Rehellisesti: Oletko koskaan ajanut humalassa?

Olen saanut kortin -88.



Kieltäydyn ehdoittomasti lähtemästä mihinkään, jos olen juonut 1 kokonaisen annoksen lähimmän 2 tunnin sisällä. En myöskään lähde seuraavana päivänä ajamaan, jos olo on yhtään "pahanhajuinen", käytännössä en ikinä ennen iltapäivä klo 14.

en ikinä edes yhden jälkeen. Siis samana päivänä.

Minulla on tiukka linja. Jos otan en aja.

Pieniki lasillinen viiniä niin en aja.

Ja jos olen ollut porukalla pitämässä hauskaa ja ottanut reippaasti niin en aja lainkaan edes seuraavana päivänä.

parikymppisenä otin baarissa kaksi lonkkua tms. ja vein illan päätteeksi kotiin kaverini ja sitten ajoin autolla kotiin. Kaverini vinoili, että nyt ollaankin sitten rattijuopon kyydissä ja se kommentti kirpaisi kyllä niin, etten sen jälkeen ole yhdistänyt alkojuomia ja autoilua. Kiitos kaverilleni.

mutta joskus teininä pyörällä.

Pihasta autotalliin (n 3 metriä). Oli sen verran hutjakkaan tuntuista menoa, että ei tulisi mieleenkään lähteä autotielle.



En aja edes yhden keskarin jälkeen. Odotan vähintään 4 tuntia.

Ajan vain, jos olen täysin selvä eli max. 1/2 annoksen jälkeen heti, tai kokonaisen annoksen jälkeen parin tunnin päästä.

Olen kyllä ollut humalaisen kyydissä.

Jos otan en aja ja jos ajan en ota. Hyvin yksinkertainen asia tajuta ja toteuttaa.

Enkä todellakaan aja pikkusievässä, alkoholi vaikuttaa vähäisestikin nautittuna mun havaintokykyyn niin selkeästi, etten todellakaan lähtisi oman tai toisten hengellä leikkimään.

edes yhden tai puolikkaan annoksen jälkeen, mutta kerran hätätapauksessa ajoin otettuani muutamia tunteja sitten muutaman annoksen. Silloin oli oikeasti kaksi läheistä ihmistä hengenvaarassa, eikä ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ajaa. Jälkeenpäin olen potenut huonoa omaatuntoa.

Ajatko edes muutaman lasillisen nautittuasi, ns. "pikkusievassa"?

En aja koskaan humalassa tai edes pikkusievässä, ei tulisi mieleenikään. Pari viikkoa sitte jouluna on ollut ainoa kerta, kun olen ajanut edes samana päivänä kun olen juonut, sekin tapahtui ns. vahingossa. Lähdin kesken juhlan kotiin parin km päähän hakemaan sinne unohtunutta kännykkää soittaakseni isoisälle. Vasta matkalla muistin juoneeni pari tuntia aiemmin terästetyn glögin.

Kerran olen kyllä ajanut niin väsyneenä, että nukahdin rattiin. Mitään ei sattunut, mutta ei koskaan enää sitäkään.

Siitä on jo vuosikymmen aika. Menin koulun bileisiin autolla ja vaikka en yleensä käyttänyt alkoholia yhtään, siellä join yhden tai kaksi (lonkeroa tai siideriä).



Yöllä lähdin ajamaan kotiin. Lähtiessä olo oli ollut selvä, mutta ajaessa tuli epävarma tunne olinko ajokunnossa sittenkään. Matkaa oli muutama kilometri.



Kokemus säikäytti. Sen jälkeen on ollut nollalinja eli jos ottaa edes vähäsen, ei rattiin ole asiaa.

Rannasta mökin pihaan ja pihakadulla. Molemmat keskellä yötä ja yhtään autoa ei liikkunut mihinkään suuntaan, eikä ketään myöskään jalkaisin, tai pyörälläkään, vaan oli aivan autiota ja sen pystyin toteamaan jo ennen rattiin astumista. Suurin vaara oli ajaa ojaan tai pihakadulla törmätä johonkin liikennemerkkiin tms. mutta niin änkyrässä en sentään ollut ja vauhti oli jokatap. max 20km/h. Keskellä päivää tai muutenkaan muun liikenteen seassa en olisi mosieen ryhtynyt, eli ihan oli harkiuttu teko kummallakin kerralla, eikä mikään kännipäähänpisto.

tuli ajettua humalassa paljonkin, kun olen rekkamies. En oikeastaan ollut koskaan täysin selvä. Rekalla mitään ei sattunut, yhden henkilöauton ajoin katolleen, mutta siitäkin selvisin jäämättä kiinni kun maalla oltiin.

Vuoden -99 jälkeen en ole pisaraakaan ottanut enkä siis kännissä ajanut.

Nykyään ei myöskään onnistuisi tuollainen enää, rekkoja pysäytellään paljon useammin.

mutta onpa tuokin tullut kokeiltua, kahdesti. Riittävästi kun ottaa niin alkaa typerätkin ajatukset vaikuttaa fiksuilta.

Ikää oli reilu parikymppiä ja molemmilla kerroilla matkaa oli niin vähän, että kävellenkin olis pärjännyt :(

mutta onneksi taalla raja 0.8

Tuomitsen tekosi ankarasti. Aina voi tulla jotain yllättävää tielle.

Rannasta mökin pihaan ja pihakadulla. Molemmat keskellä yötä ja yhtään autoa ei liikkunut mihinkään suuntaan, eikä ketään myöskään jalkaisin, tai pyörälläkään, vaan oli aivan autiota ja sen pystyin toteamaan jo ennen rattiin astumista. Suurin vaara oli ajaa ojaan tai pihakadulla törmätä johonkin liikennemerkkiin tms. mutta niin änkyrässä en sentään ollut ja vauhti oli jokatap. max 20km/h. Keskellä päivää tai muutenkaan muun liikenteen seassa en olisi mosieen ryhtynyt, eli ihan oli harkiuttu teko kummallakin kerralla, eikä mikään kännipäähänpisto.

sain tuomion törkeästä rattijuopumuksesta. Opin läksyni ja sen jälkeen en ole alkoholin vaikutuksen alaisena ajanut.



Pakko kyllä sanoa että sentään lieventävänä asian haarana on se että tämä tapahtui aamuyöstä ja kadut olivat täysin autioita :)

onneksi hankin ajokortin vasta 24-vuotiaana: oli jo järkeä päässä. Pari kertaa olen ollut rattijuopon kyydissä, toisella kertaa ulkomailla. Pelotti! Nykyään osaisin jo tuonkin välttää.



Jotenkin 80-luvun lapselle on jäänyt voimakkaasti päähän ne telkkarin tietoiskut, joissa hoettiin "jos otat, et aja, jos ajat et ota".