Lue keskustelun säännöt.
Insinööri vanhoista taloista: "Niissä on kaikki mahdolliset ongelmat, mitä rakennuksessa vaan voi kosteudesta olla,"
26.07.2026 |
Ei suositella kenellekään.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012158450.html
Jokela osti itselleen 15 vuotta sitten nykyisen kotinsa, lähes kymmenen vuotta autiona olleen osuuskaupan Etelä-Karjalan Luumäeltä 45 000 eurolla. Hän kertoo käyttäneensä sen remontointiin yli 300 000 euroa ja vähintään 10 000 työtuntia.
– Siinä ei ollut järjen kanssa mitään tekemistä, Jokela murjaisee.
Alkuperäistä on enää vain sisäkatto, lautalattiat ja runko pääosin.
– Siinä oli paljon lahovaurioita, homejuttuja ja muuta. Näin mahdollisuuden, mutta valtava työ siinä on tehty, Jokela kertoo.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomen vuodenajat ja muuttuva ilmasto luovat vaikeat olosuhteet rakennuksille ja siksi Jokelan mukaan mikään rakennus ei saisi jäädä kylmilleen. Ei edes kesämökki"
Muistattehan siis pitää myös kesämökeillä peruslämmön päällä ympäri vuoden. Lahoaa muuten pystyyn. Tai vaikka ei tuurilla lahoaisikaan, niin ei sitä kukaan osta.
No eipä kaikissa mökeissä ole sähköä. Ei onnistu pienen hiilloksen ylläpito takassa talven yli.
No se on sitten vähän voi voi. Siinpä sitten haistellaan hometta.
Jaa mutta, eihän sähköttömät mökit edes ketään kiinnosta muutenkaan.
Hirsimökit joihin ei ole vesijohto ja vedetty ei mene miksikään kylmänä talvella jos vesikatto pitävä ja pohja tuulettuu. Ei hometta missään ja raikas ilma heti keväästä.
Meillä on kyllä vesijohdot hirsimökissä, mutta talveksi putkisto tyhjennetään täysin. Jos tulemme talvella, niin putket täytetään ja saattolämmitys päälle. Ei ole ollut mitään ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudet talot vähintään yhtä riskialttiita.
Teetin omakotitalon 2023, märkätilat tehty tehtaalla valmiiksi, taloelementit myös sisällä tehtyjä, pystytys tapahtui tontilla aamulla ja illalla/yöllä oli jo vesikate asennettu ja elementtisaumat ummessa. Vajaan 10 hengen asennusporukka rykäisi talon pystyyn yhdessä pitkässä työpäivässä.
On se huomattavasti parempi kuin nämä vuosikausia sateessa keskeneräisenä naputellut kököstykset.
Kestääkö se sinun talosi 200 vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudet talot vähintään yhtä riskialttiita.
Sanoisin että melkein pahempia pommeja. Rakennusaikana ei viitsitä suojata rakenteita sateelta.
Totta. Asun uudellamaalla keskisuuressa kaupungissa ja liikun paljon alueella. Taannoin seurasin yhden rivarin rakentamista. Seinäelementit oli pystyssä ja kaatosade valeli tulevien asuntojen kipsilevyseiniä.
Sitten vuokrakerrostalon ulkoseinälevyt asennettiin ilman tuuletusrakoa. Nyt seuraan mielenkiinoolla, koska saamme uutisia talon homehtumisesta.
Toisen rivitalon seinäelementit nosturi nosteli paikoilleen ja sieltä välistä valui villoista vedi virtanaan. Tämä rakennettiin 80-luvulla ja ole kyläillyt ko talossa. Home haisee.😨
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä asiasta olen samaa mieltä kuin rakennusmestari Jokela.
"Kiinteistöt, jotka ovat olleet talvitolkulla kylmillään, ovat kaikki enemmän tai vähemmän kosteusvaurioituneita, lahoja ja homeessa."
Talo tykkää, että siinä asutaan.
