Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?
22.07.2026 |
Onhan meillä ollut esimerkiksi oma kieli jo paljon pidempään. Emme me koskaan ole olleet aivan ruotsalaisia tai venäläisiä, vaikka kyseisten valtioiden alaisuudessa olemme olleetkin.
Kommentit (854)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Ei pidä yhtään paikkaansa.
Juuri 1700-luvulla, ennen 1800-luvun kansallisaatetta, on nähtävissä se valtavan suuri ero siihen, kuinka Ruotsin kuningaskunta kohteli suomalaisia Venäjän keisarikuntaa paremmin. Ruotsi menetti ns. Vanhan Suomen alueen 1721/1744, ja tälle alueelle syntyivät Vanhan Suomen lahjoitusmaat. 1700-luvun loppuun mennessä suurin osa alueen talonpojista eli lahjoitusmaahovin vallan alla, joka liikkui koko ajan lähemmäksi venäläistä maaorjuutta. Lahjoitusmaatalonpoikia mm. piiskattiin julmasti pienimmistäkin rikkeistä ja tottelemattomuudesta.
Sen sijaan 1700-luvun lopulle tultaessa emämaan yhteyteen jääneet suomalaiset alkoivat saada entistä enemmän vapauksia ja oikeuksia. Jakokunnittaiset ja kylittäiset isojaot tarjosivat talonpojille tehokkaamman tilanpidon eväät, ja 1789 yhdistys- ja vakuuskirja ehkäisi tilojen joutumisen kruunulle verorästeistä (tämä johti kruununtilojen "perinnöksiostoboomin". Suhteellinen verotaakka keveni, ja talonpoikien oikeus ottaa torppareita asumaan mailleen takasi mahdollisuudet väestönkasvuun, ja sitä tietä entistä parempaan veronmaksukykyyn (torppari maksaa talonpojalle vuokran > talonpoika maksaa kruunulle veron). Suurvaltasotien päättymisen jälkeen Ruotsi otti käyttöön määräjakoislaitoksen ja ruodutuksen, joka lopetti usein mielivaltaisen sotaväenoton. Talojen muodostamat ruodut varustivat itse sotilaan (ja mahdollisen varamiehen), jolloin pääsääntöisesti he vapautuivat itse perheineen sotaväenotoista.
Ja höpö. Edelleen mitattiin jopa 3/4 ikäluokasta Ruotsin sotiin. Ja harva ymmärtää että miehen maksaminen krunun sotaan oli ns. helevetin kallista. Siksihän siihen tarvittiin koko suku tai kylä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän miltä kantilta asiaa katsoo. Ihmisiä on luokiteltu kansoihin (lähinnä historioitsijoiden, tutkimusmatkailijoiden yms.) toimesta jo pitkän aikaa. Epäilemättä sama pätee myös kansaan, joka on puhunut suomensukuisia kieliä näillä main jo ainakin 1500 vuotta, erotuksena ruotsia ja venäjää puhuvista.
Toisaalta taas kansan keskuudessa oleva identiteetti on myöhempää perua. Jos pääsisit kysymään asiaa 1600- tai 1700-luvun savolaiselta, niin tuskin hän ensisijaisesti itseään määrittelisi suomalaiseksi. Se ajatus levisi vasta 1800-luvulla.
Hyvä kun satuit ottamaan savolaisuuden esiin. Savolaiset nimittäin eivät koskaan olleet mikään oma heimonsa tai identiteetti. Siis ei ole ollut mitään savolaista heimopäällikköä tms. Savolaiset ovat vaan olleet alueelle muuttaneita suomalaisia. Toki he ovat saattaneet kutsua aluettaan Savoksi ja siten sanoa olevansa savolaisia, mutta ei se mikään sen syvempi identiteetti tai etnisyys koskaan ollut. Sama koskee oikeastaan kaikkia Suomen mielikuvitusheimoja. Niitä painotetaan vain, jotta voitaisiin painaa suomalaista identiteettiä.
Todennäköisesti siis pitivät itseään suomalaisina, kun tiesivät kuitenkin jotain juuristaan ja että naapurimaakunnissa puhutaan samaa kieltä ja näytetään samalta. Sama uskonto ja tavat jne..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kansallisuus käsitteenä muodostui nykyisenlaiseksi vasta 1800-luvulla, ihmisillä oli kyllä käsitys kansoista ja kokemus kansallisuudesta paljon aiemminkin. Esimerkiksi englantilaisilla oli viimeistään 1400-luvulla käsitys englantilaisuudesta, joka pysyi aika samanlaisena 1900-luvulle asti (ja sen jälkeen tuosta perinteisestä englantilaisuudesta tuli jotain hävettävää, mutta se on jo eri juttu se).
