Lopen kyllästynyt olemaan "johtaja" parisuhteessa
Seurusteltu nyt vajaa vuosi ja ikää ihan mallia aikuisia.
Mies ei koskaan sano mistään mielipiteitään, kaikki sopii. Minä joudun olemaan suhteessa se päättäjä joka asiassa. Mitä syödään, mihin mennään ja mies ei kun myötäilee. Olen sanonut, että ottaisi mut mukaansa omiin juttuihinsa, mutta kun niitä ei näytä olevan.
Tulee aina mun luo, eipä ehdottele edes hänen luonaan olemista. Mun pitää aina ilmoittaa, että nyt mä tuun sun luo. Hiippailee mun kotona, seisoo tumput suorana eteisessä kun pitäisi lähteä vaikka uimaan.
Mies on kiltti, uskollinen, komea mutta olen niin täynnä tätä johtajana olemista. Haluaisin että mies sanoisi edes joskus että nyt tehdään näin tai järjestäisi vaikka yllätystreffit oma-aloitteisesti. Mutta ei, odottaa vaan mitä mä haluan ja sanon. Vaikka sanoisin, että mennään seisoon metsään susimaaliksi, varmaan lähtisi.
Mikä ihme nykymiehiä oikein vaivaa?
Kommentit (94)
Kysele mieheltä hänen lapsudestaan / terapiaan?
Exäni oli vähän samanlainen. Tai siis antoi minun päättää tyyliin kaikesta. Alkuun oli joo kivaa, mutta lopulta rasittavaa. En minä halunnut päättää kaikesta. Kun kysyin exältä valitaanko a vai b, niin vastaus oli "päätä sinä". Joutui melkein suuttumaan, että minä en nyt päätä mitään vaan sinä valitset.
Exällä oli lapsuudessa ollut vaikea perhetilanne, minkä johdosta hän oli yrittänyt olla mahdollisimman vähän vaivaksi vanhemmilleen. Sieltä tämä "päätä sinä" -mentaliteetti juonti juurensa.
Liiallisen miellyttämisenhalun tragedia tai sitten totaalisen traaginen persoonattomuus.
Huonoja vaihtoehtoja ovat, juu-u.
Vierailija kirjoitti:
Vaivaa se että yhteiskunta vihaa maskuulinisuutta. Saitte mitä halusitte. Eipähän ole mustasukkainen tai muuta voit pettää ja kohdella ihan lapasena. Feminismi voitti.
Höpö höpö. Aina näitä joo joo miehiä on ollut. Jo ennekuin feminismistä tiedettiin mitään.
Ei naisen ihmisoikeudet tee miehestä tahdotonta.
Vai meinaatko, että vain silloin, kun mies saa alistaa naista hän voi hyvin ja osaa ottaa ohjat???
Yhtenä vuonna päätin lopettaa johtamasta. Seurauksena oli se, että ekana vuonna ei esimerkiksi vietetty joulua ollenkaan. Mies kysyi jouluaattona töihin lähtiessään, onko tänään jouluaatto. En viitsinyt vastata. Seuraavana jouluna luki viikko ennen joulua työvuorolistaansa ja mutisi, että hän on töissä koko joulun. Kolmentena vuonna heräsi jo sen verran aikaisin, että toivoi jopa aaton vapaaksi. Jouluruuasta kysyi 23.12. kello 18 illalla ja lähdettiin sitten kauppaan. Voin kertoa, että ei ollut kummoinen joulupöytä tuona vuonna. Neljäntenä vuonna toivoi aaton vapaaksi, selvitti jopa aattona sukulaisilleni menemistä ja lahjatoiveita ja osallistui lahjojen ja jouluruokien ostoon. Lahjojen paketoinnin keksi, kun kello oli illalla jo aaton puolella. Aattona tiesi tasan tarkkaan, mihin aikaan sukulaisiin piti lähteä. Kun vihdoin vaivautui parkkipaikalle autoon, nousin autosta ja hengittelin useamman minuutin pakkasilmaa, jotta kykenen raivoltani istumaan autossa matkan ajan. Ilmeisesti tajusi jotain, koska vei uuden vuoden ja joulun välissä yllätystreffeille. Mittani oli kuitenkin täynnä, ja päätin suhteen ihmiseen, joka ennen suhteemme alkua piiritti minua kuukausikaupalla ja teki harvinaisen selväksi, että haluaa olla kanssani. Jopa siinä määrin, että kerroin hälle, että jos sama homma jatkuu, meistä ei tule mitään. Välillä on näin jälkikäteen käynyt mielessä, että taisi olla pelkkää teatteria koko homma.
