Jatkossa Puu-Myllypuron omakotitaloalueelta mennäänkin kouluun Itäkeskukseen. Uudenlaisia kohtaamisia!

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus johtaa Helsinkiä rautaisella otteella.

Eiks siellä ole joku rys sä puikoissa? Tampereella kiintiöhinuri... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ratkaisussa ei huomioida sitä, että aktiivisen sanavaraston laajuus omalla äidinkielellä vaikuttaa vieraan kieleen oppimiseen. Jos kouluikäinen käyttää omalla äidinkielellään vain max. 50-80 sanaa, niin ei ole mitään edellytyksiä oppia vierasta kieltä. Nämä koulujen vieraskieliset oppilaat ovat heikkolahjaisia omalla äidinkielellään. Suomalaisten oppilaiden siirtely ei paranna asiaa koskaan.

Itse asiassa juuri tästä syystä on tärkeää, että esimerkiksi kirjastoissa on tarjolla myös muunkielistä lastenkirjallisuutta. Kyllä ihan jokainen vanhempi kulttuurista riippumatta haluaa opettaa oman äidinkielensä lapselleen ensimmäisenä. Toisaalta, jos kirjallisuutta omalla äidinkielellä ei ole saatavilla, pohja myös muiden kielten oppimiselle jää heikoksi. Jokainen vanhempi tietää miten tärkeää lapselle lukeminen on paitsi kielenoppimisen, myös ajattelun muovaamisen kannalta.

Montako somaliperhettä olet koskaan nähnyt kirjastossa hakemassa lapsille luettavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nurmijärvi kiittää uusista veronmaksajista.

Sinne nyt kukaan halua muuttaa, jos on yhtään valinnanvaraa. Eiköhän muuttoliikenne kohdistu Viikkiin Norssin oppilaaksiottoalueelle.

Joo, Nurmijärvi ei kyllä houkuttele tavallista työläistä. Arvostan toimivaa julkista liikennettä työpaikan ja kodin välillä. Vapaa-aikaani vietän mieluiten teatterissa, konserteissa, museoissa, kahvilassa ystävien kanssa. Nurmijärvi on ihan liian perus.

Minulla on jonkin verran kokemusta näistä kouluista joissa on paljon maahan muuttaneita. Omien havaintojen mukaan ongelma on sukupuolittunut: tytöissä on usein ainesta, mutta pojissa on todella vähän. Kulttuuriset tekijät vaikuttaa tähän, koska tuliaiset yleensä tekee kaiken laumassa ja se koskee poikia. Tytöillä on paremmat mahdollisuudet, mutta heillä voi tulla sitten ongelmia kotona jos yritetään alistaa synnytyskoneeksi. Tiedän kuitenkin diplomi-insinöörin ja lääkärin, jotka molemmat on tummaihoisia naisia ja olivat huippuoppilaita. Heille yhteistä oli vakaa koti ja kannustus. Pojilla tämäkään ei riitä koska "tie vie".

660000 vieraskielistä.

Huutava työvoimapula.

Ennätystyöttömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus johtaa Helsinkiä rautaisella otteella.

Taitaakin olla sellainen woke-kokoomus...

Tänä vuonna astui voimaan laki, että sukupuoltaan vaihtava saa jatkaa armeijassa.

Kehitys kehittyy. Mietin vaan, että mitähän kapiaiset olisivat takavuosina, kun olisin ilmoittanut palveluksessa, että haluan nyt vaihtaa sukupuoltani tässä näin.

Kuitenkin sitä on se sama alikersantti Virtanen.

Miksi se sitten vaihtaa ellei näe itsekään eroa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ratkaisussa ei huomioida sitä, että aktiivisen sanavaraston laajuus omalla äidinkielellä vaikuttaa vieraan kieleen oppimiseen. Jos kouluikäinen käyttää omalla äidinkielellään vain max. 50-80 sanaa, niin ei ole mitään edellytyksiä oppia vierasta kieltä. Nämä koulujen vieraskieliset oppilaat ovat heikkolahjaisia omalla äidinkielellään. Suomalaisten oppilaiden siirtely ei paranna asiaa koskaan.