T: Jaakko Parantainen
Heikki. 💔
Olen kunnostanut useita perinteisin menetelmin ja materiaalein rakennettuja taloja. Olen opiskellut museoviraston korjauskortistoista, perimätiedosta, perehtynyt eri materiaalien kosteuskäyttäytymiseen, hygroskooppisuuteen, osakaasujen läpäisevyyteen ja rakenteiden toimivuuteen/toimimattomuuteen yhdessä. Olen asunut näissä taloissa vuosikymmeniä.
Olen ostaessani perehtynyt kymmeniin rakennuksiin. Ne, jotka olen hylännyt, ovat olleet järjestään väärin remontoitu, suurimmaksi osaksi kunkin aikakauden oppeja suosittavien rakennusmestareiden ja -insinöörien opastuksella. Itse kunnostamissani on tutkitusti terve sisäilma, kohtuulliset energiakustannukset ja todelliset riskirakenteet loistavat poissaolollaan.
Tunnen myös monia rakennusalan ammattilaisia, rakennusmiehestä insinööriin. Pääsääntöisesti he eivät ymmärrä mitään vanhoista materiaaleista ja menetelmistä ja tuottavat tänä päivänä uusia, epäterveellisiä taloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
300000 eurolla saa jo uuden talon. En alkais vanhaa korjaamaan. Nuorena remontoin vanhoja taloja ja kartanon jossa meni 2 vuotta. Kunta halus pelastaa kartanon ja siihen meni varmaan 1800000 euroa muistaakseni. Meitä oli siinä montakin raksamiestä. Katto ja kaikki meni uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomen vuodenajat ja muuttuva ilmasto luovat vaikeat olosuhteet rakennuksille ja siksi Jokelan mukaan mikään rakennus ei saisi jäädä kylmilleen. Ei edes kesämökki"
Muistattehan siis pitää myös kesämökeillä peruslämmön päällä ympäri vuoden. Lahoaa muuten pystyyn. Tai vaikka ei tuurilla lahoaisikaan, niin ei sitä kukaan osta.
No eipä kaikissa mökeissä ole sähköä. Ei onnistu pienen hiilloksen ylläpito takassa talven yli.
No se on sitten vähän voi voi. Siinpä sitten haistellaan hometta.
Jaa mutta, eihän sähköttömät mökit edes ketään kiinnosta muutenkaan.
Miksi terveeseen hyvin tuulettuvaksi rakennettuun puutaloon homettu tulisi? Kestää monta sataa vuotta kun alapohja tuulettuu, seinissä ei ole muovia ja katto on ehjä
Tuosta aloituksen jutusta lainattua:
"Kun talvella pakastunut rakennus sulaa keväällä, lämpötila sisätiloissa nousee äkillisesti. Se synnyttää rakennuksen pinnoille kosteutta, ja kosteudessa kasvaa puolestaan home."
Kun talvella pakastunut hirsitalo ei ole liikaa tuuletettu, sen sisäpinnoille ei voi syntyä kosteutta. On totta, että aurinkoisina pakkaspäivinä ilma lämpenee ulkona korkeammaksi kuin rakennuksen sisällä. Mutta kun lämmintä sisäilmaa ei tuoda sisälle, ei se sisäilma muutu maagisesti kosteaksi. Päinvastoin, sekin lämpiää auringon paistaessa ikkunoista ja suhteellinen kosteus laskee. Ilmanvaihtoa ei tarvita kuin hiukan, raollaan olevista poistoilmahormeista. Jos kosteus vähän nouseekin, hengittävät rakenteet sitovat sen ja luovuttavat myöhemmin.
Insinöörin taloon syntyy kosteutta pinnoille, koska hänellä on liiallinen ilmanvaihto ja tiiviitä rakenteita, väärät maalit ja materiaalit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli nyt mieleen yks uus talo jota rakennettiin tänne ja usein menin sen ohitse niin siinä työmaalla ei tapahtunut monen kuukauteen mitään ja ei ollut suojattu seiniä, ei villoja eikä puurakenteita. Joku vuosi myöhemmin alkoi riitely kun talo oli valmis ja myyty kuulemma niin siellä oli jo kosteusvaurioita.
