Olen alkanut miettimään elämän päättymistä ja pelkäämään

Jeesus pelastaa.

Siis ei sen miettimiseksi, vaan sen viettämiseksi! Koet ehkä olevasi vankilassa työsi takia mutta et ole.

Vierailija kirjoitti:

Hei ap, kurjaa että sinusta tuntuu tuolta. Keski-iän kriisi on luonnollinen ja ymmärrettävä asia. On asioita joita et voi muuttaa tai ainakin koet että et voi. Mutta on myös asioita joihin voit vaikuttaa. Mitä vielä haluaisit tehdä, oppia, nähdä, kokea? Sinulla on vain tämä yksi elämä. Pohdi uteliaasti ja avoimesti millaisia vaihtoehtoja sinulla on sen miettimiseksi. En tiedä oletko hengellinen, itse en, mutta Valamon luostari on silti ollut itselleni paikka jossa olen elämän käännekohdassa käynyt reflektoimassa tilannettani. Suositus siis sille, lähde parin yön retriitille tai jollekin kurssille sinne. Tsemppiä elämääsi. 

Hei kiitos vinkistä, minua alkoi kiinnostaa Valamon luostari. 

-eri

Vaihdevuosioireita

Ap sulla pukkaa kriisiä päälle. Tämä johtuu ihan siintä että sulla on liian hyvin asiat.

Olen huomannut että on paljo ihmisiä joilla on pakkomieli murehtia jostain, useimmiten jostain pienestä asiasta. Pääasia että saa murehtia ja märehtiä. Isäni oli tällänen. Ja asiat mistä murehti olivat kärpäsen pierasu avaruudessa.

Mutta hänen maailmansa oli aika näivettynyt, ja näin tuli pienistäkin murheista isoja.

Mene puhumaan jollekkin ulkopuoliselle, esm kirkolla on tällästä toimintaa, ilmaseksi.

Ja ala urheilemaan, tekee hyvää päälle ja vartalolle. Ja jaksamiselle töissäsi.

Vierailija kirjoitti:

Sentään noin pitkään selvisit ilman noita pelkoja. Minä olen pelännyt niitä koko 40-vuotisen elämäni ajan. Kuluttava tapa elää tai ei tämä oikeastaan edes mitään elämää ole.

Minulla sama. En voi suunnitella mitään menoja etukäteen kun pelkään että panikoidun sovittuihin menoihin lähtemisen hetkellä ja jo ennen sitä, saan monenmoisia oireita enkä kykene lähtemään. En sovi mitään muuta kuin ehdottoman pakolliset, mm. lääkärikäynnit ym. etukäteen. Elämä on suurelta osin pelkkää päivästä toiseen sinnittelyä, huolia  ja turhaa pelkäämistä. Toisaalta saatan sitten ihan extempore lähteä jonnekin ja silloin on todella hauskaa kun ei ole suunnitellut lähtemistä etukäteen eikä mitään raameja. Silloin tapaan uusia ihmisiä ja mieleni keventyy hetkeksi, saan perspektiä asioihin ja olo on hyvä jonkin aikaa. En ole keksinyt miten pääsisin samaan tilaan kuin joskus nuorena jolloin huolet ja pelot eivät vielä painaneet. En siis ole ihan koko ikääni pelännyt, mutta suuren osan aikuisikääni kylläkin.

Raamattu kannattaa avata evankeliumeista mitä pikimmiten ja ruveta lukemaan, mitä Jeesus siellä sanoo elämästä ja kuolemasta ja iankaikkisuusvaihtoehdoista. 

Jumala saattaa vetää sinua puoleensa ja pelastukseen, jos kerran elämän ja kuoleman kysymykset ahdistavat.

Taivasasia kuntoon. 

Vierailija kirjoitti:

Raamattu kannattaa avata evankeliumeista mitä pikimmiten ja ruveta lukemaan, mitä Jeesus siellä sanoo elämästä ja kuolemasta ja iankaikkisuusvaihtoehdoista. 

Jumala saattaa vetää sinua puoleensa ja pelastukseen, jos kerran elämän ja kuoleman kysymykset ahdistavat.

Tänään on armon päivä!