Voi ajatella vaikka niin, että mitä vaikeampi on ollut matkustaa paikasta toiseen, sitä tiiviimpi yhteisö on ollut pienemmällä maantieteellisellä alueella. Jos ihminen ei todennäköisesti matkustanut 10 kilometrin säiteeltä mihinkään, se oma maailma rajoittui periaatteessa siihen. + sen lisäksi sitten perimätieto, uutiset, huhut, kirjoitettu historia, kirjallisuus jne. jotka kulkivat potentiaalisesti koko kielialueen sisällä, ja joiden ansiosta ihmisillä oli kuitenkin enemmän yhteistä samaa kieltä puhuvien kuin täysin ulkopuolisten kanssa.
Kiitos! Tuo oli tärkeä lisä tähän keskusteluun tuo matkustamisen vaikeuden mukaan tuominen. Juuri tuosta syystä esim. Pohjois-Kaukasiassa on ihan järjetön määrä pieniä kansoja. Vuoristot olivat niin läpitunkemattomia, ilmeisesti, että siellä ei päässyt syntymään mitään yhteiskulttuuria. Kieliäkin siellä on tolkuttomasti. Ehkä Balkanilla juuri tästä syystä myös...? Englannissa maastonmuodot sallivat ilmeisesti yhtenäiskulttuurin. Suomessa etäisyydet ovat aina olleet pitkät, ja sama tendenssi näkyy nyt omalla tavallaan, kun "syrjäseudut" tyhjenevät kaikkien pakkautuessa muutamiin kaupunkeihin. (vähän ot, sori)
Myös vähän ot, sori mutta syrjäseudut eivät tyhjene vaan ne tyhjennetään kun asukkaat pakotetaan pakkautumaan kaupunkeihin. Ei tietenkään aseilla eikä uhkaillen mutta tekemällä asumisen siellä vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi, palveluiden lakkauttamisella, koulut, terveydenhoito, kaupat, julkinen liikenne jne jne.
"pakotetaan pakkautumaan"
Tämä on kovin tunteenomainen ja subjektiivinen näkökulma siihen prosessiin, jossa itä- ja pohjoissuomalainen maaseutu kävi elinkelvottomaksi 1950-1980-luvuilla. Nuoriso muutti sinne, missä töitä ja ansaitsemisen mahdollisuuksia oli. Rakennemuutos.
Toisaalta... Kuitenkin vielä 1960-luvulla rakennettiin maaseutupitäjiinkin kyläkeskuksia, siis kauppoja ja muita palveluita. Eli vaikka osa lähti sieltä pienemmiltä kyliltä ja naulasi laudat ovien ja ikkunoiden eteen, osa ihmisistä kuitenkin työllistyi hyvinvointivaltiota rakentavan maan asiointikeskuksiin. Tuli kaupat, pankit, verovirastot, Kelan toimistot jne jne. Vireää on ollut toiminta ja elämä 1970- ja vielä 1980-luvullakin. Mutta johtuiko siitä, että oppilaitoksia ei ollut ja/tai lapsia syntyi ylipäänsä vähemmän, niin väki lähti ja jääneiden keski-ikä vanheni.
Tulkitsen tuon aiemman kommentin nimenomaan niin, että ei haikailla minnekään "suurta muuttoa" edeltäneelle 1940-50-luvulle vaan ajatellaan niitä palveluita (palveluyhteiskuntaa), joka oli voimassa 1970-luvulta alkaen myös pienemmillä paikkakunnilla. Sitä on purettu 2000-luvun alusta asti, noita palveluita.
Vähän ot, mutta ehkä tämä 2020-luvun puolivälin ja tulevaisuudenkin pohdinta liittyy yleiseen aiheeseen eli suomalaiseen identiteettiin, ainakin nyt paikallisidentiteetteihin jos ei kansalliseen.
"ajatellaan niitä palveluita (palveluyhteiskuntaa), joka oli voimassa 1970-luvulta alkaen myös pienemmillä paikkakunnilla"
Tämä on nähdäkseni kepulaista siltarumpupolitiikkaa, jossa tavoitteena oli pitää "koko maa pitää pitää asuttuna". Aivan yhtä utopistinen tavoite kuin pitää koko Siperia, koko Kanada, koko Norrbotten asuttuna.
Omat jo edesmenneet vanhempani ovat lähtöisin Konnevedeltä. Siellä ei ollut yliopistoon suunnanneille nuorille mitään tulevaisuutta.
Itse olen syntyperäinen helsinkiläinen. Sitä ovat myös lapseni (ja pian ensimmäinen lapsenlapseni).
Tuosta ovat monet Kekkoselle kiitollisia edelleen. Kainuussa puhutaan edelleen "kekkosteistä", kun oli alueita, jonne ei mennyt edes alkeellisia teitä. Oliko se sitten hyvä vai huono asia, että saatiin edes tiet tehtyä.
Oli varmasti hyvä asia kainuulaisten näkökulmasta. Silti päinvastainen asia kuin "pakotetaan pakkautumaan".
