Mikä vaivaa eskarilaispoikaani?
Harrastuksiin ei halua, kavereiden luokse ei halua. Aktiivinen on kyllä, oman perheen kanssa valmis kaikkeen touhuamiseen. Myös kaverit ovat aina tervetulleita kotiin kyläilemään pojan mielestä (ihme seikka kyllä on, että haluaa vajaa 2-vuotiaan pikuveljen aina leikkeihin mukaan)
Viettää n. 30 prosenttia ajastaan isällään, johtuisiko siitä että haluaa kotona ollessaan olla kokoajan äidin ja pikkuveljen kanssa? Tälläistä ei ollut vielä puoli vuotta sitten, silloin meni vielä riemusta hihkuen harrastuksiin ja kavereillensa.
Kommentit (3)
Lapsi voi reogoida uusiin asioihin ( kouluunlähtö jne. ) tuollaisella " äitiin takertumisella" . Eli, haluaa olla kotona turvallisten asioiden parissa. Ei minusta ainakaan syytä huoleen. Oma poikani ei koskaan hakenut kavereita ulos, meni kyllä kun häntä haettiin. Nyt on reipas 17 v ja jatkuvasti kavereiden kanssa harrastamassa ja " oleilemassa" .
Unohdetaan sitten ne harrastukset sun muut tältä kesältä, ja pallotellaan yhdessä kotipihalla. Ehtii sitä joukkuepelejä harjoitella kai myöhemminkin..
ap
Näin keväällä on eskarilaisilla ja alakoululaisilla myöskovasti kevätväsymystä, mikä saattaa näyttäytyä näinkin. Lisäksi eskarilaiset ovat murroksessa, jossa ekaa kertaa ymmärtävät, että huoleton lapsuus on ohi ja alkaa tulla koko ajan enemmän vastuuta koulun alkamisen myötä.
Paljon huomiota, yhteistä aikaa ja rauhallista tekemistä! Kyllä se siitä.
t. Kolmen äiti (keskimmäinen eskarissa)