Saako miehelläsi olla naispuolisia kavereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole koskaan ymmärtänyt tätä nykyajan ajatusta siitä, että miehellä pitäisi olla kymmenen naispuoleista “ihan vaan kaveria”. Jotenkin joka kerta kun kuulen tuon lauseen, niin korvissa se kuulostaa enemmänkin “ei mitään hätää, hän on vain ystävä”. Niin varmaan.

Miehet on kuitenkin loppujen lopuksi aika yksinkertaisia otuksia. Anna niille ruokaa, pari kehua ja tarpeeksi aikaa, niin kohta ollaan kertomassa niitä elämän syvimpiä murheita kahvikupin ääressä. Ei tarvitse edes puhua mistään ihastumisesta. Läheisyys synnyttää läheisyyttä, niinhän se menee.

Ja ennen kuin joku loukkaantuu, tiedän kyllä ettei jokainen mies ole samanlainen. Mutta aika harva mies myöskään sanoo rehellisesti, että jos 28-vuotias kaunis nainen haluaisi lähteä hänen kanssaan kahville kahdestaan, niin ensimmäinen ajatus olisi “kuinkahan hänen sijoitussalkkunsa voi”. Kyllä siinä yleensä muutkin ajatukset ehtivät käydä mielessä.

Me puhutaan paljon luottamuksesta, mutta aivan liian vähän ihmisluonnosta. Miehellä on viettinsä ja biologiansa siinä missä naisellakin. Ei kukaan lähde nälkäisenä ruokakauppaan vain ihailemaan leipähyllyä. Miksi ihmeessä parisuhteessa pitäisi jatkuvasti testata omia rajojaan ja todistaa kuinka moderni ihminen on?

Ja sitten ne kuuluisat työpaikan pikkujoulut. “Ei mitään hätää kulta, mennään vaan porukalla yhdelle.” Aamulla yhdestä on tullut viisi, viidestä kymmenen ja yhtäkkiä joku Maija markkinoinnista onkin maailman hauskin ihminen. Se mikä alkaa viattomana ystävyytenä ei useinkaan muutu yhdessä illassa pettämiseksi, vaan sadaksi pieneksi valinnaksi matkan varrella.

Minä en tarvitse parisuhteeseeni ylimääräisiä muuttujia. Jos mies haluaa viettää vapaa-aikansa kahvittelemalla naispuolisten ystävien kanssa, niin saa aivan rauhassa tehdä niin. Sitten saa tosin tehdä sen myös aivan rauhassa sinkkuna.

Ehkä olen vanhanaikainen, mustasukkainen ja pirttihirmu. Sen myönnän aivan mielelläni. Mutta olen myös sitä mieltä, että kaikkea mikä on mahdollista tehdä, ei tarvitse tehdä. Joskus parisuhteessa luovutaan vapaaehtoisesti pienistä asioista suuremman asian vuoksi.

Ja kyllä, uskon sataprosenttisesti siihen, että suurin osa parisuhdeongelmista olisi jäänyt syntymättä, jos joku olisi ajoissa jättänyt sen yhden “ihan viattoman” kahvikutsun väliin.

Täyttä asiaa. Me onneksi miehen kanssa molemmat sitä mieltä, että ei mitään syytä testailla parisuhteen rajoja eikä tarvitse olla muodikas. Voidaan oikein mielellään yhdessä olla sekaporukassa tai yksin omien samaa sukupuolta olevien ystävien seurassa. Pikkujouluissa ym ei jäädä koko yöksi ryyppäämään vaan käydään syömässä ja muutaman saattaa ottaa jonka jälkeen oman kullan kainaloon kotiin ellei ole avec kutsu niin saatetaan yhdessä olla pitempäänkin.

Muuttaisiko se asiaa miten, jos pukeutuisit hijabiin? Olisiko vieraat miehet silloin pienempi riski? :D

Oikeasti. Terve parisuhde perustuu luottamukseen, eikä rajoittavassa suhteessa ole sellaista. Kun luottamus on kunnossa niin ei tarvitse epäillä yhtään mitään.

T. Naimisissa 17 vuotta ja kavereita ristiin rastiin

Ei vieraat miehet ole nytkään riski ellei ole vaikka ryöstö tai raiskausaikeissa. 

