Lue keskustelun säännöt.
Ensin lapsettomat häät, nyt avecittomat häät!? Seuraavaksi vieraattomat häät?
Kommentit (683)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tällainen kutsu osoittaisi siinä määrin negatiivista asennetta, että en usko, että haluaisi olla moisen pariskunnan kanssa tekemisissä. Mutta avecina ajattelenkin vain vakiintuneita kumppaneita, ei häihin kutsuta jotain satunaisia heiloja muutenkaan.
Me aikanaan kutsuttiin vain se tuttavapari, kun ei tunnettu heidän lapsiaan ja he ihan ohi kutsun ilmoittivat tulevansa koko perhe. No, se oli ihan ok, vähän ehkä erikoinen ratkaisu kuitenkin, kun pidettiin pienet häät. Eli vähän ehkä kannattaa kutsuttunakin miettiä, millainen tilaisuus ja mikä ajatus siinä rajatussa kutsusussa on.
Hyvä pointti. Pelisilmä on hyväksi. No, se kehittynee, kun osallistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi juhlista on tullut niin vierasvihamielisiä. Ennen vieraiden viihtyminen oli kunnia-asia. Ja toisaalta myös vieraat pitivät tärkeänä olla paikalla, jos ei ollut pakottavaa syytä kieltäytyä.
Just tämä. Ennen kun tuli kutsu juhliin, mentiin, siinäkin tapauksessa, vaikka ei olisi niin huvittanut, mutta oli kutsuttu. Ei olisi tullut mieleenkään kieltäytyä, jos ei ollut jotain aivan pakottavaa syytä. Ja vieraita kutsuttiin sen vuoksi, että haluttiin, ei siksi, että he rahoittaisivat juhlat omalta osaltaan.
Nykyään on vain minä minä minä
Omissa häissään saa kyllä olla vähän minäminä.
Totta. JOkainen saa itse paattaa millaiset haat haluaa.
Ei se vieraiden kestitseminen ilmaista ole. Varsin monet taiteilevat budjettinsa kanssa ja vain typerys ottaa lainaa rahoittaakseen haansa ja ajaakseen itsensa ongelmiin.
Kaikilla on kuitenkin oikeus muiden mielipahasta huolimatta juhlistaa avioitumistaan semmoisin menoin kuin haluaa, ja silloin karsia ylimaaraiset vieraat pois.
Kylla normaali ihminen kestaa yhden iltapaivan juhlinnan ilman mukanaan tuomaansa itsevalitsemaansa vierasta. Ei siis ole kyse jarjestajan mina-mina-asenteesta vaan kitiseva vieras se silloin on se mina-mina-tyyppi, joka haluaa varastaa jarjestajan oikeuden hauamiinsa haihin.
AV toistuvasti haastaa käsitykset siitä, mitä ”normaali ihminen” kestää. Tässä tapauksessa kutsujana tai kutsuttuna, mutta muutenkin elämän eri ilmiöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsussa on varmaan mainittu kenelle se on osoitettu, toimikaa sen mukaan. Helppoa.
Luetun ymmärtäminen. Tässä on kysymys siitä, laittaako hääpari kutsun avecilla vai ilman.
Pitää muistaa sinkkuystävät. Ei tarvitse tempaista jotakuta aveciksi.
Mutta hälläväliä parisuhteessa tai avioliitossa olevista ystävistä?
Vierailija kirjoitti:
Vieraattomat hääthän on tosi kätevät. Ei siis pidä mitään juhlia, mutta kutsut kannattaa silti laittaa (tähän tyhjään), jotta saa lahjat kuitenkin. 😄
Jos en mene juhliin, en lähetä lahjaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kutsutut vieraat eivät ilmoita hevin ilmoita tulostaan, vaikka pyytää. Voi olla hankalaa saada selkoa, kuinka monta on tulossa. Perheiden ja seuralaisten saapuva henkilömäärä vielä vaikeampi saada selville. Mikäli juhlatilassa on 80 paikkaa ja kutsut sen täyteen porukkaa, niin luonnollisesti haluaisit, että henkilömäärä täsmäisi. Kaikki mahtuvat eikä tyhjää jää. Kutsujan tuska on se, että johonkin on vedettävä raja.
Joo, himmailu on yleistynyt. Entistä useammin arvotaan loppuun asti, tullaanko vai ei. Ehkä vielä sitten ilmoitetaankin ratkaisusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me mentiin naimisiin maistraatissa. Ei kerrottu asiasta kenellekään. Todistajat oli talon puolesta ja kaksin käytiin syömässä ja mentiin hotelliin. Ei stressiä eikä hössötystä 🤷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä. Jos ei ole varaa kutsua läheisen ihmisen puolisoa niin ei kannata pitää häitä lainkaan vaan säästää rahat.
Eli jättää pois joku oma läheinen, jotta tuntematon ihminen pääsisi mukaan?
