Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isoisä ei ole kiinnostunut lapsenlapsistaan
04.08.2026 |
Kohtalotovereita?
Lapset voivat saada kortin syntymäpäivänä ja jouluna. Jonkinlaisia lahjoja tulee silloin, mutta ne eivät ole ikätasoisia. Isoisä ei halua ottaa lahjavinkkejä vastaan.
Kun isoisä tapaa lapsia, ei hän vietä aikaa heidän kanssaan. Keskustelu käydään vain seurassa olevien aikuisten kanssa.
Puolison vanhemmille lapsenlapset ovat todella tärkeitä. Mitä enemmän lapsille tulee ikää, sitä enemmän he ovat alkaneet ihmetellä isoisän täysin erilaista käytöstä heitä kohtaan.
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tuttua. Meillä isoisä otti kuulolaitteen pois korvasta ja säätit televisiosta nupit kaakkoon kun menimme lastenlasten kanssa mummolaan. Koko vierailun ajan hän istui olohuoneessa katsomassa telkkaria.
Mutta ei isoisien ole pakko olla kiinnostuneita lastenlapsistaan. Tällöin lastenlapsetkaan eivät kiinnostu isoisistään. Kaikki voittavat, vai miten se menikään.
Lapset ovat tapaamisten jälkeen aika alaspäin. Myös aikuisena on hankalaa kun isoisä haluaa kaiken huomion olevan hänessä, mutta vanhempien pitäisi samaan aikaan pystyä katsomaan lasten perään. Yhteydenpidosta ei jää oikein mitään käteen kenellekään.
Mun isä oli tuollainen, kun lapset olivat pieniä. Se vielä meni (itse vaan katsoin lasten perään, kun oli tarvetta, ja lakkasin kuuntelemasta häntä, ja lähdimme kun lapset väsyivät leikkimään itsekseen). Mutta sitten alkoi käydä niin, että pienet lapset halusivat näyttää vaarille jotain, ja tämä vain jatkoi monologia itsestään ja ignoroi lapsia. Tällöin lopetin tapaamiset, koska oma pääni ei kestänyt sellaista. Myöhemmin lopetin tapaamiset kokonaan muuten kuin isommissa juhlissa, koska silmäni avautuivat sille, miten isäni on äärimmäisen itsekeskeisyyden lisäksi toistuvasti myös ilkeä muille ja mm. puhuu naisten ulkomuodosta esineellistävästi. En halua lasteni oppivan, että hän on kiva ihminen. Nuorempani eivät tunne häntä oikeastaan lainkaan. Ovat läheisiä mieheni isän kanssa, joka on lämmin ja fiksu ihminen.
Siis lähditte, kun lapset väsyivät leikkimään itsekseen....
Tarkoitatko tuolla nyt ihan tosissasi sitä, että sun isäsi olisi pitänyt leikkiä sun lastesi kanssa? Minkä ihmeen takia?
Sitä vartenko menit vanhemmillesi, että nämä nyt alkavat leikkiä pikkulasten kanssa? Leikitkö sinä niitten kanssa? Eikös se kautta aikojen ole ollut niin, että lapset leikkii keskenään, ja aikuiset katsoo päältä, ettei mitään vahinkoa satu jne. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että lapset voi leikkiä turvallisesti ja antavat heille siihen hyvät puitteet.
En minä ole ikinä halunnut siellä lattialla kontata lasten kanssa ja "leikkiä," minä olen leikkini leikkinyt lapsena. En nyt käsitä yhtään, mitä tuollaiset vaatimukset oikein on. Ei minua ikinä viety mummolaan ja odotettu, että siellä mummo tai vaari vain minun kanssani leikkisi.
Minun isä ei koskaan leikkinyt kanssani, kun olin pieni. Kun olin isompi, sitten hän teki kanssani paljonkin kaikenlaista, mutta eipä hän nyt mitään nukkeleikkejä minun kanssani tosiaankaan alkanut pitää.
Jotain on mennyt pahasti pieleen, jos aikuisessa ei ole sen vertaa leikillisyyttä, että hän hetken verran jaksaisi lasten kanssa puuhailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein tuottaa lapsille tällaisia kokemuksia? Olisiko parempi etteivät he tapaa isovanhempaa, jota ei vaikuta lasten seura kiinnostavan?