Vierailija kirjoitti:
Annat sille kymmenen tehtävän listan. Odotan kun tulen töistä niin täällä on putipuhdasta joka ainoa päivä lattiasta kattoon ja ruoka on valmiina pöydässä ja parempi myös toteutua sillä mulla on jo uusi mies kiikarissa jos sinusta ei ole EDES tähän!
Yäk tuohan on kuin olisi palvelusväkeä
Aivojen täytyy raksuttaa ilman että lyödään listaa käteen. Miehet haukkuu miten tyhmiä ja saamattomia naiset on mutta itse ei osata muistaa edes oman puolison syntymäpäivää tai järjestää lomamatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Yhtenä vuonna päätin lopettaa johtamasta. Seurauksena oli se, että ekana vuonna ei esimerkiksi vietetty joulua ollenkaan. Mies kysyi jouluaattona töihin lähtiessään, onko tänään jouluaatto. En viitsinyt vastata. Seuraavana jouluna luki viikko ennen joulua työvuorolistaansa ja mutisi, että hän on töissä koko joulun. Kolmentena vuonna heräsi jo sen verran aikaisin, että toivoi jopa aaton vapaaksi. Jouluruuasta kysyi 23.12. kello 18 illalla ja lähdettiin sitten kauppaan. Voin kertoa, että ei ollut kummoinen joulupöytä tuona vuonna. Neljäntenä vuonna toivoi aaton vapaaksi, selvitti jopa aattona sukulaisilleni menemistä ja lahjatoiveita ja osallistui lahjojen ja jouluruokien ostoon. Lahjojen paketoinnin keksi, kun kello oli illalla jo aaton puolella. Aattona tiesi tasan tarkkaan, mihin aikaan sukulaisiin piti lähteä. Kun vihdoin vaivautui parkkipaikalle autoon, nousin autosta ja hengittelin useamman minuutin pakkasilmaa, jotta kykenen raivoltani istumaan autossa matkan ajan. Ilmeisesti tajusi jotain, koska vei uuden vuoden ja joulun välissä yllätystreffeille. Mittani oli kuitenkin täynnä, ja päätin suhteen ihmiseen, joka ennen suhteemme alkua piiritti minua kuukausikaupalla ja teki harvinaisen selväksi, että haluaa olla kanssani. Jopa siinä määrin, että kerroin hälle, että jos sama homma jatkuu, meistä ei tule mitään. Välillä on näin jälkikäteen käynyt mielessä, että taisi olla pelkkää teatteria koko homma.
Meillä mies oli kutsunut kaveripariskunnan grillaamaan. Tarjottiin pelkkää kuivaa pihviä kun mies ei ollut tajunnut että pihvi tarvitsee lisukkeena, kastikkeen yms. Ja keliaakikko-vieraille kaljaa tai hanavettä :D
Arvaa oliko meillä siivottu? Ei. Häpesin silmät päästä kun naisen syyksihän se lankeaa mutta mies järjesti juhlat eikä delegoinut mulle yhtään mitään.
Minä olen vähän samanlainen kuin miehesi. En tosin ota täysin vastuuta tilanteesta. Mies on kärkäs, itsekeskeinen ja hänellä on pakkomielle tehdä aina jotain. Itse olen rauhallinen, välttelen konflikteja ja tykkään tehdä asioita itsekseni.