Samaa mieltä. Meilläkin suhde perustuu luottamukseen, kuten myös kunnioitukseen ja arvostukseen eikä tarvitse epäillä mitään. 😊

Kuitenkin, "Väestöliiton Perhebarometri paljastaa, että joka viides mies ja joka kymmenes nainen on ollut seksuaalisesti uskoton nykyiselle kumppanilleen." - https://yle.fi/a/74-20123359

Miten ihmeessä tämä liittyy aiheeseen millään tavalla? Luuletko, että pettäjiä ovat he, joilla on vastakkaisen sukupuolen ystäviä? Eiköhän kuule pahimmat pettäjät ole juurikin heitä, jotka vartavasten hakevat pettämiskumppania ja salaavat tämän viimeiseen asti. Jos minä haluaisin miestäni pettää, niin kertoisinko hänelle meneväni Pekan kanssa kahville? Tai esittelisinkö Pekan miehelleni? Nyt hei valoja päälle. Ystävät kieltämällä ei estetä kenenkään pettämishaluja.

Itseasiassa juurikin he ovat useammin pettäjiä.

Tiivistelmä nettihausta:

Pettäminen on tilastollisesti huomattavasti yleisempää entisestään tutun ihmisen kuin täysin tuntemattoman kanssa. Tutkimusten mukaan suurin osa syrjähypyistä ja salasuhteista tapahtuu sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat jo valmiiksi osa pettäjän sosiaalista piiriä tai arkea.

Tilastot ja kumppanin tausta:

Kansainvälisten ihmissuhdetutkimusten mukaan suurin osa pettämistapauksista kohdistuu tuttuihin:

Yli puolet (noin 53 %) kaikista syrjähypyistä tapahtuu läheisen ystävän tai muun erittäin hyvin tunnetun henkilön kanssa.

Noin 30 % tapauksista liittyy työkaveriin, naapuriin tai pitkäaikaiseen tuttavaan.

Vain pieni osa pettämisestä tapahtuu täysin tuntemattoman ihmisen kanssa, kuten yhden illan juttuna baari-illan aikana.

 

Tutun kanssa helpompaa koska:

Valmis tunneyhteys: Henkinen etääntyminen omasta kumppanista ajaa usein hakemaan lohtua ihmisestä, jonka kanssa on jo valmiiksi luottamuksellinen suhde. 

Säännöllinen altistuminen: Työpaikat, harrastukset ja yhteiset ystäväpiirit tarjoavat luontevia tilaisuuksia viettää aikaa yhdessä ja tutustua syvällisemmin.

Salailun helppous: Viestittelyä tai tapaamisia tutun ihmisen kanssa on aluksi helpompi selittää pelkkänä ystävyytenä tai työasioina, jolloin raja "viattoman" ja pettämisen välillä hämärtyy vähitellen.

Tässä niille joiden miehet haalii naisia ympärilleen.

Eli varmuuden vuoksi kannattaa kieltää ystävät? Entä sit me, jotka ollaan bi, eli kiinnostaa sekä miehet että naiset? Täytyykö luopua ystävistä kokonaan, että voi seurustella?

Tilastollisesti todennäköisemmin seurusteleva pettää varmemmin kuin sinkku (sic!). Eli kannattaako seurustella?

Ei ystäviä tarvitse kieltää, mutta voi sopia, että ei ole läheisiä ystäviä vastakkaista sukupuolta. En olisi huolinut edes biseksuaalia kumppaniksi niin ei minulle merkitystä sellaisella tilanteella.

Sinkku ei voi pettää.

Eli kun logiikka pettää, vetäydyt sen taakse, että et seurustelisi biseksuaalin kanssa. Meitä kuitenkin on, enemmän kuin ehkä arvaatkaan. 

Kun on itse bi, niin tämä on jotenkin järjetön kysymys. Miksi mies ei saisi olla naisen kanssa ystävä? Tai nainen miehen? Ja jos tosiaan ajattelee, että sukupuolien välinen ystävyys ei ole mahdollista, vaan johtaa pettämiseen, niin miten sitten me bit? Eikö meillä voi olla aitoja ystävyyssuhteita? Vai ollaanko me holtittomia pettäjiä? Olisi siis aidosti mahtavaa, jos joku voisi avata ajatteluaan tässä! On itselleni niin hämmentävä ajatus, että mun pitäisi jotenkin vahtia mieheni sosiaalisia suhteita.