Itse asiassa juuri tästä syystä on tärkeää, että esimerkiksi kirjastoissa on tarjolla myös muunkielistä lastenkirjallisuutta. Kyllä ihan jokainen vanhempi kulttuurista riippumatta haluaa opettaa oman äidinkielensä lapselleen ensimmäisenä. Toisaalta, jos kirjallisuutta omalla äidinkielellä ei ole saatavilla, pohja myös muiden kielten oppimiselle jää heikoksi. Jokainen vanhempi tietää miten tärkeää lapselle lukeminen on paitsi kielenoppimisen, myös ajattelun muovaamisen kannalta.

Montako somaliperhettä olet koskaan nähnyt kirjastossa hakemassa lapsille luettavaa?

Monikulttuurisuudesta palkittua kirjastoa syytetään rasismista – valtuutettu haluaa anteeksipyynnön

Somalitaustainen kaupungin-valtuutettu Habiba Ali arvostelee rajusti Entressen henkilökuntaa. Kirjasto torjuu syytökset.

Mikä järki tuossa taas on. Myllypurossa on myös haasteena heikko suomen kielen osaaminen. Miten se tilannetta parantaa, että nämä suomen kieltä osaavat siirretään Itiksen kouluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nurmijärvi kiittää uusista veronmaksajista.

Sinne nyt kukaan halua muuttaa, jos on yhtään valinnanvaraa. Eiköhän muuttoliikenne kohdistu Viikkiin Norssin oppilaaksiottoalueelle.

Joo, Nurmijärvi ei kyllä houkuttele tavallista työläistä. Arvostan toimivaa julkista liikennettä työpaikan ja kodin välillä. Vapaa-aikaani vietän mieluiten teatterissa, konserteissa, museoissa, kahvilassa ystävien kanssa. Nurmijärvi on ihan liian perus.

Miten helvetisti sinä ramppaat niissä museoissa? Helsingin museot on kierretty parissa viikonlopussa kun on ahkera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ratkaisussa ei huomioida sitä, että aktiivisen sanavaraston laajuus omalla äidinkielellä vaikuttaa vieraan kieleen oppimiseen. Jos kouluikäinen käyttää omalla äidinkielellään vain max. 50-80 sanaa, niin ei ole mitään edellytyksiä oppia vierasta kieltä. Nämä koulujen vieraskieliset oppilaat ovat heikkolahjaisia omalla äidinkielellään. Suomalaisten oppilaiden siirtely ei paranna asiaa koskaan.

Itse asiassa juuri tästä syystä on tärkeää, että esimerkiksi kirjastoissa on tarjolla myös muunkielistä lastenkirjallisuutta. Kyllä ihan jokainen vanhempi kulttuurista riippumatta haluaa opettaa oman äidinkielensä lapselleen ensimmäisenä. Toisaalta, jos kirjallisuutta omalla äidinkielellä ei ole saatavilla, pohja myös muiden kielten oppimiselle jää heikoksi. Jokainen vanhempi tietää miten tärkeää lapselle lukeminen on paitsi kielenoppimisen, myös ajattelun muovaamisen kannalta.

Montako somaliperhettä olet koskaan nähnyt kirjastossa hakemassa lapsille luettavaa?

Somalit jo miettii miten voisi kiertää länsimaisuuden pakkosyötön kielineen.  Asenteesta se on kiinni ja sitä niiltä löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ratkaisussa ei huomioida sitä, että aktiivisen sanavaraston laajuus omalla äidinkielellä vaikuttaa vieraan kieleen oppimiseen. Jos kouluikäinen käyttää omalla äidinkielellään vain max. 50-80 sanaa, niin ei ole mitään edellytyksiä oppia vierasta kieltä. Nämä koulujen vieraskieliset oppilaat ovat heikkolahjaisia omalla äidinkielellään. Suomalaisten oppilaiden siirtely ei paranna asiaa koskaan.

Itse asiassa juuri tästä syystä on tärkeää, että esimerkiksi kirjastoissa on tarjolla myös muunkielistä lastenkirjallisuutta. Kyllä ihan jokainen vanhempi kulttuurista riippumatta haluaa opettaa oman äidinkielensä lapselleen ensimmäisenä. Toisaalta, jos kirjallisuutta omalla äidinkielellä ei ole saatavilla, pohja myös muiden kielten oppimiselle jää heikoksi. Jokainen vanhempi tietää miten tärkeää lapselle lukeminen on paitsi kielenoppimisen, myös ajattelun muovaamisen kannalta.