Koska mies ei osaa olla paikallaan on hän jo tekemässä jotain siinä vaiheessa kun keksin mitä haluaisin tehdä. Toisaalta jos suunnittelen etukäteen jotain ja tehdään mitä minä haluaisin tehdä niin se on aina sitten tyhmää ja huonoa tekemistä. Miehellä on myös tapana raivota ja huutaa. Ajattelen että jos tehdään mitä hän haluaa niin ehkä hän huutaisi vähemmän.
Ero on vireillä, en vaan jaksa tätä meininkiä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtenä vuonna päätin lopettaa johtamasta. Seurauksena oli se, että ekana vuonna ei esimerkiksi vietetty joulua ollenkaan. Mies kysyi jouluaattona töihin lähtiessään, onko tänään jouluaatto. En viitsinyt vastata. Seuraavana jouluna luki viikko ennen joulua työvuorolistaansa ja mutisi, että hän on töissä koko joulun. Kolmentena vuonna heräsi jo sen verran aikaisin, että toivoi jopa aaton vapaaksi. Jouluruuasta kysyi 23.12. kello 18 illalla ja lähdettiin sitten kauppaan. Voin kertoa, että ei ollut kummoinen joulupöytä tuona vuonna. Neljäntenä vuonna toivoi aaton vapaaksi, selvitti jopa aattona sukulaisilleni menemistä ja lahjatoiveita ja osallistui lahjojen ja jouluruokien ostoon. Lahjojen paketoinnin keksi, kun kello oli illalla jo aaton puolella. Aattona tiesi tasan tarkkaan, mihin aikaan sukulaisiin piti lähteä. Kun vihdoin vaivautui parkkipaikalle autoon, nousin autosta ja hengittelin useamman minuutin pakkasilmaa, jotta kykenen raivoltani istumaan autossa matkan ajan. Ilmeisesti tajusi jotain, koska vei uuden vuoden ja joulun välissä yllätystreffeille. Mittani oli kuitenkin täynnä, ja päätin suhteen ihmiseen, joka ennen suhteemme alkua piiritti minua kuukausikaupalla ja teki harvinaisen selväksi, että haluaa olla kanssani. Jopa siinä määrin, että kerroin hälle, että jos sama homma jatkuu, meistä ei tule mitään. Välillä on näin jälkikäteen käynyt mielessä, että taisi olla pelkkää teatteria koko homma.
Meillä mies oli kutsunut kaveripariskunnan grillaamaan. Tarjottiin pelkkää kuivaa pihviä kun mies ei ollut tajunnut että pihvi tarvitsee lisukkeena, kastikkeen yms. Ja keliaakikko-vieraille kaljaa tai hanavettä :D
Arvaa oliko meillä siivottu? Ei. Häpesin silmät päästä kun naisen syyksihän se lankeaa mutta mies järjesti juhlat eikä delegoinut mulle yhtään mitään.
Miksi pihvi tarvitsisi lisukkeita? Poikien illassa on monta kertaa syöty pelkkää grillattua lihaa ja kaikki on olleet oikein tyytyväisiä ja iloisella mielellä. Tietysti kaljaa ja hanavettä on ollut tarjolla sekä lihan kanssa että saunassa.
Jos pihvi oli kuivaa, sitä paistettiin liian kauan. Oikein paistettu pihvi on mehukas ja tarvitsee vain suolaa ja pippuria kaveriksi.