Ei minulla mikään ole pettänyt, ei edes kumppani. Biseksuaalin kanssa en seurustele koska kuvottaa jos mies on harrastanut tai voisi harrastaa seksiä miehen kanssa.

Minua ei oikeastaan kiinnosta muiden parisuhteet tai niiden säännöt ja suuntautumiset. Jokaisella omat juttunsa ja se ok.

Vierailija kirjoitti:

Miksei muka saisi olla naispuolisia kavereita samalla lailla kun naisella on miespuolisia kavereita.
Mielestäni raja menee siinä ettei entiset heilat voi olla kavereissa!
Se on heikko itsetunto kummalla tahansa jos ei hyväksy toisen kavereita.
Meillä molemmilla vaimolla ja mulla on muutamia kavereita toista sukupuolta.
Yhteisiä on sitten enenmänkin..

Heikko itsetunto jos ei hyväksy exää kaveriksi.

Mies tutustui harrastuspiireissään naiseen, josta tuli ns. kaveri. Kun sitten myöhemmin kommentoin tämän naisystävän erikoisia ehdotuksia, mies raivosi pää punaisena, että on se v..... kumma, jos ei saa olla naispuolisia ystäviä.

Noh, vähän myöhemmin heistä tuli pari ja avioliittomme kariutui. - Olin siis oikeassa, mutta mitäpä väliä sillä enää on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän aiheen sivusta, mutta deittaillessa tuli vastaan pari miestä joiden kaverit oli pääosin naisia. Toisella oli yksi homo mies kaveri ja muut naisia ja toisella myös yhtä miestä lukuunottamatta kaikki naisia. Mielestäni erittäin outoa, että ei tule miesten kanssa toimeen tai koe löytävänsä yhtään miestä kaveriksi. En jatkanut tapailua.

Minä ottaisin mieluummin puolison jolla on ystäviä pelkästään vastakkaisesta sukupuolesta kuin pelkästään omastaan. 

Molemmat toki outoa, mutta pienempänä pahana pitäisin tosiaan sitä että tulee hyvin toimeen sen vastakkaisen sukupuolen kanssa, kuin että ei. 

Meitä on monenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua harmittaa jo sekin, että käy aina joskus nätin työkaverin kanssa kahden lounaalla. Heidän välillään ei ole kummempaa, mutta kyllä se vähän hiertää silti.

Jos hän on tietoinen asiasta niin ei pitäisi käydä koska kumppanin tunteet pitäisi olla työkaverin kanssa syömisen edellä. Noin kolmasosa suhteista tapahtuu työkaverin kanssa.

Suurin osa suhteista tapahtuu sen vuoksi, että toinen niihin ajaa turhilla epäilyillä, kyttäyksellä ja vaatimuksilla. Kun niin viatonta asiaa ei saa tehdä kuin työkaverin kanssa lounaalla, alkaa väkisinkin ajatella, että eikö se ole sama, vaikka tekisinkin sen, mistä minua jo valmiiksi epäillään. Työkaveri ei ulkonäölleen mitään mahda, pitäisikö hänen jättäytyä töissä lounailta pois itsekseen nakertamaan eväitä, että rouvien kotona ei tule paha mieli.

Pettäjän puhetta. 

Sinä siltä pettäjältä kuulostat kun et kykene luottamaan puolisoosi. Ihminen, joka ei itse petä ei näe syytä olla luottamatta toiseen jos syytä ei ole annettu. 

Luotan siihen, että mies ei petä eikä hakeudu epäsopiviin tilanteisiin kuten myös siihen, että mies ei rakenna läheistä suhdetta muiden naisten kanssa. Itse toimin vastaavalla tavalla. Kummallakaan ei ole edes tilanteita mistä toinen voisi tuntea mustasukkaisuutta ja toiseen voi luottaa. 😊

Eli et luota mieheesi niin paljoa, että saisi tutustua muihin ihmisiin. 

Saa tutustua muihin ihmisiin. Hän ei halua tutustua läheisesti naisiin koska kokee sen epäkunnioittavaksi minua kohtaan. 😊 

Kuulostaa pettäjältä tuollainen mies jos ei osaa suhtautua naisiin ensisijaisesti ihmisinä. 