Niin, mahdollistettiin elämä kotiseudulla. Tämä on hyvin päivänpolttava aihe, kun lukee lehtiä. Nuoret (ja keski-ikäiset) miehet haluavat jäädä kotiseudulleen ("syrjäseudulle"), kun taas heidän ikäluokkansa naiset haluavat mieluummin suurempiin kaupunkeihin. Demografinenkin kysymys, kuten emme voi välttyä lukemasta lehdistä lähes joka päivä. On hyvä asia, mielestäni, että edes nuoret miehet jäävät. Heistä on kuitenkin apua iäkkäämmille vanhemmille, sukulaisille ja muille kyläläisille, kun näitä pitää kyydittää palveluihin, jotka ovat karanneet jo kauas.
Näin helsinkiläisenä veronmaksana näen lähinnä nostalgisena ja romanttisena ajatuksena sen, että syrjäseudun peräkammaripojat jäävät kyydittämään mummoja kymmenien tai satojen kilometrien päässä oleviin palveluihin. Näin mahdollistettiin elämä kotiseudulla. Seuraavan 20 vuoden ajan, sitten ei mummoja enää ole, ja pojat itsekin ovat jo eläkeiässä.
Kaurismäen veljekset voisivat tehdä aiheesta elokuvan.
No, se mikä on sinulle nostalgiaa, on kuitenkin monelle kanssasuomalaisellesi ihan normaalia arkea. Miten sinä suhtautuisit, jos sinulta yritettäisiin viedä elämisen edellytykset omassa kodissasi, omassa kaupungissasi, tai niissä piireissä ja niillä alueilla, joilla tunnet olosi kotoisaksi? Osaatko tuntea yhtään empatiaa "syrjäkylien" ihmisiä kohtaan, vai onko heidän kokemusmaailmansa sinulle täysin tavoittamattomissa?
Itse lähinnä säälin näitä peräkylien miehiä, jotka jäävät eläkeläisten vangeiksi kuolleille paikkakunnille. Ei tule koskaan elämään omaa perhettä, omia lapsia, omaa vaurautta, ei mitään. Kyyditetään itsekkäitä mummoja ja hakataan sitten pelikonetta. Säälittävää, turhaa elämistä.
Jaa. Isompi säälin aihe pitäisi olla lähiöiden hikikomeroissa kasvavat ikiteinit, jotka pieksävät pessiään koko aikuisikänsä. Hehän nimen omaan ovat niitä, jotka eivät elämässään saa aikaan yhtään mitään.
Peräkylän mies sentään pystyy hankkimaan itselleen oman talon, kesämökin, metsää, koneita ja laitteita, eläimiä, harrastamaan monia kivoja asioita, elämään elämää muullakin tavalla kuin pelikoneen kanssa. Tunnen muutaman tällaisen lähiöiden hikikomorin, he ovat nyt 40+ vuotiaita. Parisuhde on heille yhtä kaukainen juttu kuin jollekin Ilomantsin Ilkalle tai Siikaisten Simolle, mutta toisin kuin nämä maaseudun miehet, he eivät saa hankituksi itselleen edes sitä omistusyksiötä, vaan joutuvat kituuttamaan vuokralla koko elämänsä.
Yhtä kaikki, kun peräkylien Ilkat kuolevat, kukaan ei itke, ei jää lapsia muistamaan jälkeen eikä perimään mökkejä. Täysin haaskattu elämä.
No entäs sitten. Jos lähiön hikikomori-Heikki kuolee, kukaan ei edes huomaa, ja muumio löydetään vasta pitkän ajan kuluttua.
Peräkylien peräkamaripojilla on sentään edes mahdollisuus hankkia itselleen vaimo vaikka Thaimaasta, jos on aloitekykyä (moni on näin tehnytkin); viimeistään perinnönjaon jälkeen tehdään perämetsään pari kunnon leimikkoa, niin saa matka- ja vihkirahat kokoon itselle ja morsiamelle. Hikikomori ei pysty vuokrayksiössään maksamaan edes omaa vuokraansa, vaan sekin jää Kelan huoleksi.
Ihan yhtä säälittäviä ja elämänsä hukanneita ovat niin peräkammarin kuin hikikomorin aikamiespojat. Turha tällaisesta on kiistellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Ei pidä yhtään paikkaansa.
Juuri 1700-luvulla, ennen 1800-luvun kansallisaatetta, on nähtävissä se valtavan suuri ero siihen, kuinka Ruotsin kuningaskunta kohteli suomalaisia Venäjän keisarikuntaa paremmin. Ruotsi menetti ns. Vanhan Suomen alueen 1721/1744, ja tälle alueelle syntyivät Vanhan Suomen lahjoitusmaat. 1700-luvun loppuun mennessä suurin osa alueen talonpojista eli lahjoitusmaahovin vallan alla, joka liikkui koko ajan lähemmäksi venäläistä maaorjuutta. Lahjoitusmaatalonpoikia mm. piiskattiin julmasti pienimmistäkin rikkeistä ja tottelemattomuudesta.