Veikkaan, että miehesi ja kaveripariskunnan miehen mielestä oli oikein mukava ilta, eikä kumpikaan edes huomannut ettei ollut siivottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtenä vuonna päätin lopettaa johtamasta. Seurauksena oli se, että ekana vuonna ei esimerkiksi vietetty joulua ollenkaan. Mies kysyi jouluaattona töihin lähtiessään, onko tänään jouluaatto. En viitsinyt vastata. Seuraavana jouluna luki viikko ennen joulua työvuorolistaansa ja mutisi, että hän on töissä koko joulun. Kolmentena vuonna heräsi jo sen verran aikaisin, että toivoi jopa aaton vapaaksi. Jouluruuasta kysyi 23.12. kello 18 illalla ja lähdettiin sitten kauppaan. Voin kertoa, että ei ollut kummoinen joulupöytä tuona vuonna. Neljäntenä vuonna toivoi aaton vapaaksi, selvitti jopa aattona sukulaisilleni menemistä ja lahjatoiveita ja osallistui lahjojen ja jouluruokien ostoon. Lahjojen paketoinnin keksi, kun kello oli illalla jo aaton puolella. Aattona tiesi tasan tarkkaan, mihin aikaan sukulaisiin piti lähteä. Kun vihdoin vaivautui parkkipaikalle autoon, nousin autosta ja hengittelin useamman minuutin pakkasilmaa, jotta kykenen raivoltani istumaan autossa matkan ajan. Ilmeisesti tajusi jotain, koska vei uuden vuoden ja joulun välissä yllätystreffeille. Mittani oli kuitenkin täynnä, ja päätin suhteen ihmiseen, joka ennen suhteemme alkua piiritti minua kuukausikaupalla ja teki harvinaisen selväksi, että haluaa olla kanssani. Jopa siinä määrin, että kerroin hälle, että jos sama homma jatkuu, meistä ei tule mitään. Välillä on näin jälkikäteen käynyt mielessä, että taisi olla pelkkää teatteria koko homma.
Meillä mies oli kutsunut kaveripariskunnan grillaamaan. Tarjottiin pelkkää kuivaa pihviä kun mies ei ollut tajunnut että pihvi tarvitsee lisukkeena, kastikkeen yms. Ja keliaakikko-vieraille kaljaa tai hanavettä :D
Arvaa oliko meillä siivottu? Ei. Häpesin silmät päästä kun naisen syyksihän se lankeaa mutta mies järjesti juhlat eikä delegoinut mulle yhtään mitään.Miksi pihvi tarvitsisi lisukkeita? Poikien illassa on monta kertaa syöty pelkkää grillattua lihaa ja kaikki on olleet oikein tyytyväisiä ja iloisella mielellä. Tietysti kaljaa ja hanavettä on ollut tarjolla sekä lihan kanssa että saunassa.
Jos pihvi oli kuivaa, sitä paistettiin liian kauan. Oikein paistettu pihvi on mehukas ja tarvitsee vain suolaa ja pippuria kaveriksi.Veikkaan, että miehesi ja kaveripariskunnan miehen mielestä oli oikein mukava ilta, eikä kumpikaan edes huomannut ettei ollut siivottu.
Niin. Poikien illassa. Jostain syystä kun mukana on yksikin nainen, poikien odotukset illalle ovat ihan erilaiset. Ei kelpaa ylimeno siitä, mistä aita on matalin. Mitään sen eteen ei kuitenkaan tehdä, koska nainen.
Joskus sitä miettii, miksi jotkut miehet oikein yrittämällä yrittävät tehdä itsestään täysin tarpeettomia ja sitten kuitenkin kaipaavat parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vähän samanlainen kuin miehesi. En tosin ota täysin vastuuta tilanteesta. Mies on kärkäs, itsekeskeinen ja hänellä on pakkomielle tehdä aina jotain. Itse olen rauhallinen, välttelen konflikteja ja tykkään tehdä asioita itsekseni.
Koska mies ei osaa olla paikallaan on hän jo tekemässä jotain siinä vaiheessa kun keksin mitä haluaisin tehdä. Toisaalta jos suunnittelen etukäteen jotain ja tehdään mitä minä haluaisin tehdä niin se on aina sitten tyhmää ja huonoa tekemistä. Miehellä on myös tapana raivota ja huutaa. Ajattelen että jos tehdään mitä hän haluaa niin ehkä hän huutaisi vähemmän.