Kiitos mielipiteestä. Pettämistä ei ole ollut. Pettävällä miehellä usein on naisia ystävinä, läheisiä työkaverinaisia ym. Luo naisiin viattoman oloisia suhteita.

Ihminen joka ei petä ei petä ystävistä huolimatta. Selvästi et mieheesi luota kun et häntä naisten lähelle päästä. Keskusteluyhteys on myös tärkeää. Yleensä pitkissä parisuhteissa tulee ihastumisia matkan varrella. Kun keskusteluyhteys on auki ja ilman pelkoa, niin näistäkin asioista voi keskustella. 

"Hän ei halua tutustua läheisesti naisiin koska kokee sen epäkunnioittavaksi minua kohtaan."

Miksi niitä ihastumisia pitäisi yrittää luoda? Eikö muuten saa keskusteluja parisuhteessa?

Miten yrittää luoda? Sinä taas näet ihmiset ensin sukupuolensa edustajina, etkä ihmisinä. 

Suhteessa jossa on luottamusta ja se keskusteluyhteys auki, pettämistä ei tapahdu. 

Ihastumisia kuitenkin matkalle mahtuu ja niille luodaan otollisia hetkiä. Kukin tyylillään. 🙂

Tiedän että kaikki naiset eivät ole yhtä kivoja ja reiluja kun mä. Osa vastenmielisiä, hulluks, rikoksiin taipuvaisia ja ilkikurista. Monesti nuo ovat juuri niitä jotka haluavat kaveerata miesten kanssa.  

Vierailija kirjoitti:

Mies tutustui harrastuspiireissään naiseen, josta tuli ns. kaveri. Kun sitten myöhemmin kommentoin tämän naisystävän erikoisia ehdotuksia, mies raivosi pää punaisena, että on se v..... kumma, jos ei saa olla naispuolisia ystäviä.

Noh, vähän myöhemmin heistä tuli pari ja avioliittomme kariutui. - Olin siis oikeassa, mutta mitäpä väliä sillä enää on.

Näin ne yleensä alkaa. Joukossa tietty myös poikkeuksia, että ei ole mitään seksuaalista. 

Ennen olin sitä mieltä että voi olla. Onhan minullakin miespuolisia kavereita. Erään työkaveri naisen kohdalla kuitenkin kävi niin että yhteydenpidosta tuli jatkuvaa ja se vei miehen kaiken huomion. Siinä vaiheessa oli pakko puuttua asiaan.

Meillä pettämisen rajat ylittyy jo liian läheisessä henkisessä yhteydessä vastakkaista sukupuolta olevien kanssa niin molemmilla vaan tuttavia vastakkaista sukupuolta, mutta ei läheisiä ystäviä joiden kanssa vietettäisiin kahdestaan aikaa tai puhuttaisiin esim parisuhteemme asioista ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua harmittaa jo sekin, että käy aina joskus nätin työkaverin kanssa kahden lounaalla. Heidän välillään ei ole kummempaa, mutta kyllä se vähän hiertää silti.

Jos hän on tietoinen asiasta niin ei pitäisi käydä koska kumppanin tunteet pitäisi olla työkaverin kanssa syömisen edellä. Noin kolmasosa suhteista tapahtuu työkaverin kanssa.

Suurin osa suhteista tapahtuu sen vuoksi, että toinen niihin ajaa turhilla epäilyillä, kyttäyksellä ja vaatimuksilla. Kun niin viatonta asiaa ei saa tehdä kuin työkaverin kanssa lounaalla, alkaa väkisinkin ajatella, että eikö se ole sama, vaikka tekisinkin sen, mistä minua jo valmiiksi epäillään. Työkaveri ei ulkonäölleen mitään mahda, pitäisikö hänen jättäytyä töissä lounailta pois itsekseen nakertamaan eväitä, että rouvien kotona ei tule paha mieli.

Pettäjän puhetta. 

Sinä siltä pettäjältä kuulostat kun et kykene luottamaan puolisoosi. Ihminen, joka ei itse petä ei näe syytä olla luottamatta toiseen jos syytä ei ole annettu. 

Luotan siihen, että mies ei petä eikä hakeudu epäsopiviin tilanteisiin kuten myös siihen, että mies ei rakenna läheistä suhdetta muiden naisten kanssa. Itse toimin vastaavalla tavalla. Kummallakaan ei ole edes tilanteita mistä toinen voisi tuntea mustasukkaisuutta ja toiseen voi luottaa. 😊

Eli et luota mieheesi niin paljoa, että saisi tutustua muihin ihmisiin. 