Sen sijaan 1700-luvun lopulle tultaessa emämaan yhteyteen jääneet suomalaiset alkoivat saada entistä enemmän vapauksia ja oikeuksia. Jakokunnittaiset ja kylittäiset isojaot tarjosivat talonpojille tehokkaamman tilanpidon eväät, ja 1789 yhdistys- ja vakuuskirja ehkäisi tilojen joutumisen kruunulle verorästeistä (tämä johti kruununtilojen "perinnöksiostoboomin". Suhteellinen verotaakka keveni, ja talonpoikien oikeus ottaa torppareita asumaan mailleen takasi mahdollisuudet väestönkasvuun, ja sitä tietä entistä parempaan veronmaksukykyyn (torppari maksaa talonpojalle vuokran > talonpoika maksaa kruunulle veron). Suurvaltasotien päättymisen jälkeen Ruotsi otti käyttöön määräjakoislaitoksen ja ruodutuksen, joka lopetti usein mielivaltaisen sotaväenoton. Talojen muodostamat ruodut varustivat itse sotilaan (ja mahdollisen varamiehen), jolloin pääsääntöisesti he vapautuivat itse perheineen sotaväenotoista.
Pitää muistaa että 1700-luvun loppupuolessa Venäjän Tsaari (Tsaaritar?) ehdotti Ruotsille itsenäistä Suomi-nimistä maata maiden väliin tarkoituksena rauhoittaa ja lopettaa jatkuva rajankäynti. Ruotsin Kustaa Vaasa? ei suostunut. Mielestäni selkee jatkumo tarjoukselle olikin Autonominen Suomi siihen väliin sitten v. 1809.
Joskus aina pääsee yllättämään miten sivistymätöntä tämä kansa on. Tässäkään postauksessa ei yksikään fakta pidä. Kustaa Vaasa eli 1500 -luvulla. Suomen sota käytiin osana Napoleonin sotia ja johtui Tilsitin rauhasta. Tämä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Napoleon tavoitteli meriherruutta Britanniasta ja halusi siksi Britannian mannermaasulkemukseen. Osana tätä Venäjä valloitti Suomen pakottaakseen Ruotsia olemaan osa sulkemusta. Valloituksen jälkeen päätettiin pysyvästä liittämisestä Venäjään, koska sillä haluttiin turvata Pietaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatkohan nyt liikkeellä ne Sinimustat? Eikös niiden vaatimuksissa ollut joku etnistä taustaa selvittävä suomalaisten rekisteri, ettei vaan pääsisi kuraverisiä mukaan, niin kuin Harry Potterissa muinoin.
Kysyin aikoinani Twitterissa etnonationalisteilta, kuka on mielestänne suomalainen?
He vastasivat, että kaikkien isovanhempien pitää olla suomalaisia.
...
En siis ole heidän mielestään suomalainen.
Kiitos paljon. Ei ihme, että on niin vieras olo täällä Suomessa.
Olen joskus etnonationalisteilta kysynyt, kummat saavat jäädä maahan, itä- vai länsisuomalaiset, ne kun ovat geneettisesti eri porukkaa. Vastaukseksi sain ryöpyn haukkuja.
Eivät ole eri porukkaa. Tyypillinen vihollisen väite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kalevala sisältää kulttuuria satojen vuosien ajalta. Ensimmäinen suomenkielinen kirja on 1500-luvulta.
Kansallisuusaate syntyi 1800-luvulla, mutta suomalainen kulttuuri on kyllä vanhempaa. Me suomalaiset olemme mestareita vähättelemään itse omia juurijamme ja täällä nyökytellään kiivasti, kun joku lausuu täällä eläneen aivottomia apinazombieita vailla minkäänlaista sielunmaisemaa kun ruotsalaiset tulivat maansa lunastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: kumman vallan alla tapahtui Suomen alistaminen, sortoimien, venäläistäminen ja Bobrikov - Venäjän vai Ruotsin vallan alla? Itse en sanoisi 1800-lulua kultalaudeksi vaan helvetiksi.
Bobrikov oli 1900-lukua ja alisti paljon vähemmän kuin Ruotsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.
Kieli on yksi tärkeä asia, joka muodostaa kansallista identiteettiä ja yhdistää sinutkin siihen kainuulaiseen. Etkö todella koe, että sinulla olisi suomalaista identiteettiä? Oletko tehnyt sukututkimusta, yrittänyt selvittää juuriasi?
Olen eri, mutta koen tämän kysymyksen mielenkiintoisena.