Ero on vireillä, en vaan jaksa tätä meininkiä enää.
Tämähän se syynä on. Teet niin tai näin niin se on naisen mielestä aina väärin. Lopulta mies oppii, että lopputulos on aina naisen mielestä epäonnistunut, joten kannattaa minimoida vaiva, jolla epäonnistunut lopputulos saavutetaan.
Hyvä esimerkki on tuo, kun mies järjesti kaveripariskunnalle grilli-illan. Sen sijaan että nainen olisi ollut kiitollinen, että kaikki tehtiin hänelle valmiiksi eikä naisen tarvinnut tehdä itse mitään, nainen vähintäänkin mielessään alkoi syyttää miestä väärin järjestetystä grilli-illasta ja listata asioita, jotka olivat pielessä. Ehkä olisi vain kannattanut nauttia kivasta illasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtenä vuonna päätin lopettaa johtamasta. Seurauksena oli se, että ekana vuonna ei esimerkiksi vietetty joulua ollenkaan. Mies kysyi jouluaattona töihin lähtiessään, onko tänään jouluaatto. En viitsinyt vastata. Seuraavana jouluna luki viikko ennen joulua työvuorolistaansa ja mutisi, että hän on töissä koko joulun. Kolmentena vuonna heräsi jo sen verran aikaisin, että toivoi jopa aaton vapaaksi. Jouluruuasta kysyi 23.12. kello 18 illalla ja lähdettiin sitten kauppaan. Voin kertoa, että ei ollut kummoinen joulupöytä tuona vuonna. Neljäntenä vuonna toivoi aaton vapaaksi, selvitti jopa aattona sukulaisilleni menemistä ja lahjatoiveita ja osallistui lahjojen ja jouluruokien ostoon. Lahjojen paketoinnin keksi, kun kello oli illalla jo aaton puolella. Aattona tiesi tasan tarkkaan, mihin aikaan sukulaisiin piti lähteä. Kun vihdoin vaivautui parkkipaikalle autoon, nousin autosta ja hengittelin useamman minuutin pakkasilmaa, jotta kykenen raivoltani istumaan autossa matkan ajan. Ilmeisesti tajusi jotain, koska vei uuden vuoden ja joulun välissä yllätystreffeille. Mittani oli kuitenkin täynnä, ja päätin suhteen ihmiseen, joka ennen suhteemme alkua piiritti minua kuukausikaupalla ja teki harvinaisen selväksi, että haluaa olla kanssani. Jopa siinä määrin, että kerroin hälle, että jos sama homma jatkuu, meistä ei tule mitään. Välillä on näin jälkikäteen käynyt mielessä, että taisi olla pelkkää teatteria koko homma.
Meillä mies oli kutsunut kaveripariskunnan grillaamaan. Tarjottiin pelkkää kuivaa pihviä kun mies ei ollut tajunnut että pihvi tarvitsee lisukkeena, kastikkeen yms. Ja keliaakikko-vieraille kaljaa tai hanavettä :D
Arvaa oliko meillä siivottu? Ei. Häpesin silmät päästä kun naisen syyksihän se lankeaa mutta mies järjesti juhlat eikä delegoinut mulle yhtään mitään.Miksi pihvi tarvitsisi lisukkeita? Poikien illassa on monta kertaa syöty pelkkää grillattua lihaa ja kaikki on olleet oikein tyytyväisiä ja iloisella mielellä. Tietysti kaljaa ja hanavettä on ollut tarjolla sekä lihan kanssa että saunassa.
Jos pihvi oli kuivaa, sitä paistettiin liian kauan. Oikein paistettu pihvi on mehukas ja tarvitsee vain suolaa ja pippuria kaveriksi.Veikkaan, että miehesi ja kaveripariskunnan miehen mielestä oli oikein mukava ilta, eikä kumpikaan edes huomannut ettei ollut siivottu.