Saa tutustua muihin ihmisiin. Hän ei halua tutustua läheisesti naisiin koska kokee sen epäkunnioittavaksi minua kohtaan. 😊 

Kuulostaa pettäjältä tuollainen mies jos ei osaa suhtautua naisiin ensisijaisesti ihmisinä. 

Kiitos mielipiteestä. Pettämistä ei ole ollut. Pettävällä miehellä usein on naisia ystävinä, läheisiä työkaverinaisia ym. Luo naisiin viattoman oloisia suhteita.

Ihminen joka ei petä ei petä ystävistä huolimatta. Selvästi et mieheesi luota kun et häntä naisten lähelle päästä. Keskusteluyhteys on myös tärkeää. Yleensä pitkissä parisuhteissa tulee ihastumisia matkan varrella. Kun keskusteluyhteys on auki ja ilman pelkoa, niin näistäkin asioista voi keskustella. 

"Hän ei halua tutustua läheisesti naisiin koska kokee sen epäkunnioittavaksi minua kohtaan."

Miksi niitä ihastumisia pitäisi yrittää luoda? Eikö muuten saa keskusteluja parisuhteessa?

Miten yrittää luoda? Sinä taas näet ihmiset ensin sukupuolensa edustajina, etkä ihmisinä. 

Suhteessa jossa on luottamusta ja se keskusteluyhteys auki, pettämistä ei tapahdu. 

Ihastumisia kuitenkin matkalle mahtuu ja niille luodaan otollisia hetkiä. Kukin tyylillään. 🙂

On myös mahdollista osata reflektoida tunteitaan ja erottaa sieltä ne ihastumiset perusystävyydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua harmittaa jo sekin, että käy aina joskus nätin työkaverin kanssa kahden lounaalla. Heidän välillään ei ole kummempaa, mutta kyllä se vähän hiertää silti.

Jos hän on tietoinen asiasta niin ei pitäisi käydä koska kumppanin tunteet pitäisi olla työkaverin kanssa syömisen edellä. Noin kolmasosa suhteista tapahtuu työkaverin kanssa.

Suurin osa suhteista tapahtuu sen vuoksi, että toinen niihin ajaa turhilla epäilyillä, kyttäyksellä ja vaatimuksilla. Kun niin viatonta asiaa ei saa tehdä kuin työkaverin kanssa lounaalla, alkaa väkisinkin ajatella, että eikö se ole sama, vaikka tekisinkin sen, mistä minua jo valmiiksi epäillään. Työkaveri ei ulkonäölleen mitään mahda, pitäisikö hänen jättäytyä töissä lounailta pois itsekseen nakertamaan eväitä, että rouvien kotona ei tule paha mieli.

Tämä on typerin selitys ikinä. Jos minua epäillään turhaan, niin miksi hitossa olisin niin tyhmä että osoittaisin olevani juuri niin epäluotettava, josta minua koko ajan epäiltiin? 😂 Että toinen on ollutkin täysin oikeassa koko ajan. Naurettavaa omien väärien tekojen kääntämistä puolison syyksi. Mutta niinhän jotkut kaiken kääntää.

Minulla on vastakkaista sukupuolta olevia, läheisiä ystäviä. Ei tulisi mieleenkään heidän kanssaan pelehtiä, hehän ovat melkein kuin sisaria minulle. Jotenkin todella vastenmielistä ajatuksenakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua harmittaa jo sekin, että käy aina joskus nätin työkaverin kanssa kahden lounaalla. Heidän välillään ei ole kummempaa, mutta kyllä se vähän hiertää silti.

Sitten kun heidän välilleen syntyy jotain, olet takuulla viimeinen joka saa tietää.

Olet siis itse ihminen, joka ei kykene edes työkaverin kanssa lounastamaan ilman, että välille syntyy jotain, jos työkaveri on hyvännäköinen. Onneksi itse en ole tuollainen, eikä miehenikään, vaan voimme jopa hyvännäköisten ihmisten kanssa olla normaaleissa tekemisissä työpaikoilla ja vapaa-ajalla ilman että alkaa housuissa kutista.