Typerys olet. Miksi puutut toisten ihmisten suhteisiin? Vai oletko siloittelijakasvattaja, joka kaikin tavoin haluaa estää lasten mahdolliset pettymykset? Mistä tiedät ettei keskustelu ala sujua kun lapset kasvavat? Kaikki eivät vain ole kiinnostuneita pikkulasten metkuista.
Ei lapsella enää teininä ole mitään kiinnostusta käydä keskusteluja ihmisen kanssa, joka ei siihen mennessä ole kiinnittänyt mitään huomiota. Sitä paitsi tämä isoisä puhuu lähinnä itsestään, ei sellaista keskusteluksi kutsuta. Toiselle osapuolelle on varattu ainoastaan kuulijan rooli.
Annapa teinillesi tilaa. Jospa hyvinkin löytyy yhteinen sävel vaarin kanssa. Älä määrää kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tuttua. Meillä isoisä otti kuulolaitteen pois korvasta ja säätit televisiosta nupit kaakkoon kun menimme lastenlasten kanssa mummolaan. Koko vierailun ajan hän istui olohuoneessa katsomassa telkkaria.
Mutta ei isoisien ole pakko olla kiinnostuneita lastenlapsistaan. Tällöin lastenlapsetkaan eivät kiinnostu isoisistään. Kaikki voittavat, vai miten se menikään.
Lapset ovat tapaamisten jälkeen aika alaspäin. Myös aikuisena on hankalaa kun isoisä haluaa kaiken huomion olevan hänessä, mutta vanhempien pitäisi samaan aikaan pystyä katsomaan lasten perään. Yhteydenpidosta ei jää oikein mitään käteen kenellekään.
Mun isä oli tuollainen, kun lapset olivat pieniä. Se vielä meni (itse vaan katsoin lasten perään, kun oli tarvetta, ja lakkasin kuuntelemasta häntä, ja lähdimme kun lapset väsyivät leikkimään itsekseen). Mutta sitten alkoi käydä niin, että pienet lapset halusivat näyttää vaarille jotain, ja tämä vain jatkoi monologia itsestään ja ignoroi lapsia. Tällöin lopetin tapaamiset, koska oma pääni ei kestänyt sellaista. Myöhemmin lopetin tapaamiset kokonaan muuten kuin isommissa juhlissa, koska silmäni avautuivat sille, miten isäni on äärimmäisen itsekeskeisyyden lisäksi toistuvasti myös ilkeä muille ja mm. puhuu naisten ulkomuodosta esineellistävästi. En halua lasteni oppivan, että hän on kiva ihminen. Nuorempani eivät tunne häntä oikeastaan lainkaan. Ovat läheisiä mieheni isän kanssa, joka on lämmin ja fiksu ihminen.
Siis lähditte, kun lapset väsyivät leikkimään itsekseen....
Tarkoitatko tuolla nyt ihan tosissasi sitä, että sun isäsi olisi pitänyt leikkiä sun lastesi kanssa? Minkä ihmeen takia?
Sitä vartenko menit vanhemmillesi, että nämä nyt alkavat leikkiä pikkulasten kanssa? Leikitkö sinä niitten kanssa? Eikös se kautta aikojen ole ollut niin, että lapset leikkii keskenään, ja aikuiset katsoo päältä, ettei mitään vahinkoa satu jne. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että lapset voi leikkiä turvallisesti ja antavat heille siihen hyvät puitteet.
En minä ole ikinä halunnut siellä lattialla kontata lasten kanssa ja "leikkiä," minä olen leikkini leikkinyt lapsena. En nyt käsitä yhtään, mitä tuollaiset vaatimukset oikein on. Ei minua ikinä viety mummolaan ja odotettu, että siellä mummo tai vaari vain minun kanssani leikkisi.
Minun isä ei koskaan leikkinyt kanssani, kun olin pieni. Kun olin isompi, sitten hän teki kanssani paljonkin kaikenlaista, mutta eipä hän nyt mitään nukkeleikkejä minun kanssani tosiaankaan alkanut pitää.
Jotain on mennyt pahasti pieleen, jos aikuisessa ei ole sen vertaa leikillisyyttä, että hän hetken verran jaksaisi lasten kanssa puuhailla.
Sun on vaan isässäsi se hyväksyttävä. Ja vanhat isät ei tosiaan ees välttämättä tiiä mikä joku figuuri on tms miten sillä pitäis leikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein tuottaa lapsille tällaisia kokemuksia? Olisiko parempi etteivät he tapaa isovanhempaa, jota ei vaikuta lasten seura kiinnostavan?
