Lue keskustelun säännöt.
Saako miehelläsi olla naispuolisia kavereita?
Kommentit (1068)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Siis parisuhteen myötä muu normaali elämä loppuu, ei saa tulla enää kuin samaa sukupuolta olevia ihmisiä ystäviksi, vaikka olisivat miten mukavia ja ei olisi mitään jännitettä tai kiinnostusta siihen toiseen muuten? Ja jopa harrastuspariksi pitää valita samaa sukupuolta oleva, vaikka kyse on aivan random-hetkestä. Teillä on siis koko ajan taka-ajatus, että jokainen kohtaaminen voi johtaa seksiin, jos ette tarkasti kontrolloi omaa ja toisen tekemistä koko ajan hyvin tarkasti. Itsekontrolliin tilanteissa ei voi luottaa, vaan ne täytyy eliminoida.
Kumpaan ette varsinaisesti luota, itseenne vai toiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä on väittää jonkun olevan uskollinen, jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla uskollinen? Kyllä minä arvostan huomattavasti enemmän puolisoni uskollisuutta, kun tiedän, että se pitää, vaikka mahdollisuuksia olisi kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Meillä sama juttu. Pidetään minimissä väärinymmärryksen mahdollisuus. Ystäviä löytyy molemmilla riittävästi, uusia ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on väittää jonkun olevan uskollinen, jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla uskollinen? Kyllä minä arvostan huomattavasti enemmän puolisoni uskollisuutta, kun tiedän, että se pitää, vaikka mahdollisuuksia olisi kuinka paljon.
Mitä se haittaa jos valitsee elää niin, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla uskollinen? Jos ei koe menettävänsä mitään niin ei menetä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Siis parisuhteen myötä muu normaali elämä loppuu, ei saa tulla enää kuin samaa sukupuolta olevia ihmisiä ystäviksi, vaikka olisivat miten mukavia ja ei olisi mitään jännitettä tai kiinnostusta siihen toiseen muuten? Ja jopa harrastuspariksi pitää valita samaa sukupuolta oleva, vaikka kyse on aivan random-hetkestä. Teillä on siis koko ajan taka-ajatus, että jokainen kohtaaminen voi johtaa seksiin, jos ette tarkasti kontrolloi omaa ja toisen tekemistä koko ajan hyvin tarkasti. Itsekontrolliin tilanteissa ei voi luottaa, vaan ne täytyy eliminoida.
Kumpaan ette varsinaisesti luota, itseenne vai toiseen?
Meillä molemmilla on tarpeeksi ystäviä, uusia ei tarvitse.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Siis parisuhteen myötä muu normaali elämä loppuu, ei saa tulla enää kuin samaa sukupuolta olevia ihmisiä ystäviksi, vaikka olisivat miten mukavia ja ei olisi mitään jännitettä tai kiinnostusta siihen toiseen muuten? Ja jopa harrastuspariksi pitää valita samaa sukupuolta oleva, vaikka kyse on aivan random-hetkestä. Teillä on siis koko ajan taka-ajatus, että jokainen kohtaaminen voi johtaa seksiin, jos ette tarkasti kontrolloi omaa ja toisen tekemistä koko ajan hyvin tarkasti. Itsekontrolliin tilanteissa ei voi luottaa, vaan ne täytyy eliminoida.
Kumpaan ette varsinaisesti luota, itseenne vai toiseen?
Näin on yhteisesti sovittu. Ei ole tarvetta uusille ystäville ylipäätään, niin tämä on hyvä näin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi? Olen ilmeisen väärä nainen miehelle jos hän haluaa kerätä itselleen kädenlämpöistä haaremia, tai kaipaa äitiä ja siskojaan. Olkoot heidän kanssaan ja etsikööt sitä kädenlämpöistä pillua jostian muualta kun muu sosiaalinen vuorovaikutus tapahtuu muiden kanssa, minä en sellaiseen rooliin suostu.
Hyi miten ällöttävä puheenvuoro. Onneksi meidän elämä ei ole yhtä kädenlämpöistä seksiä ja sen pyörittämistä mielessä. Saako miehelläs olla kavereita ollenkaan. Miten se kaveruus-ystävyys eroaa sukupuolen mukaan, MUKA. Ootpa ahdistava ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi? Olen ilmeisen väärä nainen miehelle jos hän haluaa kerätä itselleen kädenlämpöistä haaremia, tai kaipaa äitiä ja siskojaan. Olkoot heidän kanssaan ja etsikööt sitä kädenlämpöistä pillua jostian muualta kun muu sosiaalinen vuorovaikutus tapahtuu muiden kanssa, minä en sellaiseen rooliin suostu.