Niin. Poikien illassa. Jostain syystä kun mukana on yksikin nainen, poikien odotukset illalle ovat ihan erilaiset. Ei kelpaa ylimeno siitä, mistä aita on matalin. Mitään sen eteen ei kuitenkaan tehdä, koska nainen.
Joskus sitä miettii, miksi jotkut miehet oikein yrittämällä yrittävät tehdä itsestään täysin tarpeettomia ja sitten kuitenkin kaipaavat parisuhdetta.
Eiköhän tuokin ilta ollut miesten mielestä oikein onnistunut. Ainoa, kenellä oli valittamista, oli nainen.
Vierailija kirjoitti:
Noh nyt tiedät miltä monesta miehestä tuntuu parisuhteessa AP. En ole vieläkään löytänyt kaupan hyllyltä sitä 'jotain' mitä syötäisiin aina. Osaisitko neuvoja, että mistä hyllyvälistä sitä löytyy?
Eli kun mies lähtee ruokakauppaan, naisen pitää tehdä hänelle yksityiskohtainen lista valintapäätöksineen etukäteen ja jos ei tee nainen on se perässä vedetyävä vetelys? Just.
Välttelevä kiintymyssuhde = äärimmäinen konfliktien välttely. Yrittää olla hajuton, mauton, väritön ja olematon jotta ei joutuisi kohtaamaan omia tai toisen tunteita, edes pieniä. Jos meillä on kaksi eriävää mielipidettä ravintolavalinnasta, jompaakumpaa voi vaikka himpun harmittaa, ja sitä välttelijä ei kestä, se on vaarallista. Siksi on helpointa olla pelkkä kaiku tai varjo.
Sellainen sivuvaikutus tällä ominaisuudella on, että eihän tällaiseen voi edes tutustua. Ei tällaisesta ihmisestä opi tietämään mikä häntä kiinnostaa, mistä innostuu, mikä suututtaa, mistä nauttii, kun tyyppi lilluu kuin kala haaleassa vedessä päivästä toiseen reagoimatta mihinkään.
25 vuoden kokemuksella: juokse. Se on vaikeampaa sitten kun on lapset ja asuntolaina. Ja ai että, millaista onkaan kasvattaa lapsia tällaisen "joojoo" miehen kanssa jota pelottaa tuottaa pettymyksiä muilla tavoilla kuin täydellisellä henkisen läsnäolon puutteella...
Vierailija kirjoitti:
Vaivaa se että yhteiskunta vihaa maskuulinisuutta. Saitte mitä halusitte. Eipähän ole mustasukkainen tai muuta voit pettää ja kohdella ihan lapasena. Feminismi voitti.
Jos sinun mukaasi on siis pelkästään toksista maskuliinisuutta tai ei lainkaan niin tosissaan, emme halua sitä toksista maskuliinisuutta lainkaan.
Kyllä on ihan tervettä maskuliinisuutta mihin ei sisälly esimerkiksi naisten halvemtaminen tai naisia orjana pitäminen halutaan ja arvostetaan. Sinä et selkeästi tiedä mikä on terve maskuliinisuus
Vierailija kirjoitti:
Välttelevä kiintymyssuhde = äärimmäinen konfliktien välttely. Yrittää olla hajuton, mauton, väritön ja olematon jotta ei joutuisi kohtaamaan omia tai toisen tunteita, edes pieniä. Jos meillä on kaksi eriävää mielipidettä ravintolavalinnasta, jompaakumpaa voi vaikka himpun harmittaa, ja sitä välttelijä ei kestä, se on vaarallista. Siksi on helpointa olla pelkkä kaiku tai varjo.
Sellainen sivuvaikutus tällä ominaisuudella on, että eihän tällaiseen voi edes tutustua. Ei tällaisesta ihmisestä opi tietämään mikä häntä kiinnostaa, mistä innostuu, mikä suututtaa, mistä nauttii, kun tyyppi lilluu kuin kala haaleassa vedessä päivästä toiseen reagoimatta mihinkään.