Typerys olet. Miksi puutut toisten ihmisten suhteisiin? Vai oletko siloittelijakasvattaja, joka kaikin tavoin haluaa estää lasten mahdolliset pettymykset? Mistä tiedät ettei keskustelu ala sujua kun lapset kasvavat? Kaikki eivät vain ole kiinnostuneita pikkulasten metkuista.
Ei lapsella enää teininä ole mitään kiinnostusta käydä keskusteluja ihmisen kanssa, joka ei siihen mennessä ole kiinnittänyt mitään huomiota. Sitä paitsi tämä isoisä puhuu lähinnä itsestään, ei sellaista keskusteluksi kutsuta. Toiselle osapuolelle on varattu ainoastaan kuulijan rooli.
Annapa teinillesi tilaa. Jospa hyvinkin löytyy yhteinen sävel vaarin kanssa. Älä määrää kaikesta.
Lapsi ei ole enää kiinnostunut tapaamaan isoisää. Vastustaa vierailuja eikä halua isoisältä lahjoja, kun ei niistä jää mukava olo. Eikä ole minusta mitään syytä tällaiseen lasta pakottaa.
Isoisät leikkimässä lastenlasten kanssa on todella uusi ilmiö. Aikaisemmin isoisät otti lapsenlapset mukaan töihin, ei legoilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miten sen isoisän pitäisi lasten kanssa viettää aikaa jotta sinulle ap kelpaisi? Pitäisikö istua lattialla leikkimässä? Kaikki vanhemmat ihmiset eivät sellaista halua ja jaksa ja se on ihan ok.
Ja mitä lahjoihin tulee, niin lahjan antaminen on ihan vapaaehtoista. Ei lahjan ostaja ole velvollinen ostamaan lahjaa jostain ap määräämästä katalogista. Lapsille voi ja pitääkin opettaa kiitollisuutta, lahjasta tietysti kiitetään vaikka se ei osuisi ihan nappiin, ei ole mitään syytä lastenkaan pahoittaa mieltä. Lahjoita vaikka eteenpäin tai johonkin kirppikselle jos teille ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein tuottaa lapsille tällaisia kokemuksia? Olisiko parempi etteivät he tapaa isovanhempaa, jota ei vaikuta lasten seura kiinnostavan?
Typerys olet. Miksi puutut toisten ihmisten suhteisiin? Vai oletko siloittelijakasvattaja, joka kaikin tavoin haluaa estää lasten mahdolliset pettymykset? Mistä tiedät ettei keskustelu ala sujua kun lapset kasvavat? Kaikki eivät vain ole kiinnostuneita pikkulasten metkuista.
Ei lapsella enää teininä ole mitään kiinnostusta käydä keskusteluja ihmisen kanssa, joka ei siihen mennessä ole kiinnittänyt mitään huomiota. Sitä paitsi tämä isoisä puhuu lähinnä itsestään, ei sellaista keskusteluksi kutsuta. Toiselle osapuolelle on varattu ainoastaan kuulijan rooli.
Annapa teinillesi tilaa. Jospa hyvinkin löytyy yhteinen sävel vaarin kanssa. Älä määrää kaikesta.
Lapsi ei ole enää kiinnostunut tapaamaan isoisää. Vastustaa vierailuja eikä halua isoisältä lahjoja, kun ei niistä jää mukava olo. Eikä ole minusta mitään syytä tällaiseen lasta pakottaa.
Ei ole syytä pakottaa mutta kukapa teini ei lahjaa haluaisi. Menevät kuulemma rippikouluunkin sen takia.
Hyvä kun on isäsi. Jos olisi anoppisi sanoisin että olet manipuloinut lapsen.
Kai itse olet niin aikuinen että ymmärrät ihmisten olevan erilaisia? Ilmeisesti isääsi on ollut vain joku tapaamisvuorosuhde jos isän luonne on tullut yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein tuottaa lapsille tällaisia kokemuksia? Olisiko parempi etteivät he tapaa isovanhempaa, jota ei vaikuta lasten seura kiinnostavan?
Meneekö lapset siitä rikki, että aikuiset juttelee ja lapset tekee omiaan ? Lapset voi hyvin opettaa siihen etteivät olekaan pääosassa.
Vierailija kirjoitti:
Isoisät leikkimässä lastenlasten kanssa on todella uusi ilmiö. Aikaisemmin isoisät otti lapsenlapset mukaan töihin, ei legoilemaan.