Pettäminen syntyy ennemmin rakennetun läheisen suhteen myötä, ei pelkän ulkonäön.

Minkä ihmeen "rakennetun läheisen suhteen"? Minulla on mieheeni ainutlaatuinen suhde. Minulla on ystäviini sukupuolesta riippumatta läheinen suhde. Kumpikaan näistä ei ole "rakennettu". Jos sinä rakentelet suhteita, se on sinun asiasi. Meille muille ne ovat ihmissuhteita, jotka rakentuvat rajoilla, ystävyydellä, rakkaudella, intiimiydellä - ja me osaamme pitää rajat näiden välissä.

Sinä laukkaat rakentelemassa, me elämme elämää läheisten ihmisten kanssa.

Ei naisten kaveruus ole minkään arvoista :D. Jos ei ole seksiä, ei ole kaveruuttakaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vastakkaista sukupuolta olevia, läheisiä ystäviä. Ei tulisi mieleenkään heidän kanssaan pelehtiä, hehän ovat melkein kuin sisaria minulle. Jotenkin todella vastenmielistä ajatuksenakin. 

Tätähän on oikeasti mahdoton ymmärtää heidän, jotka eivät näe sukupuolten välillä muuta kuin parittelun. He eivät ymmärrä, että vaikka ei olla sisaruksia, suhde voi olla samalla tavalla läheinen. Itselleni olisi todella kummallinen ajatus, että miespuoliset ystäväni yht'äkkiä alkaisivat vonkaamaan tai ehdottelemaan seksiä. 

Mitä tulee työkavereihin, joo, kyllä joku on ehdottanutkin. On ollut niitä, jotka ymmärtää kerrasta, että jooei ja niitä, joille on ollut pakko sanoa, että nyt stana ymmärrät, että ei. Eri asia, kun emmehän me mitään ystäviä oikeasti olekaan olleet ja tuohan on vain mittari, millä kusipäisyys mitataan. Eli meneekö naisen ei miten hyvin perille.

Jos te pelkäätte, että miehenne sieltä joku läheisyyttä rakentanut hyvännäköinen naistyökaveri vie, niin syyttäkää nyt vaan kumminkin sitä omaa miestä, jos näin käy. Kysykää, miksi ja mikä sai tuon tekemään.

Mua ei ole viety tittelillä eikä rahalla isoista yrityksistä huolimatta, ei hyvännäköisyydelläkään. Eläke siintää, joten näin se on. Ja jos sanotte, joo mutta miehetpäs viedään niin kilin kukut. Paljon tapasin myös miehiä, joita ei viety.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua harmittaa jo sekin, että käy aina joskus nätin työkaverin kanssa kahden lounaalla. Heidän välillään ei ole kummempaa, mutta kyllä se vähän hiertää silti.

Jos hän on tietoinen asiasta niin ei pitäisi käydä koska kumppanin tunteet pitäisi olla työkaverin kanssa syömisen edellä. Noin kolmasosa suhteista tapahtuu työkaverin kanssa.

Suurin osa suhteista tapahtuu sen vuoksi, että toinen niihin ajaa turhilla epäilyillä, kyttäyksellä ja vaatimuksilla. Kun niin viatonta asiaa ei saa tehdä kuin työkaverin kanssa lounaalla, alkaa väkisinkin ajatella, että eikö se ole sama, vaikka tekisinkin sen, mistä minua jo valmiiksi epäillään. Työkaveri ei ulkonäölleen mitään mahda, pitäisikö hänen jättäytyä töissä lounailta pois itsekseen nakertamaan eväitä, että rouvien kotona ei tule paha mieli.

Pettäjän puhetta. 

Sinä siltä pettäjältä kuulostat kun et kykene luottamaan puolisoosi. Ihminen, joka ei itse petä ei näe syytä olla luottamatta toiseen jos syytä ei ole annettu. 

Luotan siihen, että mies ei petä eikä hakeudu epäsopiviin tilanteisiin kuten myös siihen, että mies ei rakenna läheistä suhdetta muiden naisten kanssa. Itse toimin vastaavalla tavalla. Kummallakaan ei ole edes tilanteita mistä toinen voisi tuntea mustasukkaisuutta ja toiseen voi luottaa. 😊

Eli et luota mieheesi niin paljoa, että saisi tutustua muihin ihmisiin. 