Mulla rv 1890, onko riittävän uusi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumme yli 100 vuotta vanhassa hirsitalossa jota ei ole pilattu millään muoveilla eikä ilmastointikoneilla. Sauna on erillisessä rakennuksessa mutta toiset pesutilat ovat päärakennuksessa jotka on ammattimies tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennusmestari ei ole insinööri.
"Sen sijaan neuvontainsinööri, rakennusmestari ja kirvesmies Timo Jokela kutsuu vanhoja taloja ”pommeiksi”."
Hohhoijjaa. Niitä pommi-taloja on Hälsingin silakkaranta täynnä. 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomen vuodenajat ja muuttuva ilmasto luovat vaikeat olosuhteet rakennuksille ja siksi Jokelan mukaan mikään rakennus ei saisi jäädä kylmilleen. Ei edes kesämökki"
Muistattehan siis pitää myös kesämökeillä peruslämmön päällä ympäri vuoden. Lahoaa muuten pystyyn. Tai vaikka ei tuurilla lahoaisikaan, niin ei sitä kukaan osta.
No eipä kaikissa mökeissä ole sähköä. Ei onnistu pienen hiilloksen ylläpito takassa talven yli.
No se on sitten vähän voi voi. Siinpä sitten haistellaan hometta.
Jaa mutta, eihän sähköttömät mökit edes ketään kiinnosta muutenkaan.
Miksi terveeseen hyvin tuulettuvaksi rakennettuun puutaloon homettu tulisi? Kestää monta sataa vuotta kun alapohja tuulettuu, seinissä ei ole muovia ja katto on ehjä
Tuosta aloituksen jutusta lainattua:
"Kun talvella pakastunut rakennus sulaa keväällä, lämpötila sisätiloissa nousee äkillisesti. Se synnyttää rakennuksen pinnoille kosteutta, ja kosteudessa kasvaa puolestaan home."
Kun talvella pakastunut hirsitalo ei ole liikaa tuuletettu, sen sisäpinnoille ei voi syntyä kosteutta. On totta, että aurinkoisina pakkaspäivinä ilma lämpenee ulkona korkeammaksi kuin rakennuksen sisällä. Mutta kun lämmintä sisäilmaa ei tuoda sisälle, ei se sisäilma muutu maagisesti kosteaksi. Päinvastoin, sekin lämpiää auringon paistaessa ikkunoista ja suhteellinen kosteus laskee. Ilmanvaihtoa ei tarvita kuin hiukan, raollaan olevista poistoilmahormeista. Jos kosteus vähän nouseekin, hengittävät rakenteet sitovat sen ja luovuttavat myöhemmin.
Insinöörin taloon syntyy kosteutta pinnoille, koska hänellä on liiallinen ilmanvaihto ja tiiviitä rakenteita, väärät maalit ja materiaalit.
Aikamoisia Esson-baarin viisauksia.. juuri tämä ajattelu pilaa asunnot Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudet talot vähintään yhtä riskialttiita.
Sanoisin että melkein pahempia pommeja. Rakennusaikana ei viitsitä suojata rakenteita sateelta.
Katselin tuossa kun rakentelivat kerrostaloa tässä lähistöllä, eristeet paljaana vaakasuorassa räntäsateessa.
Missä päin maailmaa tulee räntää heinäkuussa?
Kuka pu.hui hei.näkuusta?
Ehkä se on tuo sana tuossa. Viitataanko sillä lähimenneisyydessä tapahtuneeseen toimintaan.
Esim
"Katsoin tuossa, kun joukkueita vietiin aamupalalle. Parrat rehotti kuin joulupukilla."
Eri
"Hiukset härötti ja näytti aivan hippileiriltä!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudet talot vähintään yhtä riskialttiita.
Teetin omakotitalon 2023, märkätilat tehty tehtaalla valmiiksi, taloelementit myös sisällä tehtyjä, pystytys tapahtui tontilla aamulla ja illalla/yöllä oli jo vesikate asennettu ja elementtisaumat ummessa. Vajaan 10 hengen asennusporukka rykäisi talon pystyyn yhdessä pitkässä työpäivässä.
