Lue keskustelun säännöt.
Kuinka suorasanaisia ystäväsi ovat? Olenko liian herkkis?
24.07.2026 |
Esimerkiksi jos kerroin ystävälleni, että olemme ostaneet talon, hän haluaa heti nähdä kuvat. Kertoo, että ei voisi asua tuolla mitenkään, koska talossa on sitä ja tätä vialla ja väärän väristä ja alue muutenkin huono.
Jos olen tehnyt voileipäkakun ja kerron, mitä siellä välissä on, on se automaattisesti väärin ystäväni mielestä ja voileipäkakussa pitäisi olla sitä ja tätä.
Tätä tapahtuu nimenomaan viestien välityksellä, ei niinkään livenä. Sen takia kun näemme, meillä on kyllä tosi mukavaa ja rentoa ja ei voisi välttämättä uskoa, että meillä on aika kitkaisaa toisinaan viestitse.
Nykymaailmassa kuitenkin ollaan paljon puhelimitse tekemisissä, ja erilaisissa viestialustoilla, niin ongelmat korostuu siellä.
Hän kuitenkin hehkuttaa elämäänsä usein esim viesteillä, jos hänen elämässä tapahtuu jotain kivaa. Usein vastaan, että "onpa kiva!" Tai vastaavaa. Jos itse laitan yhtään mitään positiivista, hän saattaa suorastaan suuttua tai vastaa vaan "Ok itteä ei kiinnostas tollanen." Sen takia nykyään en koskaan kerro hänelle mitään tulevaisuuden suunnitelmiani tai mitään lomajuttuja hänelle tai vastaavaa, tai muutenkaan jos on kivaa tapahtunut.
Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Kommentit (31)
Jotkut nyt vaan on perus negatiivisia ankeuttajia.
Kai olet kysynyt ystävältä mikä homma?
Itsellä menis hermo tuollaiseen.
Kääntääkö hän muutenkin puheen aiheen aina itseensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et siis halua aitoa mielipidettä, sinulle pitää valehdella?
Minullakin on muutama kaltaisesi tuttu, joille reagoin nimenomaan joko "onpa kiva" tai "voi miten kurjaa". Sitten unohdan, että ovat ostaneet talon, mutta ei sillä ole merkitystä.
Eihän tuo mielipide välttämättä ole aito, vaan voi olla kateutta ja ilkeyttä. Ystävät kuitenkaan eivät pahoita toisen mieltä ellei kyseessä ole oikea huoli.
Mä mietin aloituksen luettuani ihan samaa. Tosin onko kyseessä kateus vai ylemmyydentunne? Jos tämä ystävä on ostanut paljon hienomman talon, niin on olemassa ihmisiä, jotka alkavat itse menestyttyään väheksyä niitä, jotka eivät ole yhtä menestyneitä kuin he itse. Ja samaa mieltä tuosta, että ystävä ei halua pahoittaa toisen mieltä. Ja mitä ihmettä oli aloituksessa tuokin, että ei itse voisi asua sellaisessa talossa? No ei kai ap sitä taloa ystävälleen ostanutkaan! Ystävä ihan vapaasti asuu just sellaisessa talossa ja tekee just sellaisia voileipäkakkuja kuin haluaa. Itse en ole koskaan arvottanut ihmisiä sen mukaan, millaisissa asunnoissa asuu tai omistavatko asuntonsa vai ovatko vuokralla tai millaista ruokaa laittavat jne. Joku haluaa asua maalla, joku toinen taas kaupungissa. Joku käyttää silmälaseja ja toinen taas piilolaseja. Joku meikkaa joka aamu ja toinen taas ei koskaan. Joku tykkää aasialaisesta ruuasta ja joku toinen taas Välimeren maiden ruuista. Joku pitkistä hiuksista ja toinen lyhyistä. Lista on loputon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et siis halua aitoa mielipidettä, sinulle pitää valehdella?