Saa tutustua muihin ihmisiin. Hän ei halua tutustua läheisesti naisiin koska kokee sen epäkunnioittavaksi minua kohtaan. 😊 

Kuulostaa pettäjältä tuollainen mies jos ei osaa suhtautua naisiin ensisijaisesti ihmisinä. 

Kiitos mielipiteestä. Pettämistä ei ole ollut. Pettävällä miehellä usein on naisia ystävinä, läheisiä työkaverinaisia ym. Luo naisiin viattoman oloisia suhteita.

Ihminen joka ei petä ei petä ystävistä huolimatta. Selvästi et mieheesi luota kun et häntä naisten lähelle päästä. Keskusteluyhteys on myös tärkeää. Yleensä pitkissä parisuhteissa tulee ihastumisia matkan varrella. Kun keskusteluyhteys on auki ja ilman pelkoa, niin näistäkin asioista voi keskustella. 

"Hän ei halua tutustua läheisesti naisiin koska kokee sen epäkunnioittavaksi minua kohtaan."

Miksi niitä ihastumisia pitäisi yrittää luoda? Eikö muuten saa keskusteluja parisuhteessa?

Miten yrittää luoda? Sinä taas näet ihmiset ensin sukupuolensa edustajina, etkä ihmisinä. 

Suhteessa jossa on luottamusta ja se keskusteluyhteys auki, pettämistä ei tapahdu. 

Ihastumisia kuitenkin matkalle mahtuu ja niille luodaan otollisia hetkiä. Kukin tyylillään. 🙂

On myös mahdollista osata reflektoida tunteitaan ja erottaa sieltä ne ihastumiset perusystävyydestä. 

Silti ihastumisia kerran niitä matkalle mahtuu juteltavaksi. 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua harmittaa jo sekin, että käy aina joskus nätin työkaverin kanssa kahden lounaalla. Heidän välillään ei ole kummempaa, mutta kyllä se vähän hiertää silti.

Jos hän on tietoinen asiasta niin ei pitäisi käydä koska kumppanin tunteet pitäisi olla työkaverin kanssa syömisen edellä. Noin kolmasosa suhteista tapahtuu työkaverin kanssa.

Suurin osa suhteista tapahtuu sen vuoksi, että toinen niihin ajaa turhilla epäilyillä, kyttäyksellä ja vaatimuksilla. Kun niin viatonta asiaa ei saa tehdä kuin työkaverin kanssa lounaalla, alkaa väkisinkin ajatella, että eikö se ole sama, vaikka tekisinkin sen, mistä minua jo valmiiksi epäillään. Työkaveri ei ulkonäölleen mitään mahda, pitäisikö hänen jättäytyä töissä lounailta pois itsekseen nakertamaan eväitä, että rouvien kotona ei tule paha mieli.

Tämä on typerin selitys ikinä. Jos minua epäillään turhaan, niin miksi hitossa olisin niin tyhmä että osoittaisin olevani juuri niin epäluotettava, josta minua koko ajan epäiltiin? 😂 Että toinen on ollutkin täysin oikeassa koko ajan. Naurettavaa omien väärien tekojen kääntämistä puolison syyksi. Mutta niinhän jotkut kaiken kääntää.

Joillakin tosiaan on tuollainen tapa ihan kaikissa asioissa. Aina syy väännetään jonkun muun niskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua harmittaa jo sekin, että käy aina joskus nätin työkaverin kanssa kahden lounaalla. Heidän välillään ei ole kummempaa, mutta kyllä se vähän hiertää silti.

Sitten kun heidän välilleen syntyy jotain, olet takuulla viimeinen joka saa tietää.

Olet siis itse ihminen, joka ei kykene edes työkaverin kanssa lounastamaan ilman, että välille syntyy jotain, jos työkaveri on hyvännäköinen. Onneksi itse en ole tuollainen, eikä miehenikään, vaan voimme jopa hyvännäköisten ihmisten kanssa olla normaaleissa tekemisissä työpaikoilla ja vapaa-ajalla ilman että alkaa housuissa kutista.

Pettäminen syntyy ennemmin rakennetun läheisen suhteen myötä, ei pelkän ulkonäön.