Montako somaliperhettä olet koskaan nähnyt kirjastossa hakemassa lapsille luettavaa?

Somalit jo miettii miten voisi kiertää länsimaisuuden pakkosyötön kielineen.  Asenteesta se on kiinni ja sitä niiltä löytyy. 

75 prosenttia somalinkielisistä välttelee kutsuntoja, väitti kapteeni – Nyt vastaa Puolustusvoimat

Varusmiesliitto on huolissaan tiedosta, että jopa 70 prosenttia vieraskielisistä on saanut vapautuksen varusmiespalveluksesta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on jonkin verran kokemusta näistä kouluista joissa on paljon maahan muuttaneita. Omien havaintojen mukaan ongelma on sukupuolittunut: tytöissä on usein ainesta, mutta pojissa on todella vähän. Kulttuuriset tekijät vaikuttaa tähän, koska tuliaiset yleensä tekee kaiken laumassa ja se koskee poikia. Tytöillä on paremmat mahdollisuudet, mutta heillä voi tulla sitten ongelmia kotona jos yritetään alistaa synnytyskoneeksi. Tiedän kuitenkin diplomi-insinöörin ja lääkärin, jotka molemmat on tummaihoisia naisia ja olivat huippuoppilaita. Heille yhteistä oli vakaa koti ja kannustus. Pojilla tämäkään ei riitä koska "tie vie".

Naiset palautetaan ruotuun ja merkitään yrittivätpä mitä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä voiko kukaan virkahenkilö oikeasti perustella oppilassiirtoja sillä, että jokin tietty lapsiryhmä tarvitsee toisia lapsia oppiakseen kieltä? 

 

Perusopetuksen järjestäminen on  kaupungin vastuulla eikä kukaan toinen lapsi voi olla vastuussa toisen lapsen kielitaidon kehityksestä. Se on kaupungin ongelma. Perusopetuslakia pitää soveltaa tulkitsemalla sitä objektiivisesti. Poliittinen ohjaus tai muu ideologinen sosiaalipoliittinen peruste ei voi olla päätöksen syy.

 

Tavallaan ymmärrän, että tällaisilla muutoksilla tavoitellaan hyvää, mutta pelkään pahoin, että mennään vain pe*se edellä puuhun.

Todellakaan ei voi perustella.

 

Oppimisen tuen uudistuksessa (Peusopetuslaki) tuki järjestetään oppilaan lähikoulussa ja kieltä osaamattomat saavat opetuskielen tukiopetusta niissä oppiaineissa, joissa eivät osaa suomea/ruotsia. Tukiopetuksen antaa opettaja, joka voi olla luokanopettaja/aineenopettaja/erityisopettaja/erityisluokanopettaja. Opetuskielen tukiopetuksen järjestämisestä ja toteutumisesta eivät ole vastuussa koulun muut oppilaat.

Perusopetuslakia pitäisi muuttaa, mikäli suomenkielisten oppilaiden vastuulle tulee vieraskielisille suomen opettaminen. 

Oppimiseen tukeen liittyen pitäisi lakiin lisätä nk. suomenkielisten lasten pakkosiirrot pois lähikoulun alueelta ilman mitään opillista syytä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ratkaisussa ei huomioida sitä, että aktiivisen sanavaraston laajuus omalla äidinkielellä vaikuttaa vieraan kieleen oppimiseen. Jos kouluikäinen käyttää omalla äidinkielellään vain max. 50-80 sanaa, niin ei ole mitään edellytyksiä oppia vierasta kieltä. Nämä koulujen vieraskieliset oppilaat ovat heikkolahjaisia omalla äidinkielellään. Suomalaisten oppilaiden siirtely ei paranna asiaa koskaan.