Hyi miten ällöttävä puheenvuoro. Onneksi meidän elämä ei ole yhtä kädenlämpöistä seksiä ja sen pyörittämistä mielessä. Saako miehelläs olla kavereita ollenkaan. Miten se kaveruus-ystävyys eroaa sukupuolen mukaan, MUKA. Ootpa ahdistava ihminen.
Sinäkin. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Siis parisuhteen myötä muu normaali elämä loppuu, ei saa tulla enää kuin samaa sukupuolta olevia ihmisiä ystäviksi, vaikka olisivat miten mukavia ja ei olisi mitään jännitettä tai kiinnostusta siihen toiseen muuten? Ja jopa harrastuspariksi pitää valita samaa sukupuolta oleva, vaikka kyse on aivan random-hetkestä. Teillä on siis koko ajan taka-ajatus, että jokainen kohtaaminen voi johtaa seksiin, jos ette tarkasti kontrolloi omaa ja toisen tekemistä koko ajan hyvin tarkasti. Itsekontrolliin tilanteissa ei voi luottaa, vaan ne täytyy eliminoida.
Kumpaan ette varsinaisesti luota, itseenne vai toiseen?
Näin on yhteisesti sovittu. Ei ole tarvetta uusille ystäville ylipäätään, niin tämä on hyvä näin.
Hassua. En minä ole voinut päättää ystävien määrästä elämässäni. Joskus sitä vain tapaa ihmisen, jonka kanssa ystävystyy, ei sitä suunnitella tai käydä netistä tilaamassa. Joskus taas menettää ystäviä, jotkut jopa kuolee, jotkut muuttavat ja elämät erkanevat, joskus elämät erkanevat muutoin vain jne.
Parisuhdekaan ei aina kaikilla kestä, erokin voi tulla. Jos siinä sitten on miehen kavereiden ja heidän vaimojen varassa, kuten usein naisille, jotka ovat "yhteisesti sopineet" ystävien määrästä käy, siinä käy huonosti. Ystävät lähtevät miehen matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on väittää jonkun olevan uskollinen, jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla uskollinen? Kyllä minä arvostan huomattavasti enemmän puolisoni uskollisuutta, kun tiedän, että se pitää, vaikka mahdollisuuksia olisi kuinka paljon.
Mitä se haittaa jos valitsee elää niin, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla uskollinen? Jos ei koe menettävänsä mitään niin ei menetä mitään.
Minusta siinä menettää aivan hvetin paljon. Menettää spontaaniuden tutustua ihmisiin ja menettää mahdollisuuden avartaa maailmankuvaansa kohtaamalla erilaisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Menettää kyllä vapauden olla oma itsensä, kun joka paikassa joutuu vahtimaan, että ei nyt vaan tee mitään, sano mitään, elehdi, jne. että ei nyt vaan tulisi mitään väärinkäsitystä sen vuoksi, että tässä kirjallisuuspiirissä on yksi mies.
Missään ei ole itsenäinen oma itsensä, vaan se parisuhde läähättää selän takana: KÄYTTÄYDY.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Siis parisuhteen myötä muu normaali elämä loppuu, ei saa tulla enää kuin samaa sukupuolta olevia ihmisiä ystäviksi, vaikka olisivat miten mukavia ja ei olisi mitään jännitettä tai kiinnostusta siihen toiseen muuten? Ja jopa harrastuspariksi pitää valita samaa sukupuolta oleva, vaikka kyse on aivan random-hetkestä. Teillä on siis koko ajan taka-ajatus, että jokainen kohtaaminen voi johtaa seksiin, jos ette tarkasti kontrolloi omaa ja toisen tekemistä koko ajan hyvin tarkasti. Itsekontrolliin tilanteissa ei voi luottaa, vaan ne täytyy eliminoida.
Kumpaan ette varsinaisesti luota, itseenne vai toiseen?
Näin on yhteisesti sovittu. Ei ole tarvetta uusille ystäville ylipäätään, niin tämä on hyvä näin.