Minkä ihmeen "rakennetun läheisen suhteen"? Minulla on mieheeni ainutlaatuinen suhde. Minulla on ystäviini sukupuolesta riippumatta läheinen suhde. Kumpikaan näistä ei ole "rakennettu". Jos sinä rakentelet suhteita, se on sinun asiasi. Meille muille ne ovat ihmissuhteita, jotka rakentuvat rajoilla, ystävyydellä, rakkaudella, intiimiydellä - ja me osaamme pitää rajat näiden välissä.

Sinä laukkaat rakentelemassa, me elämme elämää läheisten ihmisten kanssa.

Rakentuu tai rakentaa, ihan sama. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vastakkaista sukupuolta olevia, läheisiä ystäviä. Ei tulisi mieleenkään heidän kanssaan pelehtiä, hehän ovat melkein kuin sisaria minulle. Jotenkin todella vastenmielistä ajatuksenakin. 

Tätähän on oikeasti mahdoton ymmärtää heidän, jotka eivät näe sukupuolten välillä muuta kuin parittelun. He eivät ymmärrä, että vaikka ei olla sisaruksia, suhde voi olla samalla tavalla läheinen. Itselleni olisi todella kummallinen ajatus, että miespuoliset ystäväni yht'äkkiä alkaisivat vonkaamaan tai ehdottelemaan seksiä. 

Mitä tulee työkavereihin, joo, kyllä joku on ehdottanutkin. On ollut niitä, jotka ymmärtää kerrasta, että jooei ja niitä, joille on ollut pakko sanoa, että nyt stana ymmärrät, että ei. Eri asia, kun emmehän me mitään ystäviä oikeasti olekaan olleet ja tuohan on vain mittari, millä kusipäisyys mitataan. Eli meneekö naisen ei miten hyvin perille.

Jos te pelkäätte, että miehenne sieltä joku läheisyyttä rakentanut hyvännäköinen naistyökaveri vie, niin syyttäkää nyt vaan kumminkin sitä omaa miestä, jos näin käy. Kysykää, miksi ja mikä sai tuon tekemään.

Mua ei ole viety tittelillä eikä rahalla isoista yrityksistä huolimatta, ei hyvännäköisyydelläkään. Eläke siintää, joten näin se on. Ja jos sanotte, joo mutta miehetpäs viedään niin kilin kukut. Paljon tapasin myös miehiä, joita ei viety.

Tottakai siitä kumppania syyttäisi, aikuinen ihminen joka vastuussa teoistaan. Minun mies päättää, että ei päästä ketään naista lähelle. Sopii minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vastakkaista sukupuolta olevia, läheisiä ystäviä. Ei tulisi mieleenkään heidän kanssaan pelehtiä, hehän ovat melkein kuin sisaria minulle. Jotenkin todella vastenmielistä ajatuksenakin. 

Tätähän on oikeasti mahdoton ymmärtää heidän, jotka eivät näe sukupuolten välillä muuta kuin parittelun. He eivät ymmärrä, että vaikka ei olla sisaruksia, suhde voi olla samalla tavalla läheinen. Itselleni olisi todella kummallinen ajatus, että miespuoliset ystäväni yht'äkkiä alkaisivat vonkaamaan tai ehdottelemaan seksiä. 

Mitä tulee työkavereihin, joo, kyllä joku on ehdottanutkin. On ollut niitä, jotka ymmärtää kerrasta, että jooei ja niitä, joille on ollut pakko sanoa, että nyt stana ymmärrät, että ei. Eri asia, kun emmehän me mitään ystäviä oikeasti olekaan olleet ja tuohan on vain mittari, millä kusipäisyys mitataan. Eli meneekö naisen ei miten hyvin perille.

Jos te pelkäätte, että miehenne sieltä joku läheisyyttä rakentanut hyvännäköinen naistyökaveri vie, niin syyttäkää nyt vaan kumminkin sitä omaa miestä, jos näin käy. Kysykää, miksi ja mikä sai tuon tekemään.

Mua ei ole viety tittelillä eikä rahalla isoista yrityksistä huolimatta, ei hyvännäköisyydelläkään. Eläke siintää, joten näin se on. Ja jos sanotte, joo mutta miehetpäs viedään niin kilin kukut. Paljon tapasin myös miehiä, joita ei viety.

"Paljon tapasin myös miehiä, joita ei viety."

Yritit kumminkin. 😄