On se huomattavasti parempi kuin nämä vuosikausia sateessa keskeneräisenä naputellut kököstykset.
Kestääkö se sinun talosi 200 vuotta?
Lähtökohtaisesti kaikki tavalliset talopakettitalot Suomessa tehdään käyttöikäluokkaan 4, eli 50 vuotta. Eikä mua kiinnosta kestääkö se sitä, koska myyn sen about 6 vuoden ikäisenä "uudenkarheana" ja käärin hyvät rahat. Mulle talot on kuin autoja, pidän niitä muutaman vuoden ja sitten uusi.
Luin tuon jutun. Ei anna kovin hyvää kuvaa henkilön asiantuntemuksesta. Enemmän kuulosti rehvakkaalta itsekehulta. Tai sitten on käynyt niin, että toimittaja ei ole ymmärtänyt mitä on kuullut, ja kirjoittanut puolet asiasta omasta päästään. Eikä ihan osunut ponnistus lankulle.
Vierailija kirjoitti:
Uudet talot vähintään yhtä riskialttiita.
Tekniikka kestää max 7 vuotta, vaikka miten huollettaisiin. Vanhassa talossa ilmanvaihto onnistuu avaamalla ikkuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennusmestari ei ole insinööri.
"Sen sijaan neuvontainsinööri, rakennusmestari ja kirvesmies Timo Jokela kutsuu vanhoja taloja ”pommeiksi”."
Ei mistään koulusta valmisti neuvontainsinöörejä.
Eikä "vaativaa asiantuntijatyötä tekevää".
Tjaa, kesämökki 60-luvulta, korkeiden pilareiden päällä. Kylmillään suuren osan vuotta. Lautalattia, seinissä ja yläpohjassa villa. Ei tuuletusrakoa seinissä, mutta öljymaalilla maalattu. Ei haise home, eikä lahoa ole. Mitähän on tehty väärin?
Entinen kotitalo sahanpurueristeellä, ilman ilmarakoa ja maalattu öljymaalilla. Seisoi todella korkealla betonijalalla, jossa tuuletusluukut. Ainoa laho löytyi nurkasta, jonne pesukone oli vuotanut jossain vaiheessa vettä.
Kokemus myös rintamamiestalosta, jossa matala jalka ja betonilaatta hiekan päällä. Seinät maalattu lateksilla. Talo oli täysi home/lahopommi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudet talot vähintään yhtä riskialttiita.
Teetin omakotitalon 2023, märkätilat tehty tehtaalla valmiiksi, taloelementit myös sisällä tehtyjä, pystytys tapahtui tontilla aamulla ja illalla/yöllä oli jo vesikate asennettu ja elementtisaumat ummessa. Vajaan 10 hengen asennusporukka rykäisi talon pystyyn yhdessä pitkässä työpäivässä.
On se huomattavasti parempi kuin nämä vuosikausia sateessa keskeneräisenä naputellut kököstykset.
Kestääkö se sinun talosi 200 vuotta?
Lähtökohtaisesti kaikki tavalliset talopakettitalot Suomessa tehdään käyttöikäluokkaan 4, eli 50 vuotta. Eikä mua kiinnosta kestääkö se sitä, koska myyn sen about 6 vuoden ikäisenä "uudenkarheana" ja käärin hyvät rahat. Mulle talot on kuin autoja, pidän niitä muutaman vuoden ja sitten uusi.
No mutta silloinhan sinulla ei ole mitään annettavaa tähän keskusteluun, mitä tässä ketjussa käydään.
Vai onko?
Mites nämä rakentamiseen ja sen suunnitteluun liittyvät tutkinnot menevät? On rakennustyöntekijä, rakennusmestari, rakennusinsinööri, rakennusdiplomi-insinööri, lisänä rakennusarkkitehti ja arkkitehti.
Ennen taisi olla vielä rakennusteknikkokin.