia. Oikeusasiamiehen mukaan päätöksessä on lain mukaan ilmoitettava sen henkilön nimi, jolta päätöksestä saa lisätietoja. Hallintolain 44 pykälän mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen tehnyt viranomainen ja sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää lisätietoja. Vaikka päätös olisi pitkälti automatisoitu, asiakkaan oikeusturva vaatii, että päätöksen tekijä on aina todennettavissa. Mitä tulee Kelan virkailijan asemaan, Kela on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Sen työntekijät eivät pääsääntöisesti ole valtion virkamiehiä eivätkä kunnan viranhaltijoita, vaan työsopimussuhteisia toimihenkilöitä. Oikeusasiamies on kuitenkin linjannut, että koska nämä toimihenkilöt käyttävät julkista valtaa, heihin sovelletaan hallintolakia ja he ovat työstään virkavastuussa.
Olen sitä mieltä, että asian ratkaiseminen johtuu kyseisestä virkailijasta. Jotkut ovat niin ilkeitä ja katkeria, empatiakyvyttömiä. vihaavat työttömiä, katkaisevat tuet pienistäkin asioista. Haluavat käyttää valtaansa. On myös virkailijoita, jotka ovat todella mukavia ja empaattisia, reiluja, elämää ymmärtäviä ihmisiä. Itse törmännyt kumpaankin ryhmään. Onneksi itselläni on ihana virkailija, joka todella ymmärtää nykyistä tilannetta.
Oon tapellut työkkärin kanssa 2005 alkaen kaikenlaisista mitä ne on väittäneet. Oikeudessa olen ollut ja aina on työkkäri hävinnyt. Olen tehnyt valituksia varmaan jokaisesta työkkärin virkailijasta jonka kanssa olen ollut tekemisissä. Yleensä ne ovat väittäneet että olen sairas ja työkyvtyön jolla ei ole elämänhallintaa. ne ovat kirjoittaneet lausuntoja että käytän paljon päihteitä koska olen työtön. Mitään muuta ne eivät ole tarjonneet kuin kuntouttavaa työtä vaikka en ole ollut sairas enkä työkyvytön. Viimeksi just 2019 oltiin oikeudessa kunn e väitti että olen työtön päihteiden takia vaikka en edes juonut alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse osallistun paikallisen urheiluseuran talkoo toimintaan säännöllisesti, ei kyllä tulisi työttömänä mieleenkään mainita siitä kelalle tai työvoimaviranomaisille.
Oikein. KEHA-keskuksen mukaan "vapaaehtoistyö" on työtä, koska sanassa esiintyy "työ". Vaikka ei saisi palkkaa tai korvausta, katstoaan vapaaehtoistyö kokopäivätyöksi.
Vapaaehtoistyö rinnastetaan työhön, koska vastaavasta toiminnasta muut saavat palkkaa ja on oletettavissa, että myös tämä työttömyysetuutta hakeva siitä palkan saa, mutta ei sitä kerro. Tai työnantaja ei maksa palkkaa, koska työntekijä jo saa etuutta ja on yhdessä sovittu, että palkan sijaan saa muita etuja.
Vapaaehtoistyö on useimmiten hyväntekeväisyyttä. Toki esimerkiksi vanhusten ulkoiluttaminen voisi olla palkallista työtä, mutta kun ei löydy tahoa, joka siitä maksaisi, niin jotkut tekevät sitä ilman muuta korvausta kuin hyvä mieli toisen auttamisesta. Joskus vapaaehtoistyö voi olla sellaista, josta jopa korvaus maksetaan, mutta se maksetaan suoraan jollekin yhdistykselle kuten urheiluseuralle, ei henkilölle itselleen.
Ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset. Vapaaehtoistyö on työhön rinnastettavaa toimintaa, josta menettää työttömyystuet. Ihan sama mitä selitätte. Se on laki mikä määrää, ei se miten kunkin päässä oikeus ja kohtuus tai maalaisjärki. Vapaaehtiustyötä voi tehdä vain sellaiset, jotka eivät ole työttömyyskorvauksen piirissä, menettämättä tulonlähdettä.
Ei toimi Suomessa niin, että joku virkaatekevä joutuisi vastuuseen. Kyllä se suojelija löytyy, kun kansalaisen kimppuun hyökätään valtion toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Tietoverkkojen ja automaation aikoina tällaisia tulkintavirheitä ei pitäisi päästä tapahtumaan lainkaan. Virheitä kuitenkin tehtaillaan sarjatuotantona vain siksi, että Kela pyrkii pitämään huimat 8000 henkilöä virassa sekä nämä keha- ja työttömyysvirastot eri puolilla Suomea varmasti toiset 8000, ellei enemmänkin. Eipä taida niin yksinkertaista julkisen puolen kumileimasinvirkatehtävää olla, etteikö vähintään 3000 toimistovirkailijaa ko. laitoksessa ole tusinoita erilaisia tulkintoja tekemässä tasan samoista lakipykälistä. Eli jos säästökohteita haetaan, niin katseita noihin organisaatiorakenteisiin ja erityisesti johtajaportaaseen.
Kyllä, niin kauan kuin kela:n, työvoima- ja sotehimmelin väkeä ei vähennetä, on turha puhua, että rahat ovat vähissä. Ei ole. Sotessa pomoja ei tarvita kymmenin tuhansin ja työkkäreissä (mikä sen nimi milloinkin on) ei voi tarvita entistä määrää työntekijöitä. Tekoäly pystyy pitämään työnhaun vireessä, kun se pystyy paljon vaativampiinkin tehtäviin.
Pitää olla tarkka, mitä puhuu työkkärissä ja Kelassa. Eräs tuttuni erehtyi kertomaan, että auttaa ilmaiseksi miehensä yrityksessä. Lähti heti ansiosidonnainen pois, pitivät naista yrittäjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vähintää sakko ja erottaminen kaikille osallisille.
Kuka on nyt hallituksessa? Kuka vastaa lainsäädännöstä?
Tästä tuli mieleeni se, että voiko tämä kansalaisten kurmottaminen olla virkakoneiston vastaiskua oikeistohallitukselle? Eli tehdään tahallaan asioita päin persettä, vedotaan resurssipulaan ja ollaan todellisesti italialaisessa lakossa? Näin ennen vaaleja saadaan oikeisto näyttämään pahalta ja heti kun vasemmisto nousee valtaan, työteho palautuu ja kas, päätöksetkin menevät kerralla oikein.