Hassua. En minä ole voinut päättää ystävien määrästä elämässäni. Joskus sitä vain tapaa ihmisen, jonka kanssa ystävystyy, ei sitä suunnitella tai käydä netistä tilaamassa. Joskus taas menettää ystäviä, jotkut jopa kuolee, jotkut muuttavat ja elämät erkanevat, joskus elämät erkanevat muutoin vain jne.
Parisuhdekaan ei aina kaikilla kestä, erokin voi tulla. Jos siinä sitten on miehen kavereiden ja heidän vaimojen varassa, kuten usein naisille, jotka ovat "yhteisesti sopineet" ystävien määrästä käy, siinä käy huonosti. Ystävät lähtevät miehen matkaan.
Kyllä sinä voit sen päättää, jos haluat. Ei kukaan tule ystäväksi väkisin, ilman että teet asian eteen jotain.
Mutta joka tapauksessa, kyllä sinä saat ajatella tavallasi. Meille taas sopii tämä oma tapamme.
Olen minäkin saanut uusia ystäviä useita jopa aikuisiällä. Naisia, kuten minäkin. Ja minun ja miehen yhteiset ystävät on oikeastaan alkujaan minun ystäviäni, ja heidän puolisoitaan. Vain yksi miehen työkaveri puolisoineen. Ei ongelmia tässäkään.
Ja parisuhdekin se vaan kestää ja kestää, nyt jo 33. vuotta 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Siis parisuhteen myötä muu normaali elämä loppuu, ei saa tulla enää kuin samaa sukupuolta olevia ihmisiä ystäviksi, vaikka olisivat miten mukavia ja ei olisi mitään jännitettä tai kiinnostusta siihen toiseen muuten? Ja jopa harrastuspariksi pitää valita samaa sukupuolta oleva, vaikka kyse on aivan random-hetkestä. Teillä on siis koko ajan taka-ajatus, että jokainen kohtaaminen voi johtaa seksiin, jos ette tarkasti kontrolloi omaa ja toisen tekemistä koko ajan hyvin tarkasti. Itsekontrolliin tilanteissa ei voi luottaa, vaan ne täytyy eliminoida.
Kumpaan ette varsinaisesti luota, itseenne vai toiseen?
Näin on yhteisesti sovittu. Ei ole tarvetta uusille ystäville ylipäätään, niin tämä on hyvä näin.
Hassua. En minä ole voinut päättää ystävien määrästä elämässäni. Joskus sitä vain tapaa ihmisen, jonka kanssa ystävystyy, ei sitä suunnitella tai käydä netistä tilaamassa. Joskus taas menettää ystäviä, jotkut jopa kuolee, jotkut muuttavat ja elämät erkanevat, joskus elämät erkanevat muutoin vain jne.
Parisuhdekaan ei aina kaikilla kestä, erokin voi tulla. Jos siinä sitten on miehen kavereiden ja heidän vaimojen varassa, kuten usein naisille, jotka ovat "yhteisesti sopineet" ystävien määrästä käy, siinä käy huonosti. Ystävät lähtevät miehen matkaan.
Minäpä olen voinut päättää. Lisää ei tule, kun en rupea tutustumaan. Vanhat ystävät olleet lapsuudesta ja nuoruudesta asti. Ystävyyssuhteet kestäneet, kun niistä huolehdittu, mutta toisaalta hyvä ystävyys ei siitäkään huonoksi muutu vaikka ei aina kerkiäisi niin usein tavata.
Erikoinen olettama, että ystävät olisi vaan miehen ystäviä puolisoineen. Minulla on ainakin ihan omat hyvät pitkäaikaiset ystävät jotka säilyvät kaikissa elämänvaiheissa.
Kumma, että kaikkien kanssa pitäisi ystävystyä, mutta juuri kumppanin kavereista puolisoineen sinun mielestäsi ei voisi tulla hyviä ystäviä jotka pysyy vaikka tulisi ero.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on väittää jonkun olevan uskollinen, jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla uskollinen? Kyllä minä arvostan huomattavasti enemmän puolisoni uskollisuutta, kun tiedän, että se pitää, vaikka mahdollisuuksia olisi kuinka paljon.
Mitä se haittaa jos valitsee elää niin, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla uskollinen? Jos ei koe menettävänsä mitään niin ei menetä mitään.
