Teinien käytös kesälomalla
Kuinka paljon teini-ikäisten lasten perheessä vietätte yhteistä aikaa kesälomalla? Meillä 18-v ja 14-v tuntuvat menevän aikalailla omia menojaan, eikä vanhempien seura tai perheen yhteinen aika enää kiinnosta. Teimme yhden lyhyen kesälomamatkan yhdessä ja sen jälkeen ovat enemmän tai vähemmän menneet omia menojaan kesälomalla. Jos ovat kotona, ovat omassa huoneessa suljetun oven takana. Tässä on tapahtunut viime vuodesta melkoinen muutos, koska silloin vielä vietimme ison osan kesälomasta yhdessä. Toki ymmärrän, että kaverit ovat tärkeitä, mutta jonkinlainen tasapaino varmasti voisi löytyä jos halua olisi. Olen yrittänyt virittää keskustelua, mutta heikoin tuloksin. En tiedä onko kasvatus mennyt totaalisen pieleen, kun saan vastaukseksi vain äyskimistä ja töykeää puhetta. Olen jatkuvasti itse pahalla mielellä ja tuntuu, että oma kesäloma valuu hukkaan. Ensi vuodeksi kyllä mietin ohjelman ihan eri tavalla ja sovin omien ystävien kanssa reissuja ja yhteistä tekemistä. Nuorison varaan en laske enää mitään. Haaste on se, ettei 14-vuotiasta voi yksin kotiin jättää ainakaan useaksi päiväksi. Olisi kiva kuulla kokemuksia muista teini-ikäisten perheistä ja vinkkejä miten olette saaneet homman toimimaan.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jänskää. Kesän 1980 vietin aika pitkälti yksin, koska vanhempani olivat meren saaressa remontoimassa mökkiämme. 60-luvun alun raakalaudoitettu mökki sai vihdoin sisälevytyksen ja maalin ja lattia kunnon puulaudoituksen. Minä olisin ollut siellä vain tiellä, joten olin enimmäkseen kotona muutaman kuukauden ikäisen kissanpennun kanssa. Kauppa oli muutamankymmenen metrin päässä maantien reunassa, sieltä hain itselleni ruokatarvikkeita, äiti oli jättänyt rahaa. Minä viihdyin oikein hyvin itsekseni, joskus joku kaveri käväisi ja minä vastavuoroisesti kävin heillä. Silloin tällöin otin fillarini ja ajoin nelisen kilometriä lähikaupungin keskustaan ja kävin jäätelöllä Sokoksen kahvilassa ja selaamassa tavaratalon levyosastolla äänilevyjä (nykyään niitä kutsutaan vinyyleiksi). Muutaman kerran kävin veljeni perheen kanssa sentään mökilläkin (heidän mökkinsä oli siinä naapurissa) vanhempiani tapaamassa, elämäni pahimman ihon palamisen koin sinä kesänä eräänä lauantaina istuessani laiturilla ja kuunnellessani Beatles-kuunnelmasarjan osan uusintaa radiosta.
Mutta niin kai sitten vuoden 1980 14-vuotias eli aivan erilaisessa maailmassa kuin vuoden 2026 14-vuotias. Tai sitten meissä on muuten perustavanlaatuisia eroja.
Beatles-kuunnelmasarja olis hyvää ajanvietettä mulle, teinin äidille, kun teini nukkuu iltapäivään.
Aloitukseen: Mulla useampi teini, keskimääräistä enemmän lapsia ollut, niin teineistäkin iso otanta. Teinin kuuluu lomalla nukkua iltapäivään, nykyään olla puhelimella (sanon nykyään, koska mulla on ollut teinejä jo silloin, kun kännykkä ei vielä ollut niin isossa roolissa teknisten syiden takia), ja pyytää rahaa ja vältellä vanhempia ja pitää kaverit etusijalla. Silti se, että näin voi ja saa olla ja toimia, kertoo teinille, että on turvassa. Teini aikuistuu, ja joidenkin vuosien päästä, vanhemmat taas kiinnostaa.
Ei kannata tuudittautua, että kyseessä on vain ohimenevä vaihe. Näin aikuisena näen vanhempiani sen pari kertaa vuodessa ja onhan tuo melkoista pakkopullaa.
ohis
18 v ja 21 v töissä päivät. 13 v hengaa kavereiden kans tai itsekseen tai nukkuu pitkään. Ulkomaille ehkä olisi lähtenyt, mut en itse ole kiinnostunut ainakaan kuumalla säällä. Välillä käydään jossain yhdessä muutama tunti, iltaisin tykkäävät jutella kyllä. Mutta ei mitään suuria kyllä voi suunnitella.
