Listataas tähän asioita, joita nykylapset ei tiedä/muista

Minua jäi kiinnostamaan missä kaupungissa ja kaupunginosassa oli soveliasta huutaa pihalta, että äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa Liisa? 
Eikö teillä lapsilla oikeasti ollut sääntöjä, ettei saa huutaa keskellä pihaa. Sehän on kaikunut koko kerrostaloon, erittäin huonoa käytöstä,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapahtui todistetusti viime viikolla: oli helle, toivoin saavani keltaista jaffaa. 17v tyttö sanoi: Ai ananasta? Minä toistin asiani, siis appelsiinia. No sehän on oranssia. Ei ollut elänyt aikaa, kun oli vain keltaista ja punaista.

Nykylapset eivät tiedä (eikä tiedä moni nykyvanhuskaan) että oranssi-sana tuli suomen kieleen 1800-luvun lopulla alun perin substantiivina, joka tarkoitti nimenomaan appelsiinia. Adjektiivi on lyhentynyt alkuperäisestä muodosta "oranssinvärinen", joka on siis tarkoittanut appelsiinin väristä.

Oliskohan noin?

Olisi (tiedoksi vaan alapeukuttajallekin). Aikajärjestyksessä varhaisimpia oranssi-sanan esiintymiä suomalaisissa lehdissä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=oranssi&orderBy=DATE

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä kun vanhemmilla yleisesti oli lauantaisinkin töitä. Lauantaina oli monesti lyhyempi työpäivä, mutta työpäivä silti, kun olin lapsi. Olin yleensä mummilassa, koska perhepäivähoitaja ei ollut töissä. Oli kunnallinen hoitaja ja niiden työpäivät oli vain ma-pe. Esim. teollisuudessa tai kaupan alalla taas oli myös lauantaisin töitä.

Vaikea tajuta, mikä järki oli mennä lauantaisin tekemään tynkäpäivä? Kun miettii, miten paljon vartiointi- siivous ym. kuluja teollisuuslaitokselle noista muutaman tunnin "työ"päivistä tuli.

En kyllä tiedä. Oliko sitten työaika viikkotasolla pidempi vai mikä lienee ollut, aikuiset puhuivat kitupäivistä meidän alueella. Kitupäivä, pakko olla lyhyt päivä töissä ennen vapaata.