25 vuoden kokemuksella: juokse. Se on vaikeampaa sitten kun on lapset ja asuntolaina. Ja ai että, millaista onkaan kasvattaa lapsia tällaisen "joojoo" miehen kanssa jota pelottaa tuottaa pettymyksiä muilla tavoilla kuin täydellisellä henkisen läsnäolon puutteella...
Tai sitten kyseessä on vain "mammanpoika" joka muuttuu naisten keskuudessa tuollaiseksi pojaksi, joka vain odottaa, että äiti tekee.
Ihan 100% varmuudella uskon, että töissä miesten seurassa aloittajan mieskin uskaltaa puhua ja ilmaista mielipiteensä, sekä tekee työtehtävänsä ilman, että siellä on joku isinä käskemässä ja ohjeistamassa.
Ei kai parisuhteessa enää keskustella, kun pelipaikat on jo jaettu.
Miten sinäkin, vanha akka, viitsit olla noin lapsellinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välttelevä kiintymyssuhde = äärimmäinen konfliktien välttely. Yrittää olla hajuton, mauton, väritön ja olematon jotta ei joutuisi kohtaamaan omia tai toisen tunteita, edes pieniä. Jos meillä on kaksi eriävää mielipidettä ravintolavalinnasta, jompaakumpaa voi vaikka himpun harmittaa, ja sitä välttelijä ei kestä, se on vaarallista. Siksi on helpointa olla pelkkä kaiku tai varjo.
Sellainen sivuvaikutus tällä ominaisuudella on, että eihän tällaiseen voi edes tutustua. Ei tällaisesta ihmisestä opi tietämään mikä häntä kiinnostaa, mistä innostuu, mikä suututtaa, mistä nauttii, kun tyyppi lilluu kuin kala haaleassa vedessä päivästä toiseen reagoimatta mihinkään.
25 vuoden kokemuksella: juokse. Se on vaikeampaa sitten kun on lapset ja asuntolaina. Ja ai että, millaista onkaan kasvattaa lapsia tällaisen "joojoo" miehen kanssa jota pelottaa tuottaa pettymyksiä muilla tavoilla kuin täydellisellä henkisen läsnäolon puutteella...
Tai sitten kyseessä on vain "mammanpoika" joka muuttuu naisten keskuudessa tuollaiseksi pojaksi, joka vain odottaa, että äiti tekee.
Ihan 100% varmuudella uskon, että töissä miesten seurassa aloittajan mieskin uskaltaa puhua ja ilmaista mielipiteensä, sekä tekee työtehtävänsä ilman, että siellä on joku isinä käskemässä ja ohjeistamassa.
Tämäkin liittyy siihen kiintymyssuhteeseen, harvemmalla on pomoonsa tai työkaveriinsa sellainen tunnesisältöinen suhde että kiintymyssuhdemallit aktivoituu.
Vierailija kirjoitti:
Lihavilla on yleensä tuollaisia taipumuksia. Mies huomannut että parempi myötäillä niin välttää draaman.
OK. Sama pätee varmaan myös toisinpäin. Eli 3/4 suomimiehistä on läskejä. Läski mies = tomppeli ja yksinkertainen.
Ohis. Eihän tämä lohduta lainkaan ja kirjoitanko tätä taas tunnelmidsa, että taas on pian mennyt yksi kesä lisää sinkkuna
Anteeksi jaarittelut, mutta sius, jos jotain kaipaan parisuhteelta on se, että voisi jakaa ja kokea asioita yhdessä.
- Tietenkään kaiken ei pidä olla yhteistä ja mennä fifti fifti.
silti on o kummallista miksi ruoankin jakaminen toisen kanssa on lähes aina parempaa kuin yksin syöden
Mutta Ap:n kuvaus miehestään kuullostaa hyvin raskaalta kumppanilta. Tiivistäen sanoisin, että sellaiselta joka pelkää ottaa vastuuta mistään
Ikisinkku mies 40+