Minullakin on muutama kaltaisesi tuttu, joille reagoin nimenomaan joko "onpa kiva" tai "voi miten kurjaa". Sitten unohdan, että ovat ostaneet talon, mutta ei sillä ole merkitystä.
Eihän tuo mielipide välttämättä ole aito, vaan voi olla kateutta ja ilkeyttä. Ystävät kuitenkaan eivät pahoita toisen mieltä ellei kyseessä ole oikea huoli.
Juuri siksi todellinen ystävä ei ikinä kerro oikeaa mielipidettään, vaan ymmärtää, että kun ei sano mitään eikä kerro mitään eikä ole mitään mieltä, niin uniikki lumihiutale pysyy tyytyväisenä eikä edes ymmärrä, että toinen ei ole ystävä, vaan ainoastaan liian kiltti sanoakseen, että mikään kertomasi ei liikuta minua.
Jos kertoo ostaneensa talon, joka on ystävän mielestä todellinen kauhujen kiinteistö, niin sitä ei saa sanoa ääneen, koska kyseessä on kateus? Pitää olla hiljaa ja antaa ystävän huomata, että keittiö kolmannessa kerroksessa ei ehkä ole järkevä ratkaisu, kun asuintilat muuten ovat pohjakerroksessa ja remontti maksaa maltaita.
Niin tietenkin. Hänhän siinä talossa asuu. Miten asia muuttuu sillä, että kertoo keittiön sijaitsevan kolmannessa kerroksessa?
Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa talosta, niin voi onnitella uudesta omasta kodista jne.
Ei ole mikään pakko olla kusipää.
Vierailija kirjoitti:
KUKAAN ei jaksa lukea. Opettele lyhentämään.
Sulle keskustelupalsta voi olla ihan väärä foorumi ajatustenvaihtoon.
Vierailija kirjoitti:
Oletko itkuherkkä, kipuilet ja oireilet ja ahistaa! 😢
Nainen vain osa saavuttamattomissa olevaa unelmaa...
I wonder why.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole itsekäs. Yhdenkään naisen ei kuulu sietää mitään mitä ei halua sietää. Se sietäminen on ainoastaan miesten tehtävä että miehet tekee ja puhuu niin kuin naiset vaativat
Vierailija kirjoitti:
Et ole itsekäs. Yhdenkään naisen ei kuulu sietää mitään mitä ei halua sietää. Se sietäminen on ainoastaan miesten tehtävä että miehet tekee ja puhuu niin kuin naiset vaativat
T: palstan vakio itkupilli-mies, joka jaksaa jankata.
Yhyyy...yhyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana oli herkemmin tuollaista. Ei enää. Kaipaan välillä tuollaista suorasukaisuutta, koska välillä huokuu läpi epäaitous. Kehutaan tai tsempataan vaikka ihan muuta mieltä oikeasti olisi. Miehet on paljon suorempia ja joskus vähän kateellisena kuuntelen vieressä sitä heidän toisilleen puhumista. Saattavat sanoa suoraan, että et v**u nyt tuollaista osta, en kykenis. Tms., mutta ei se koskaan kuulosta tulevan sellaisella pahat mielessä ajattelulla tai kateudella.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et siis halua aitoa mielipidettä, sinulle pitää valehdella?
Minullakin on muutama kaltaisesi tuttu, joille reagoin nimenomaan joko "onpa kiva" tai "voi miten kurjaa". Sitten unohdan, että ovat ostaneet talon, mutta ei sillä ole merkitystä.
Eihän tuo mielipide välttämättä ole aito, vaan voi olla kateutta ja ilkeyttä. Ystävät kuitenkaan eivät pahoita toisen mieltä ellei kyseessä ole oikea huoli.