Itse asiassa juuri tästä syystä on tärkeää, että esimerkiksi kirjastoissa on tarjolla myös muunkielistä lastenkirjallisuutta. Kyllä ihan jokainen vanhempi kulttuurista riippumatta haluaa opettaa oman äidinkielensä lapselleen ensimmäisenä. Toisaalta, jos kirjallisuutta omalla äidinkielellä ei ole saatavilla, pohja myös muiden kielten oppimiselle jää heikoksi. Jokainen vanhempi tietää miten tärkeää lapselle lukeminen on paitsi kielenoppimisen, myös ajattelun muovaamisen kannalta.

Montako somaliperhettä olet koskaan nähnyt kirjastossa hakemassa lapsille luettavaa?

Somalit jo miettii miten voisi kiertää länsimaisuuden pakkosyötön kielineen.  Asenteesta se on kiinni ja sitä niiltä löytyy. 

75 prosenttia somalinkielisistä välttelee kutsuntoja, väitti kapteeni – Nyt vastaa Puolustusvoimat

Varusmiesliitto on huolissaan tiedosta, että jopa 70 prosenttia vieraskielisistä on saanut vapautuksen varusmiespalveluksesta.

Heillä ei ole edellytyksiä oppia varusmiestaitoja esim. toimia nopeasti ohjeen/käskyn mukaisesti. Varusteiden pukeminen on jo liian haastavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ratkaisussa ei huomioida sitä, että aktiivisen sanavaraston laajuus omalla äidinkielellä vaikuttaa vieraan kieleen oppimiseen. Jos kouluikäinen käyttää omalla äidinkielellään vain max. 50-80 sanaa, niin ei ole mitään edellytyksiä oppia vierasta kieltä. Nämä koulujen vieraskieliset oppilaat ovat heikkolahjaisia omalla äidinkielellään. Suomalaisten oppilaiden siirtely ei paranna asiaa koskaan.

Itse asiassa juuri tästä syystä on tärkeää, että esimerkiksi kirjastoissa on tarjolla myös muunkielistä lastenkirjallisuutta. Kyllä ihan jokainen vanhempi kulttuurista riippumatta haluaa opettaa oman äidinkielensä lapselleen ensimmäisenä. Toisaalta, jos kirjallisuutta omalla äidinkielellä ei ole saatavilla, pohja myös muiden kielten oppimiselle jää heikoksi. Jokainen vanhempi tietää miten tärkeää lapselle lukeminen on paitsi kielenoppimisen, myös ajattelun muovaamisen kannalta.

Montako somaliperhettä olet koskaan nähnyt kirjastossa hakemassa lapsille luettavaa?

Täsaäkin vaikuttaa se ymmärtääkö vanhemmat lukemisen tärkeyden. Ihan samalla tavoin kantis vanhemmat laiminlyö sitä lapsille lukemista ja kannustamista lukemiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on jonkin verran kokemusta näistä kouluista joissa on paljon maahan muuttaneita. Omien havaintojen mukaan ongelma on sukupuolittunut: tytöissä on usein ainesta, mutta pojissa on todella vähän. Kulttuuriset tekijät vaikuttaa tähän, koska tuliaiset yleensä tekee kaiken laumassa ja se koskee poikia. Tytöillä on paremmat mahdollisuudet, mutta heillä voi tulla sitten ongelmia kotona jos yritetään alistaa synnytyskoneeksi. Tiedän kuitenkin diplomi-insinöörin ja lääkärin, jotka molemmat on tummaihoisia naisia ja olivat huippuoppilaita. Heille yhteistä oli vakaa koti ja kannustus. Pojilla tämäkään ei riitä koska "tie vie".

Naiset palautetaan ruotuun ja merkitään yrittivätpä mitä tahansa. 

Joskus, mutta ei aina. Tiedän tapauksen, jossa kiitettävän tason oppilas meinasi joutua suvun "perinteiden" mukaisesti siihen seinätapetin rooliin, mutta sitten sinänsä vanhanaikaisella isällä alkoi kuitenkin järki soimaan päässä ja hän "luovutti" tytön länsimaiselle koululaitokselle. No siitä saatiin sitten ylioppilas ja yliopisto-opiskelija. Lienee valmistunut sieltäkin jo. Vähän kun tulee vastaan puolin ja toisin, voi tulokset olla hyviäkin. Mutta siinä se pullonkaula usein onkin. Pojilla on taas siinä kulttuurissa prinssin asema pedattuna, vaikka olisivat täysi va jakkeja. Heidän perseilyään katsotaan koko ajan sormien läpi ja he alkavat itsekin uskoa olevansa erityistapauksia. Sitten kun näitä samanlaisia isketään laumaan niin eihän siitä mitään tule. Tuurilla joku voi päätyä vapaaottelijaksi.