Olen suomenkielinen ja kieli yhdistää minut juurikin vaikkapa kainuulaisiin tai turkulaisiin. Mutta aika ohueksi se side jää, hallitsen useita muitakin kieliä joista ranskaa käytän päivittäin puolisoni kanssa. Koen paljon enemmän yhteistä hänen sukulaistensa ja meidän yhteisten ranskalaisten kavereiden kanssa kuin valtaosan suomalaisten kanssa. Koen myös että lapseni, puoliksi ranskalaisia, ovat muokanneet identiteettiäni siten ettei se ole enää puhtaan suomalainen. Täällä ovat juureni, mutta kun vanhemmistani aika jättää jäävät siteet tähän maahan aika ohuiksi.Aloituksesi, jossa korostat "akateemisuuttasi" ja "stadilaisuuttasi", ja ilmeisesti näet ne jonkunlaisena arvoasi korottavina tekijöinä, on kyllä aika erikoinen.
Ikään kuin kokisit nyt, ihan ranskalaisen kanssa yhteen päästyäsi, kohonneesi tavallisen suomalaisen rahvaan yläpuolelle, jos nyt olisit sellaiseen koskaan kuulunutkaan.
"Stadilaisuus" on duunariluokkaan viittaava nimitys. Niihin, jotka puhuivat slangia, katupoikien, satamajätkien, hampuusien kieltä.
Ylipäätään ihmisten arvottaminen jonkun ns. yhteiskuntaluokan mukaan ei Suomessa ole kovin arvostettavaa. Toisin on Ranskassa, jossa syntyperäsi määrittelee edelleenkin hyvin pitkälle sen, mihin voit yhteiskunnassa päätyä.
Olen eri. Loukkaannut turhaan ja haet sävyjä, joita tuossa ei ollut. Minä ymmärrän häntä, vaikka en ole stadilainen, enkä edes kaupunkilainen. Kansallinen identiteetti ei välttämättä ole kaikilla kovin vahva, vaan ihmisiin suhtaudutaan aina ensisijaisesti yksilöinä. Olen sikäli samanlainen. Olen toki suomalainen, mutta ei minullakaan ole mitään vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kenenkään kanssa vain kansalaisuuden perusteella. On olemassa termi globalisti, mikä tietyiltä osin kuvaa ilmiötä. Olemme ihmisiä, eikä tietty kansalaisuus, asuinpaikka, kieli tms. anna mitään tai vie mitään yksilöltä pois.
Minusta kansallinen identiteetti tarkoittaa vain, että tunnistaa itsensä esimerkiksi tässä tapauksessa suomalaiseksi ja pitää suomalaisia tietyllä tavalla muista erottuvia kieleltä, kulttuurilta tai perimältä. Ei kansallisidentiteetti tarkoita, että sen pitäisi olla aina etusijalla ihmisen elämässä ja verrattuna muihin identiteetteihin. En minäkään erityistä yhteenkuuluvuutta tunne suomalaisiin, enkä kyllä globalisteihinkaan, joita inhoan. Silti olen selvästi suomalainen ja tiedän tämän kansan erityisyyden sekä erottuvuuden muista.
Miksi inhoat globalisteja? Vähintäänkin erikoista, sillä minusta se on lopulta terveempi ihmiskäsitys. Kansallisvaltiot ovat toki erittäin tarpeellisia käytännön elämän kannalta silloin, kun ne ovat perustaltaan vain ihmisiä varten, ei itse tarkoitus. Ja kansalaisilla on syytä ajatella jossakin mitassa asuinmaansa etua, mutta vastapainoksi kansallismielisyys kanavoi usein ihmisyyden heikkoja puolia, mikä on johtanut lukemattomiin sotiin, rasismiin, sortoon ja syrjintään, ryöstelyyn jne. Ne ovat toki ihmisyyden luonteenpiirteitä itsenäisestikin, mutta lakien ja sääntöjen avulla sivuun työnnettyjä. Kansallisuustunne on yleisin veruke, millä näitä epämiellyttäviä piirteitä on houkuteltu esiin ja minkä alla ne on koettu jopa positiivisiksi.
Jaloa joo. Käytännössä merkitsee, että väkimäärältään suurin jyrää ja muodostuu yhtäkaikki hengeltään rajoittunut, joskin suuri yhteisö. Paljon merkitsee millainen kulttuuri on. Eurooppalaiset voisi olla tuo yhteisö - vai voisiko oikeasti? - mutta esim. vahvan uskonnollisen identiteetin yhteisö olisi jo täysin eri asia. Tai vahvan nationalistisen identiteetin omaava jyrääjä, otetaan vaikka nykyinen Venäjä. Ihmisyyden huonot puolet ei häviä ei suurissa eikä pienissä muodostelmissa.
Ketjun kommenteissakin tehdään pesäeroa jo pelkkien arkisten tapojen, murteiden ja jostain kaiveltujen geenien todistuksella. Globalistinen ajattelu edellyttää jotain tällä hetkellä mahdotonta. Utopiaa.