Vierailija kirjoitti:
Normaalia. Kuuluu tuohon ikään, että nuori etsii omaa itseään ja itsenäistyy, etäämmällä vanhemmista. Vanhempien seura tuossa iässä on kurjinta mahdollista. Jos olet heidät hyvin kasvattanut ja ollut hyvä vanhempi, niin muutaman vuoden päästä kyllä taas seurassanne viihtyvät.
Näin juuri.
Ja teininä kun aivoissa käy valtava kehitys, tarvitsee enemmän omaa tilaa. Miten se tuntuu unohtuvan monilta? Ihan niin kuin kehitysvaihe, hormonit jne olisi jokin luonnevika nuorella ( oma kokemus oli tämä). Jos jatkuvasti keskeyttää, kyselee, pyytää, nuoresta voi tuntua ettei saa kunnolla hetken rauhaa.
Ymmärrän oikein hyvin. Meillå on poika nyt 20 v., muutti pois kotoa. Hänen kanssaan oli helppoa, koska hän tykkää esim. matkustella ja lähti mielellään mukaan kaikkialle. Hän on viihtynyt myös kesämökillä, suppaili, kalasti, ui ja saunoi, kunhan ei liian pitkään viivytty kun oli teini.
Mutta meidän tyttö (16 v.) on ihan erilainen. Hän ei ole pariin vuoteen halunnut lähteä matkoille. Tänäkin kesänä kun oltiin viikko ulkomailla, hän meni mummin ja papan luo mieluummin. Kesämökille ei missään nimessä. Pitkin hampain yhden viikonlopun kävi mökillä. Kotona makaa omassa huoneessa tai sitten shoppailemassa kaupungilla kaverin kanssa. Eilen käytiin yhdessä kirppiskierroksella ja syömässä. Minulla viimeinen kesälomaviikko menossa.
Nuorimmainen 12 v. lähtee vielä kaikkialle, eikä oikein ole vaihtoehtojakaan. Hän on ollut matkoilla mukana ja alkukesästä parilla kesäleirillä. Kesämökillä puuhastelee mutta onhan se tietysti niin, että koko ajan pitää olla aikuinen mukana niissä puuhissa, siis sup-lautailussa, saunan lämmityksessä yms. Yksi kaveri oli mukana kuukausi sitten, kun keskimmäinen oli isänsä kanssa kotona. Väsyin siellä mökillä ihan totaalisesti. Tällä kaverilla ei paljon kokemusta mökkeilystä. Kaikki tietää mitä se sitten on kun on vilkas 12-vuotias ja toinen 12-vuotias vahdittavana. Kun kielletään, että et saa uida niin pitkälle (järvellä), käänny jo takaisin päin, ja ei usko, ja opastaa että ui mieluummin rannan suuntaisesti, mutta ei tottele. Märällä laiturilla juoksee. Ja soutuveneessä oli ihan mahdotonta, kun ei tajua, ettei laidalle mennä yms. Kesken kaiken tämä vieras nousi seisomaan ja kuikuili veneen laidan yli, että katsokaa, tuolla oli kala. Sen yhden kerran maltoin käydä niiden kanssa veneilemässä. Tuollaisia mökkitaitoja pitäisi vanhempien opettaa ja mieluiten ennen 12 vuoden ikää.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole onneksi omia lapsia, mutta teininä ajan vietto vanhempien kanssa olisi ollut kaikkein surkein vaihtoehto.
Olethan sinäkin kai joskus ollut teini. Mitä sinä teit kesälomilla? Olitko kesätöissä? Ja jos et ollut, pitikö sinun osallistua kotitöihin?
Antakaa, antakaa teinien valvoa yöt ja nukkua päivät rankan kouluvuoden jälkeen. Älkää missään tapauksessa vaatiko heiltä edes kotitöiden tekemistä, vaikka he eivät lähtisikään matkoille tai mökille vanhempiensa kanssa.
Beatles-kuunnelmasarja olis hyvää ajanvietettä mulle, teinin äidille, kun teini nukkuu iltapäivään.
Aloitukseen: Mulla useampi teini, keskimääräistä enemmän lapsia ollut, niin teineistäkin iso otanta. Teinin kuuluu lomalla nukkua iltapäivään, nykyään olla puhelimella (sanon nykyään, koska mulla on ollut teinejä jo silloin, kun kännykkä ei vielä ollut niin isossa roolissa teknisten syiden takia), ja pyytää rahaa ja vältellä vanhempia ja pitää kaverit etusijalla. Silti se, että näin voi ja saa olla ja toimia, kertoo teinille, että on turvassa. Teini aikuistuu, ja joidenkin vuosien päästä, vanhemmat taas kiinnostaa.