Outo ajatus. Luonnollisesti juhliin kutsutaan läheisimmät ihmiset. Muutoin ulkopuolelle pitäisi rajata iso joukko ihmisiä. Enhän nyt voisi kutsua esim yhtä läheisistä serkuista vaan osan puolisoineen ja jättää toiset kokonaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Neitsyehäät ?
No kyllä morsian silti pitää olla !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraattomat hääthän on tosi kätevät. Ei siis pidä mitään juhlia, mutta kutsut kannattaa silti laittaa (tähän tyhjään), jotta saa lahjat kuitenkin. 😄
Jos en mene juhliin, en lähetä lahjaakaan.
Miksi et?
Ei kyllä ole kyse häistä, mutta äiti kertoi taannoin pienen paikkakunnan paikallislehdessä olleesta ilmoituksesta: En juhli 50-vuotismerkkipäivääni x.x.xxx. Lahjat saa jättää liiteriin. Kauko Kutvonen.
Nimi muutettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että haluaa vähemmän mutta laadukkaammin, ei tarkoita ihmisvihamielisyyttä. Aiemmin elettiin yhtenäiskulttuurissa, jossa asiat tehtiin niin kuin ne "kuuluu tehdä" pohtimatta vaihtoehtoja. Kaikki häät, joihin lapsena osallistuin, olivat keskenään samanlaisia: hääpaikkana nuhjuinen nuorisoseurantalo kotikutoisine koristeineen, ruokana savulohta ja porsaanpaistia, hääkakkuna mansikka-kermakakku, bändinä humppaorkesteri, vaikka hääpari ei edes pitäisi perinteisestä tanssimusiikista. Kun häät olivat isot, piti tinkiä laadusta ja tehdä itse. Nyt halutaan erityinen juhlapaikka sekä laadukasta ruokaa ja ohjelmaa, jolloin vierasjoukkoa pitää rajata, jotta budjetti ei paisu.
Heh, hyvä hahmotelma old school -häistä. Mutta semmoinen huomio, että nykyäänkin on iso paine siitä, miten ”kuuluu tehdä”. Se vain ei tuu suvulta tai vanhasta yhtenäiskulttuurista vaan tästä nykyisestä kaupallisesta näennäisyksilöllisestä kulttuurista. ”Nyt minä ilmaisen tällä juhlalla syvintä itseäni ja teen sen kopioimalla influensereita.” Se joka oikeasti nykyaikana tekee omalla tyylillään, ei suinkaan välttämättä tarvii siihen rahaa, mielikuvitusta kyllä senkin edestä.
Olen samaa mieltä siitä, että vaikka nykyaikana kaikilla on mielestään "omannäköiset häät", muistuttavat kaikki häät lopulta kuitenkin sen hetken sometrendejä. Ainakin trendeissä on nykyään valinnanvaraa, mikä tuo vähän vaihtelua juhliin. Pidän myös siitä, että estetiikalle laitetaan nykyään painoarvoa. Kyllähän kauniisti koristeltu juhlapaikka luo tunnelmaa eri tavalla kuin mainitun nuorisoseurantalon oranssit muovituolit ja pilttipurkeista askarrellut tuikkukipot.
Aidosti persoonallisista häistä tulee mieleen lähinnä erikoisihmisten turri- tai keskiaikahäät, ja näihin osallistumista pitäisin kiusallisena, ellei kyse ole hyvin läheisestä parista tai itselle jollain tavalla läheisestä teemasta.
Turrihäät oiskin kova! Arvatenkin joku jo järkännytkin…
Okei, tein kuvahaun furry wedding…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on ihan järkevä juttu. Jos ei jotain ystävänsä puolisoa tunne, ihan hyvin voi kutsua vain sen ystävän. Eikä ole mikään uusi juttu, olen ollut jo kasarilla kaksissa luokkakaverin häissä yksin. Minusta siinä ei ollut mitään outoa , koska kumpikaan morsiamista ei ollut nähnyt minun puolisoani ikinä
Minusta oudompaa olisi mennä juhliin, joissa ei tunne ketään.
Ja vielä nolompaa, jos saisi tietää, että vei paikan joltain läheisemmältä vain siksi, että hääpari koko että pakko kutsua avec.
Vierailija kirjoitti:
Me mentiin naimisiin maistraatissa. Ei kerrottu asiasta kenellekään. Todistajat oli talon puolesta ja kaksin käytiin syömässä ja mentiin hotelliin. Ei stressiä eikä hössötystä 🤷
Sama täällä. Sännättiin maistraatin jälkeen heti häämatkalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä. Tyypillisissä suomalaisissa häissä on joka tapauksessa ankeampaa kuin eteläeurooppalaisissa hautajaisissa. Ei sinne paikalle kukaan aidosti halua muutenkaan, velvollisuus se lähinnä on. 50-100 euroa kun joutuu vielä kirjoittamattomien sääntöjen sanelemana maksamaan "lahjana" täysin riippumatta omasta taloustilanteesta tai suhteestaan vihittäviin niin olen vaan onnellinen jos vältyn kutsulta.