Luot termille merkityksiä, joita sillä ei ole ja tulkitset sitä kautta. No, tuo selittää asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: kumman vallan alla tapahtui Suomen alistaminen, sortoimien, venäläistäminen ja Bobrikov - Venäjän vai Ruotsin vallan alla? Itse en sanoisi 1800-lulua kultalaudeksi vaan helvetiksi.
Bobrikov oli 1900-lukua ja alisti paljon vähemmän kuin Ruotsi
Jostain syystä Bobrikov sai luodin otsaansa ja sitä tapahtui ruotsin vallan aikana harvemmin joten ihan tämä tarinasi ei nyt täsmää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Identiteetti oli alueellinen. Heimot toivottavasti mainittiin jo ketjun 1. sivulla. Hämäläiset, varsinaissuomalaiset, karjalaiset, savolaiset jne.
Nämä on edelleenkin aika merkittävässä roolissa, vaikkei ihmiset etenkään nuoret niitä välttämättä havainnoi tai halua antaa mitään merkitystä.
Varsinainen koko (silloisen) Suomen aluetta koskeva "kansallistunne" synnytettiin tietoisesti, kun 1800-luvulla alettiin rakentaa kansakuntia. Suomessa kuten aika monessa muussakin paikassa Euroopassa alettiin yhdistää "eriheimoisia" eli eri alueilla eläviä, suht. samaa kieltä puhuvia yhdeksi ja jakamattomaksi kansakunnaksi. Esim. Saksa ja Italia yhdistyivät vasta 1800-luvulla. Suomen historia ja nämä kysymykset kannattaa aina sijoittaa tuohon yleiseurooppalaiseen kehitykseen.
Heimot ovat jälkikäteen keksitty satu. Nykyisin käytetään suomalaisuuden arvon hävittämiseen.
Suomen lippukin keksittiin vasta 1900-luvun alussa, vaakuna samoin. Eli ei ollut suomalaisilla mitään yhteistä tunnusta sitä ennen.
Lipun piti muuten ensiksi olla kelta-punainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: kumman vallan alla tapahtui Suomen alistaminen, sortoimien, venäläistäminen ja Bobrikov - Venäjän vai Ruotsin vallan alla? Itse en sanoisi 1800-lulua kultalaudeksi vaan helvetiksi.
Bobrikov oli 1900-lukua ja alisti paljon vähemmän kuin Ruotsi
Jostain syystä Bobrikov sai luodin otsaansa ja sitä tapahtui ruotsin vallan aikana harvemmin joten ihan tämä tarinasi ei nyt täsmää?
Kyllä esimerkiksi Nuijasodassa yritettiin tappaa ruotsalaisia orjapiiskureita. Kostoksi siirtomaavalta tappoi kaikki suomenkieliset nälkäiset. Säästi ruotsinkieliset. Hullu ajatus muutenkin, että murha todistaisi murhaajan tulleen sorretuksi ja murhaamattomuus taas todistaisi, ettei ole voitu sortaa. Joka tapauksessa olet osoittanut tietämätömyytesi ja moraalittomuutesi, joten lopetan tähän kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Ei pidä yhtään paikkaansa.
Juuri 1700-luvulla, ennen 1800-luvun kansallisaatetta, on nähtävissä se valtavan suuri ero siihen, kuinka Ruotsin kuningaskunta kohteli suomalaisia Venäjän keisarikuntaa paremmin. Ruotsi menetti ns. Vanhan Suomen alueen 1721/1744, ja tälle alueelle syntyivät Vanhan Suomen lahjoitusmaat. 1700-luvun loppuun mennessä suurin osa alueen talonpojista eli lahjoitusmaahovin vallan alla, joka liikkui koko ajan lähemmäksi venäläistä maaorjuutta. Lahjoitusmaatalonpoikia mm. piiskattiin julmasti pienimmistäkin rikkeistä ja tottelemattomuudesta.
Sen sijaan 1700-luvun lopulle tultaessa emämaan yhteyteen jääneet suomalaiset alkoivat saada entistä enemmän vapauksia ja oikeuksia. Jakokunnittaiset ja kylittäiset isojaot tarjosivat talonpojille tehokkaamman tilanpidon eväät, ja 1789 yhdistys- ja vakuuskirja ehkäisi tilojen joutumisen kruunulle verorästeistä (tämä johti kruununtilojen "perinnöksiostoboomin". Suhteellinen verotaakka keveni, ja talonpoikien oikeus ottaa torppareita asumaan mailleen takasi mahdollisuudet väestönkasvuun, ja sitä tietä entistä parempaan veronmaksukykyyn (torppari maksaa talonpojalle vuokran > talonpoika maksaa kruunulle veron). Suurvaltasotien päättymisen jälkeen Ruotsi otti käyttöön määräjakoislaitoksen ja ruodutuksen, joka lopetti usein mielivaltaisen sotaväenoton. Talojen muodostamat ruodut varustivat itse sotilaan (ja mahdollisen varamiehen), jolloin pääsääntöisesti he vapautuivat itse perheineen sotaväenotoista.