Helsingissä ei kohta suomalaisia enää asu. Siirretäänkö pääkaupunki Rovaniemelle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ratkaisussa ei huomioida sitä, että aktiivisen sanavaraston laajuus omalla äidinkielellä vaikuttaa vieraan kieleen oppimiseen. Jos kouluikäinen käyttää omalla äidinkielellään vain max. 50-80 sanaa, niin ei ole mitään edellytyksiä oppia vierasta kieltä. Nämä koulujen vieraskieliset oppilaat ovat heikkolahjaisia omalla äidinkielellään. Suomalaisten oppilaiden siirtely ei paranna asiaa koskaan.

Itse asiassa juuri tästä syystä on tärkeää, että esimerkiksi kirjastoissa on tarjolla myös muunkielistä lastenkirjallisuutta. Kyllä ihan jokainen vanhempi kulttuurista riippumatta haluaa opettaa oman äidinkielensä lapselleen ensimmäisenä. Toisaalta, jos kirjallisuutta omalla äidinkielellä ei ole saatavilla, pohja myös muiden kielten oppimiselle jää heikoksi. Jokainen vanhempi tietää miten tärkeää lapselle lukeminen on paitsi kielenoppimisen, myös ajattelun muovaamisen kannalta.

Montako somaliperhettä olet koskaan nähnyt kirjastossa hakemassa lapsille luettavaa?

Somalit jo miettii miten voisi kiertää länsimaisuuden pakkosyötön kielineen.  Asenteesta se on kiinni ja sitä niiltä löytyy. 

75 prosenttia somalinkielisistä välttelee kutsuntoja, väitti kapteeni – Nyt vastaa Puolustusvoimat

Varusmiesliitto on huolissaan tiedosta, että jopa 70 prosenttia vieraskielisistä on saanut vapautuksen varusmiespalveluksesta.

Heillä ei ole edellytyksiä oppia varusmiestaitoja esim. toimia nopeasti ohjeen/käskyn mukaisesti. Varusteiden pukeminen on jo liian haastavaa.

Mutta ethän sinäkään ole käynyt armeijaa.

Asuin Myllypurossa, kun tuota aluetta alettiin rakentaa. Sinnehän rakennettiin omakotitaloalue juuri siksi, että alueelle haluttiin valkoista keskiluokkaa. Myllypuron koulussa oli tuolloin paljon vieraskielisiä. Nyt tilanne on ilmeisesti sen verran siellä parantunut, että valkoista keskiluokkaa halutaan Itiksen kouluun. Matka tuolta omakotialueelta näihin kouluihin on aika lailla sama.

Helsingissä toimii muutama eliittikoulu, jossa on korkeat lukukausimaksut. Veikkaan, että niitä on jatkossa lisää.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on jonkin verran kokemusta näistä kouluista joissa on paljon maahan muuttaneita. Omien havaintojen mukaan ongelma on sukupuolittunut: tytöissä on usein ainesta, mutta pojissa on todella vähän. Kulttuuriset tekijät vaikuttaa tähän, koska tuliaiset yleensä tekee kaiken laumassa ja se koskee poikia. Tytöillä on paremmat mahdollisuudet, mutta heillä voi tulla sitten ongelmia kotona jos yritetään alistaa synnytyskoneeksi. Tiedän kuitenkin diplomi-insinöörin ja lääkärin, jotka molemmat on tummaihoisia naisia ja olivat huippuoppilaita. Heille yhteistä oli vakaa koti ja kannustus. Pojilla tämäkään ei riitä koska "tie vie".

Tämä aivan totta. Nämä pojat järjestään "sössivät" koulunsa porukalla ja keskittymiskyky tuntuu olevan aivan olematon. Ihanteet myös aika kyseenalaisia ja sukupuolella perusteltu ylimielisyys tyhjän päällä.