Minusta siinä menettää aivan hvetin paljon. Menettää spontaaniuden tutustua ihmisiin ja menettää mahdollisuuden avartaa maailmankuvaansa kohtaamalla erilaisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Menettää kyllä vapauden olla oma itsensä, kun joka paikassa joutuu vahtimaan, että ei nyt vaan tee mitään, sano mitään, elehdi, jne. että ei nyt vaan tulisi mitään väärinkäsitystä sen vuoksi, että tässä kirjallisuuspiirissä on yksi mies.
Missään ei ole itsenäinen oma itsensä, vaan se parisuhde läähättää selän takana: KÄYTTÄYDY.
Sinulla sellainen mielipide. Minä en koe menettäväni mitään, en yhtään mitään. Edelleen voisin spontaanisti tutustua ihmisiin jos haluaisin, mutta en halua. Voin tavata erilaisia ihmisiä halutessani, mutta mieluummin vietän aikaa ystävieni tai mieheni kanssa. Töissä näkee ihan riittävästi erilaisia ihmisiä ja tulee juteltua heidän kanssaan.
Todellakaan en ole menettänyt vapautta olla oma itseni, nimenomaan voin kokoajan olla täysin oma itseni ollessani ystävieni tai mieheni seurassa.
Ei vaadi mitään ponnisteluja elää niin, että ei synny väärinymmärryksiä. Eikä parisuhde mitään läähätä selän takana vaan korkeintaan luo lämpimän hyvänolon tunteen jos ajattelee kumppania ollessaan itsekseen jossain. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Kuulostaa aika sairaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Kuulostaa aika sairaalta.
Ennemmin sairaalta kuulostaa, että pitää yrittää jokaiseen tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Kuulostaa aika sairaalta.
Ennemmin sairaalta kuulostaa, että pitää yrittää jokaiseen tutustua.
Ei kukaan yritä tutustua jokaiseen. Se on mahdotonta, aika ei mitenkään riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Kuulostaa aika sairaalta.
Ennemmin sairaalta kuulostaa, että pitää yrittää jokaiseen tutustua.
Ei ole ihan keksittyä tuo ekstroverttiys ja introverttiys. Toiset haluaa koko ajan tutustua uusiin ihmisiin, toiset ei. Ihan normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Kuulostaa aika sairaalta.
Ennemmin sairaalta kuulostaa, että pitää yrittää jokaiseen tutustua.
Ei ole ihan keksittyä tuo ekstroverttiys ja introverttiys. Toiset haluaa koko ajan tutustua uusiin ihmisiin, toiset ei. Ihan normaalia.
Totta. Olen itse sosiaalinen introvertti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävä tai vastaava joo, uudempi tuttavuus ei ehkä niinkään. Vanhat kaverit esitellään jo seurustelun alkuvaiheessa.
Kiinnostaa tietää, en tarkoita kettuilla, mutta haluan kysyä, että siiskö oikeasti ajattelet, että koska te olette nyt parisuhteessa, miehesi ei enää koskaan missään kuvioissa voi tavata mukavaa naista, jonka kanssa hän ystävystyy ilman yhtään mitään taka-ajatuksia? Tarkoitan, että onko teidän parisuhteenne siis se asia, joka trikkeröi miehen suhtautumaan toisiin naisiin erilailla kuin lapsuudentuttuihin, vai mikä tämä logiikka on?
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.
Kuulostaa aika sairaalta.
Ennemmin sairaalta kuulostaa, että pitää yrittää jokaiseen tutustua.
Ei kukaan yritä tutustua jokaiseen. Se on mahdotonta, aika ei mitenkään riittäisi.
Ainakin jollain täällä tuntuu olevan pakkomielle, että menettää jotain jos ei tutustu kaikkiin.
Olen eri, mutta kommentoin tätä. On selvää että joskus mies tutustuu väkisinkin jossain mukavaan naiseen, tai minä mukavaan mieheen. Vaikka töissä tai harrastuksessa.
Mutta sitä ei viedä miksikään ystävyydeksi saakka, muualla ei tavata eikä ylipäätään olla yhteydessä kuin se, mitä on pakko. Jos vaikka harrastuksessa on pakko treenata parin kanssa, pariksi otetaan joku joka on samaa sukupuolta kuin itse. Tai jos työkaveri laittaa viestiä vapailla, se on liikaa.
Näin meillä, ja sopii molemmille.