Pitää muistaa että 1700-luvun loppupuolessa Venäjän Tsaari (Tsaaritar?) ehdotti Ruotsille itsenäistä Suomi-nimistä maata maiden väliin tarkoituksena rauhoittaa ja lopettaa jatkuva rajankäynti. Ruotsin Kustaa Vaasa? ei suostunut. Mielestäni selkee jatkumo tarjoukselle olikin Autonominen Suomi siihen väliin sitten v. 1809.
Joskus aina pääsee yllättämään miten sivistymätöntä tämä kansa on. Tässäkään postauksessa ei yksikään fakta pidä. Kustaa Vaasa eli 1500 -luvulla. Suomen sota käytiin osana Napoleonin sotia ja johtui Tilsitin rauhasta. Tämä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Napoleon tavoitteli meriherruutta Britanniasta ja halusi siksi Britannian mannermaasulkemukseen. Osana tätä Venäjä valloitti Suomen pakottaakseen Ruotsia olemaan osa sulkemusta. Valloituksen jälkeen päätettiin pysyvästä liittämisestä Venäjään, koska sillä haluttiin turvata Pietaria.
Et siis innoissasi huomannut kun kyssäriä käytin koska varmaksi muistan vain tuon 1700-luvun lopun ajan. Toki itsekin tiedät että tarjous tehtiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Woke puhetta ja uhriutumista ajattelu että suomalaiset olisi kolonialisoitu ja alistettu. Suomi, el Itämaa, oli luonnollinen osa ja jatkumo Ruotsia aina siihen saakka kunnes se otettiin Ruotsilta väkivalloin pois vuonna 1808.
Enemmän wokea on väitteet että Suomi on ollut riistäjä ja vastuussa orjakaupasta. Ei Suomi ole orjia haalinut päinvastoin täältä niitä on muualle viety, Isovihan aika oli kauheaa eikä se Venäjän vallan alla olo kovin kaksista ollut eikä aina Ruotsinkaan. Silti en nyt vihaisi Ruotsia ja jaksaisi muistuttaa moisista menneistä.
Nyt kannattaisi keskittyä siihen ettei Suomesta tehtäisi tuhottavaa siirtomaata, datakeskukset, kaivokset, tuulivoimalat jne.
Suomalaiset kuitenkin hyötyivät orjien tuottmaista hyödykkeistä kuten sokerista, puuvillasta, tupakasta ja banaaneista. Suomessa puolestaan tuotettiin puuta ja tervaa koista valmistettiin kuljetukseen käytettyjä laivoja. Se ettei nykyinen Suomi ole osallistunut Suoraan atlantin kolmion toimintaan ei tarkoita etteikö täällä ole oltu osallisia siihen.
Paljon enemmän hyötyivät afrikkalaiset
Vierailija kirjoitti:
Suomen lippukin keksittiin vasta 1900-luvun alussa, vaakuna samoin. Eli ei ollut suomalaisilla mitään yhteistä tunnusta sitä ennen.
Lipun piti muuten ensiksi olla kelta-punainen.
Ööö... oiskohan ihan nyt vaikka niin, että ensin pitää olla kansallisuustunne ja halu itsenäistyä ja se itsenäisyyskään ei tule annettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatkohan nyt liikkeellä ne Sinimustat? Eikös niiden vaatimuksissa ollut joku etnistä taustaa selvittävä suomalaisten rekisteri, ettei vaan pääsisi kuraverisiä mukaan, niin kuin Harry Potterissa muinoin.
En tiedä. Mutta käytännössä ratkaisee se halutaanko Suomi taas muuttaa jonkin vieraan vallan alaisuuteen. Kulttuuri merkitsee, ei geenit.
Mulle ainakin ihan sama saunooko mun lapset tai syökö illallista kello kymmeneltä vai suomalaisittain neljältä. Tärkeämpää on veri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: kumman vallan alla tapahtui Suomen alistaminen, sortoimien, venäläistäminen ja Bobrikov - Venäjän vai Ruotsin vallan alla? Itse en sanoisi 1800-lulua kultalaudeksi vaan helvetiksi.
Bobrikov oli 1900-lukua ja alisti paljon vähemmän kuin Ruotsi
Jostain syystä Bobrikov sai luodin otsaansa ja sitä tapahtui ruotsin vallan aikana harvemmin joten ihan tämä tarinasi ei nyt täsmää?
Ampujahan oli juoppo ruotsinkielinen ylioppilas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Ei pidä yhtään paikkaansa.
Juuri 1700-luvulla, ennen 1800-luvun kansallisaatetta, on nähtävissä se valtavan suuri ero siihen, kuinka Ruotsin kuningaskunta kohteli suomalaisia Venäjän keisarikuntaa paremmin. Ruotsi menetti ns. Vanhan Suomen alueen 1721/1744, ja tälle alueelle syntyivät Vanhan Suomen lahjoitusmaat. 1700-luvun loppuun mennessä suurin osa alueen talonpojista eli lahjoitusmaahovin vallan alla, joka liikkui koko ajan lähemmäksi venäläistä maaorjuutta. Lahjoitusmaatalonpoikia mm. piiskattiin julmasti pienimmistäkin rikkeistä ja tottelemattomuudesta.