Oma isoisäni oli syntynyt 1920-luvulla. Hän pelasi lapsena kanssani pelejä ja kyseli kuulumisia. Lapseni eivät ole näin onnekkaita, vaikka isoisä on syntynyt 1950-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein tuottaa lapsille tällaisia kokemuksia? Olisiko parempi etteivät he tapaa isovanhempaa, jota ei vaikuta lasten seura kiinnostavan?
Meneekö lapset siitä rikki, että aikuiset juttelee ja lapset tekee omiaan ? Lapset voi hyvin opettaa siihen etteivät olekaan pääosassa.
Miksi lasten pitäisi tottua siihen, ettei sukulaisten tarvitse huomioida heitä yhtään mitenkään? Isoisä ei vain kestä sitä, ettei saa itse kaikkea mahdollista huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisät leikkimässä lastenlasten kanssa on todella uusi ilmiö. Aikaisemmin isoisät otti lapsenlapset mukaan töihin, ei legoilemaan.
Oma isoisäni oli syntynyt 1920-luvulla. Hän pelasi lapsena kanssani pelejä ja kyseli kuulumisia. Lapseni eivät ole näin onnekkaita, vaikka isoisä on syntynyt 1950-luvulla.
Olet ehkä liki 50-vuotias siis. Miten sinulla on noin pieniä lapsia vielä.
Isoisä on ollut n. 50 v 70-luvulla. Isäsi on nyt noin 70. Ja he ovat eri ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein tuottaa lapsille tällaisia kokemuksia? Olisiko parempi etteivät he tapaa isovanhempaa, jota ei vaikuta lasten seura kiinnostavan?
Meneekö lapset siitä rikki, että aikuiset juttelee ja lapset tekee omiaan ? Lapset voi hyvin opettaa siihen etteivät olekaan pääosassa.
Miksi lasten pitäisi tottua siihen, ettei sukulaisten tarvitse huomioida heitä yhtään mitenkään? Isoisä ei vain kestä sitä, ettei saa itse kaikkea mahdollista huomiota.
Se ettei lapsi ole jatkuvasti huomion keskipisteenä ei tarkoita etteikö lasta huomioitaisi mitenkään.
Pitää hyväksyä, että isovanhempiakin on monenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisät leikkimässä lastenlasten kanssa on todella uusi ilmiö. Aikaisemmin isoisät otti lapsenlapset mukaan töihin, ei legoilemaan.
Oma isoisäni oli syntynyt 1920-luvulla. Hän pelasi lapsena kanssani pelejä ja kyseli kuulumisia. Lapseni eivät ole näin onnekkaita, vaikka isoisä on syntynyt 1950-luvulla.
Olet ehkä liki 50-vuotias siis. Miten sinulla on noin pieniä lapsia vielä.
Isoisä on ollut n. 50 v 70-luvulla. Isäsi on nyt noin 70. Ja he ovat eri ihmiset.
Mistä ihmeestä päättelet minun olevan 50-vuotias?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myönnän etten ole yhtään kiinnostunut lapsenlapsistani. Velvollisuudesta ostan synttärilahjat ja jouluna jotain, kylässä käydessä rupattelen myös heille, nyt kun ovat jo isompia koululaisia niin eivät ärsytä enään. (en pidä pikkulapsista, omat olivat ok) mutten oikeasti vaan olet tippaakaan kiinnostunut esim. Leikkimään tai puuhailemaan lasten kanssa. En ole ottanut yökyliin tai hoitanut. Omat lapseni hoidin ja heistä olen kiinnostunut, en vain ole koskaan osannut välittää enkä kiinnostua kenenkään muun lapsista. En edes omieni. En voi sille yhtään mitään. Ei ole asia jota voisi pakottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein tuottaa lapsille tällaisia kokemuksia? Olisiko parempi etteivät he tapaa isovanhempaa, jota ei vaikuta lasten seura kiinnostavan?
Meneekö lapset siitä rikki, että aikuiset juttelee ja lapset tekee omiaan ? Lapset voi hyvin opettaa siihen etteivät olekaan pääosassa.
Miksi lasten pitäisi tottua siihen, ettei sukulaisten tarvitse huomioida heitä yhtään mitenkään? Isoisä ei vain kestä sitä, ettei saa itse kaikkea mahdollista huomiota.
Se ettei lapsi ole jatkuvasti huomion keskipisteenä ei tarkoita etteikö lasta huomioitaisi mitenkään.