Mä mietin aloituksen luettuani ihan samaa. Tosin onko kyseessä kateus vai ylemmyydentunne? Jos tämä ystävä on ostanut paljon hienomman talon, niin on olemassa ihmisiä, jotka alkavat itse menestyttyään väheksyä niitä, jotka eivät ole yhtä menestyneitä kuin he itse. Ja samaa mieltä tuosta, että ystävä ei halua pahoittaa toisen mieltä. Ja mitä ihmettä oli aloituksessa tuokin, että ei itse voisi asua sellaisessa talossa? No ei kai ap sitä taloa ystävälleen ostanutkaan! Ystävä ihan vapaasti asuu just sellaisessa talossa ja tekee just sellaisia voileipäkakkuja kuin haluaa. Itse en ole koskaan arvottanut ihmisiä sen mukaan, millaisissa asunnoissa asuu tai omistavatko asuntonsa vai ovatko vuokralla tai millaista ruokaa laittavat jne. Joku haluaa asua maalla, joku toinen taas kaupungissa. Joku käyttää silmälaseja ja toinen taas piilolaseja. Joku meikkaa joka aamu ja toinen taas ei koskaan. Joku tykkää aasialaisesta ruuasta ja joku toinen taas Välimeren maiden ruuista. Joku pitkistä hiuksista ja toinen lyhyistä. Lista on loputon.
Jep, juuri tämä.
Itse en voisi asua koskaan siten kuin ystäväni, koska hän on maaseutuasuja ja minä taas pinttynyt kaupunkilainen. Mikä arvo hänelle olisi ollut, että talokauppoja tehdessään minä olisin antanut hänelle mielipiteen sen perusteella miten itse haluan asua? Sen sijaan kun hän puntaroi kahden vaihtoehdon välillä, pystyin keskustelemaan ja antamaan mielipiteeni asiasta objektiivisesti.
Oikeat ystävät ja tai ihan perusjärjellä operoivat ihmiset ymmärtävät, että me olemme erilaisia. Omasta perspektiivistä toisten vähättely on aina joko ylemmyydentunnetta tai kateutta. Tai jopa molempia. Tuollaisia ihmisiä, ei kannata lukea ystävikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hei. Ystäväni osti itselleen asunnon. Sai juuri sen, mistä haaveili ja haaveilemaltaan alueelta. Ymmärrettävästi hän oli aivan tuhannen pähkinöinä innosta ja ei malttanut odottaa, että pääsee näyttämään asuntoa. Oli myös itse tehnyt pientä maalausremonttia sinne.
Minulle kyseinen asunto oli niin kamala, etten ottaisi sitä edes ilmaiseksi :D Kamala sokkelomainen pohjaratkaisu, heti parvekkeen alla lasten iso leikkikenttä, ei mitään yksityisyyttä kun olohuoneen valtavista ikkunoista näkee suoraan naapuritalon olohuoneeseen (asunnot ovat melkein kiinni toisissaan), makkari niin pieni että sinne just ja just mahtuu sänky, ei mitään palveluita alueella jne. Lisäksi ne maalatut seinät olivat sellaisissa väreissä, etten ikinä laittaisi niiitä värejä omille seinilleni.
Mitä tein? Tietysti ihastelin ja intoilin ystäväni mukana hänen asuntoaan, kehuin sen hyviä puolia, ja pidin mölyt mahassani. Se on HÄNEN koti, HÄN on siitä innoissaan, joten minun tehtäväni hyvänä ystävänä on juhlia hänen kanssaan HÄNELLE tärkeitä asioita. Sitä sanotaan käytöstavoiksi.
Ap, sulla on mölö "ystävä".
Itseasiassa ystävältä harvoin halutaan mielipiteitä, vaan enemmänkin kanssaelämistä. Ihmiset, jotka jakelevat mielipiteitään pyytämättä ovat myös yleensä sellaisia ihmisiä, jotka eivät kykene minkäänlaiseen objektiivisuuteen. Heille ainoa oikea tapa on se miten he asiat tekevät tai mitä he elämässään haluavat. Ihmiset jotka antavat mielipiteensä pyydettäessä ovat yleensä taas niitä, jotka kykenevät objektiivisuuteen. Tämä on myös syy miksi heiltä usein pyydetäänkin mielipide, ne kun ovat yleensä fiksuja ja hyödyllisiä.