Sen sijaan 1700-luvun lopulle tultaessa emämaan yhteyteen jääneet suomalaiset alkoivat saada entistä enemmän vapauksia ja oikeuksia. Jakokunnittaiset ja kylittäiset isojaot tarjosivat talonpojille tehokkaamman tilanpidon eväät, ja 1789 yhdistys- ja vakuuskirja ehkäisi tilojen joutumisen kruunulle verorästeistä (tämä johti kruununtilojen "perinnöksiostoboomin". Suhteellinen verotaakka keveni, ja talonpoikien oikeus ottaa torppareita asumaan mailleen takasi mahdollisuudet väestönkasvuun, ja sitä tietä entistä parempaan veronmaksukykyyn (torppari maksaa talonpojalle vuokran > talonpoika maksaa kruunulle veron). Suurvaltasotien päättymisen jälkeen Ruotsi otti käyttöön määräjakoislaitoksen ja ruodutuksen, joka lopetti usein mielivaltaisen sotaväenoton. Talojen muodostamat ruodut varustivat itse sotilaan (ja mahdollisen varamiehen), jolloin pääsääntöisesti he vapautuivat itse perheineen sotaväenotoista.
Pitää muistaa että 1700-luvun loppupuolessa Venäjän Tsaari (Tsaaritar?) ehdotti Ruotsille itsenäistä Suomi-nimistä maata maiden väliin tarkoituksena rauhoittaa ja lopettaa jatkuva rajankäynti. Ruotsin Kustaa Vaasa? ei suostunut. Mielestäni selkee jatkumo tarjoukselle olikin Autonominen Suomi siihen väliin sitten v. 1809.
Joskus aina pääsee yllättämään miten sivistymätöntä tämä kansa on. Tässäkään postauksessa ei yksikään fakta pidä. Kustaa Vaasa eli 1500 -luvulla. Suomen sota käytiin osana Napoleonin sotia ja johtui Tilsitin rauhasta. Tämä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Napoleon tavoitteli meriherruutta Britanniasta ja halusi siksi Britannian mannermaasulkemukseen. Osana tätä Venäjä valloitti Suomen pakottaakseen Ruotsia olemaan osa sulkemusta. Valloituksen jälkeen päätettiin pysyvästä liittämisestä Venäjään, koska sillä haluttiin turvata Pietaria.
Et siis innoissasi huomannut kun kyssäriä käytin koska varmaksi muistan vain tuon 1700-luvun lopun ajan. Toki itsekin tiedät että tarjous tehtiin?
Historia on sinulle selkeästi liian monimutkaista, kannattaa siirtyä johonkin muuhun puuhasteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: kumman vallan alla tapahtui Suomen alistaminen, sortoimien, venäläistäminen ja Bobrikov - Venäjän vai Ruotsin vallan alla? Itse en sanoisi 1800-lulua kultalaudeksi vaan helvetiksi.
Bobrikov oli 1900-lukua ja alisti paljon vähemmän kuin Ruotsi
Jostain syystä Bobrikov sai luodin otsaansa ja sitä tapahtui ruotsin vallan aikana harvemmin joten ihan tämä tarinasi ei nyt täsmää?
Kyllä esimerkiksi Nuijasodassa yritettiin tappaa ruotsalaisia orjapiiskureita. Kostoksi siirtomaavalta tappoi kaikki suomenkieliset nälkäiset. Säästi ruotsinkieliset. Hullu ajatus muutenkin, että murha todistaisi murhaajan tulleen sorretuksi ja murhaamattomuus taas todistaisi, ettei ole voitu sortaa. Joka tapauksessa olet osoittanut tietämätömyytesi ja moraalittomuutesi, joten lopetan tähän kanssasi.
Ihan vapaasti, teidän venäläisten kanssa jankkaamalla ei tule kuin pää kipeäksi teidän tyhmyydestänne.
Alue: Aihe vapaa
Syrjäseudun asukkaana minä kuitenkin ymmärrän, ettei niitä palveluita yritetä viedä, vaan ne lähtevät itsekseen. Ihmiset sieltä itse lähtevät työn perässä sinne, missä töitä on, eivätkä riittävissä määrin yritä luoda työllisyyttä itse. Kunnat eivät pysty elättämään itseään, vaan valtaosa on täysien valtion avun varassa. Nämä alueet eivät kiinnosta tarpeeksi monia ihmisiä, joten kehitys on luonnollista. Tottakai se on surullista jääneiden kannalta, mutta jos täällä halutaan selvitä, ratkaisut pitää keksiä itse.