Ja jos huonosti käy niin polttarit vielä siihen päälle. Ohjelmaa suunnittelemassa joku kaiken saanut ääliö, joka ei tajua, että vaikka joku 300 euroa olisi itselle pikkuraha bileviikonlopusta niin se ei ole sitä kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä. Tyypillisissä suomalaisissa häissä on joka tapauksessa ankeampaa kuin eteläeurooppalaisissa hautajaisissa. Ei sinne paikalle kukaan aidosti halua muutenkaan, velvollisuus se lähinnä on. 50-100 euroa kun joutuu vielä kirjoittamattomien sääntöjen sanelemana maksamaan "lahjana" täysin riippumatta omasta taloustilanteesta tai suhteestaan vihittäviin niin olen vaan onnellinen jos vältyn kutsulta.
Ja jos huonosti käy niin polttarit vielä siihen päälle. Ohjelmaa suunnittelemassa joku kaiken saanut ääliö, joka ei tajua, että vaikka joku 300 euroa olisi itselle pikkuraha bileviikonlopusta niin se ei ole sitä kaikille.
Toi on muuten totta! Muistan jo yli 20 vuoden takaa somea edeltävältä ajalta polttaribudjetin, jota bestman alkoi kysymättä paisuttaa lennosta. Voi vain kuvitella, millaista sekoilua nykyään…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä. Tyypillisissä suomalaisissa häissä on joka tapauksessa ankeampaa kuin eteläeurooppalaisissa hautajaisissa. Ei sinne paikalle kukaan aidosti halua muutenkaan, velvollisuus se lähinnä on. 50-100 euroa kun joutuu vielä kirjoittamattomien sääntöjen sanelemana maksamaan "lahjana" täysin riippumatta omasta taloustilanteesta tai suhteestaan vihittäviin niin olen vaan onnellinen jos vältyn kutsulta.
Ja jos huonosti käy niin polttarit vielä siihen päälle. Ohjelmaa suunnittelemassa joku kaiken saanut ääliö, joka ei tajua, että vaikka joku 300 euroa olisi itselle pikkuraha bileviikonlopusta niin se ei ole sitä kaikille.
Niinkuin se yksi somepimu ja poikkiksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että haluaa vähemmän mutta laadukkaammin, ei tarkoita ihmisvihamielisyyttä. Aiemmin elettiin yhtenäiskulttuurissa, jossa asiat tehtiin niin kuin ne "kuuluu tehdä" pohtimatta vaihtoehtoja. Kaikki häät, joihin lapsena osallistuin, olivat keskenään samanlaisia: hääpaikkana nuhjuinen nuorisoseurantalo kotikutoisine koristeineen, ruokana savulohta ja porsaanpaistia, hääkakkuna mansikka-kermakakku, bändinä humppaorkesteri, vaikka hääpari ei edes pitäisi perinteisestä tanssimusiikista. Kun häät olivat isot, piti tinkiä laadusta ja tehdä itse. Nyt halutaan erityinen juhlapaikka sekä laadukasta ruokaa ja ohjelmaa, jolloin vierasjoukkoa pitää rajata, jotta budjetti ei paisu.
Tuo olisi jo eksoottista nykyisin. Kermakakku ja humppaorkesteri.
Näen parikin skenaariota: Joku uusvilpitön haluaa tismalleen tuollaiset häät. Ja joku Kallio-ironikko haluaa tuollaiset PLUS vielä polttarit, joissa hiihdetään kesällä Espalla hassuissa peruukeissa.
Ihan sama. Häät ovat aina mukava tilaisuus. Niihin on kiva mennä. Järjestäjät päättävät, keitä kutsutaan ja millä kriteereillä.
No jaa. Jos mietin mun kavereideni kumppaneita... Suurinta osaa en haluaisi kutsua. Ei kiinnosta kestitä sellaisia, jotka eivät ikinä ole ottaneet mitään kontaktia ja suunnilleen luikkineet karkuun / pelanneet hiljaa nurkassa pipo silmillä. Ne taas jotka ovat olleet mulle kivoja & halunneet tutustua, kutsuisin tietysti.
Kutsutut vieraat eivät ilmoita hevin ilmoita tulostaan, vaikka pyytää. Voi olla hankalaa saada selkoa, kuinka monta on tulossa. Perheiden ja seuralaisten saapuva henkilömäärä vielä vaikeampi saada selville. Mikäli juhlatilassa on 80 paikkaa ja kutsut sen täyteen porukkaa, niin luonnollisesti haluaisit, että henkilömäärä täsmäisi. Kaikki mahtuvat eikä tyhjää jää. Kutsujan tuska on se, että johonkin on vedettävä raja.