Pitää hyväksyä, että isovanhempiakin on monenlaisia.
Isoisä ei ota lapsenlapsiin minkäänlaista kontaktia. Se ei ole hyvää eikä normaalia käytöstä. Sellaista pidettäisiin totaalisen moukkamaisena jos aikuisiin suhtaudutaan kylään tullessa tuolla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisät leikkimässä lastenlasten kanssa on todella uusi ilmiö. Aikaisemmin isoisät otti lapsenlapset mukaan töihin, ei legoilemaan.
Oma isoisäni oli syntynyt 1920-luvulla. Hän pelasi lapsena kanssani pelejä ja kyseli kuulumisia. Lapseni eivät ole näin onnekkaita, vaikka isoisä on syntynyt 1950-luvulla.
Olet ehkä liki 50-vuotias siis. Miten sinulla on noin pieniä lapsia vielä.
Isoisä on ollut n. 50 v 70-luvulla. Isäsi on nyt noin 70. Ja he ovat eri ihmiset.
Mistä ihmeestä päättelet minun olevan 50-vuotias?
Mitä sä sönkötät? Faija on 74 ja mä olen 37.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisät leikkimässä lastenlasten kanssa on todella uusi ilmiö. Aikaisemmin isoisät otti lapsenlapset mukaan töihin, ei legoilemaan.
Oma isoisäni oli syntynyt 1920-luvulla. Hän pelasi lapsena kanssani pelejä ja kyseli kuulumisia. Lapseni eivät ole näin onnekkaita, vaikka isoisä on syntynyt 1950-luvulla.
Olet ehkä liki 50-vuotias siis. Miten sinulla on noin pieniä lapsia vielä.
Isoisä on ollut n. 50 v 70-luvulla. Isäsi on nyt noin 70. Ja he ovat eri ihmiset.
Mistä ihmeestä päättelet minun olevan 50-vuotias?
Mitä sä sönkötät? Faija on 74 ja mä olen 37.
Isäsi ei enää ole nuori. Moni on jo dementoitunut tuossa iässä.
Eikä nuo "koko ajan peräänkatsottavat" tenavasi vielä kovin osaa pelejä pelata. Etenkään vieraamman kanssa, vasta n 5-vuotias pelaa ees jotenkin sääntöjen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisät leikkimässä lastenlasten kanssa on todella uusi ilmiö. Aikaisemmin isoisät otti lapsenlapset mukaan töihin, ei legoilemaan.
Oma isoisäni oli syntynyt 1920-luvulla. Hän pelasi lapsena kanssani pelejä ja kyseli kuulumisia. Lapseni eivät ole näin onnekkaita, vaikka isoisä on syntynyt 1950-luvulla.
Olet ehkä liki 50-vuotias siis. Miten sinulla on noin pieniä lapsia vielä.
Isoisä on ollut n. 50 v 70-luvulla. Isäsi on nyt noin 70. Ja he ovat eri ihmiset.
Mistä ihmeestä päättelet minun olevan 50-vuotias?
Mitä sä sönkötät? Faija on 74 ja mä olen 37.
Isäsi ei enää ole nuori. Moni on jo dementoitunut tuossa iässä.
Eikä nuo "koko ajan peräänkatsottavat" tenavasi vielä kovin osaa pelejä pelata. Etenkään vieraamman kanssa, vasta n 5-vuotias pelaa ees jotenkin sääntöjen mukaan.
Normaalin aikuisen pitäisi kyetä jotenkin samaistumaan lasten asemaan. On poikkeuksellista, että aikuinen yrittää seurassa saada itselleen kaiken huomion ja kokee lapset kilpailijoiksi.
Vanhuus. Ilmeisesti isääsi ollut aika etäinen suhde, vanhempiesi avioero?
Yksissä hautajaisissa alle 70 v yksi mies paasasi koko ajan omaa työhistoriaansa, niin papin puheen, virsien kuin adressien lukuakin säesti puhuminen " kun vuonna 69 olin siellä trondheimissa siltaa tekemässä."
Alue: Aihe vapaa
Ei lapsella enää teininä ole mitään kiinnostusta käydä keskusteluja ihmisen kanssa, joka ei siihen mennessä ole kiinnittänyt mitään huomiota. Sitä paitsi tämä isoisä puhuu lähinnä itsestään, ei sellaista keskusteluksi kutsuta. Toiselle osapuolelle on varattu ainoastaan kuulijan rooli.