Nuori on selvästi palanut loppuun opiskeluissa ja kesätöissä. Kannattaako mt päivystys, yths vai yksityinen lääkäri?
Tilanne on huolestuttava, mutta ei kuitenkaan akuutti. Yths lle on pitkät jonot mutta yksityiselle pääsisi viikon sisällä.
Ei aiempaa mt taustaa, nyt vaan liika on ollut liikaa ja yliopisto-opiskelija on selvästi jonkunlaisen avun tarpeessa.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisessa kesätyössä palaa loppuun??
Hoitohenkilön työssä. Ja jos vielä on veemäiset esihenkilöt, työkaverit ja potilaat/asiakkaat. Niin homma on aika raskasta.
Harkitsisin tarkasti kannattaako lääkäri vai ei. Helposti laittavat mt-lääkityskuurille joka sitten sotkee kaiken, hormonit, tulee lihavuutta ja muita oireita. Lääkekokeilut, annosten säätämiset yms edessä. En ikinä haluaisi omalle läheiselle sitä karusellia.
Jospa tajuaisi tilanteensa ja ottaisi kunnon 4 vko loman ja ensi vuoden opinnot kevennetysti?
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se sitten on kun työläisvanhempien lapset menevät opiskelemaan yliopistoon: omat vanhemmat eivät tajua opiskelusta tai opiskeltavasta alasta mitään, saati että pystyisivät jotenkin auttamaan.
Nuo myös uupuvat, koska tuntevat opinnoissa ulkopuolisuutta opiskelukavereiden kesken.
Yliopistossa opiskelevat aikuiset. Ei se kuulu vanhemmille mitenkään. Muutenkin tosi outoa, että äiti/isä edes tietää yksityiskohtia aikuisen lapsensa toiminnasta. Mutta kaipa nykysukupolvi on vähän hidasta ja perässä vedettävää, kun eivät ole tottuneet ponnistelemaan ja kestämään pettymyksiä.
Mitä lääkäri sille voi, jos opiskelee liikaa tai tekee liikaa töitä. Työmäärää / opiskelumäärää voi vähentää ilman lääkärin apua. Joskus kannattaa myös miettiä alan vaihtoa, jos ei osaa rajata omaa työmääräänsä tai oma ala on liian vaativa omiin kykyihin nähden. Kyseessä ei ole terveysongelma, vaan enemmän sosiaalipuolen juttu. Työnarkomania (opiskelunarkomania) ei ole lääketieteellisesti hoidettava sairaus. Suositettelen psykologin tapaamisia tavoitteena rajata työmäärää / opiskelumäärää vastamaan omia kykyjä ja resursseja.
Onkohan joutunut esimerkiksi raiskatuksi? Se särkee mielen tehokkaasti. Siitä voi olla nuoren vaikea nousta.
Täydellisyyden tavoittelu yleistä lääkiksessä ja aina löytyy joku sinua parempi, helposti ajetaan ylisuorittaa. Terapiasta saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Tässä järjestyksessä
1. Työterveys (pitäisi olla, jos on nyt töissä)
2. YTHS (opiskelija saa käyttää myös kesällä)
3. Terveyskeskuksen mt-palvelut
Yksityiselle saa toki mennä, jos on valmis maksamaan itse. Päivystykseen vain akuutissa tilanteessa (esim. itsetuhoisuus, harhat, psyk. voinnin romahtaminen jne.).
Täysi-ikäisen puolesta et kuitenkaan voi varata aikaa ilman hänen suostumustaan. Mitä mieltä hän itse on tilanteesta?
Taitaa yksityinen olla ainoa reaalinen vaihtoehto. YTHS:n nuppipuolella ei taida aikoja saada edes vuoden päähän.
Rahalla saa hoitoa, köyhät älköön vaivautuko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä, työaika, työtehtävä, opiskeluala, opiskelun viikkotunnit ?
22, 40-45 h viikko, lääketiede, ei mitään hajua, kandi ainakin
No aikuinenhan hän on. Ei mikään paimennettava "nuori" ja hänellä on itsemääräämisoikeus.
Oman rajallisuutensa ymmärtäminen on osa henkisen aikuistumisen kokemusta. Hän on vielä nuori aikuinen, joka tarvii työnohjausta ja hän voi voi kuormittua ymmärtäessään omat ja suomalaisen terveydenhuollon resurssien rajallisuuden.
Miten asiaa ratkookin nyt kesällä, syksyllä kannattaa hakeutua opintopsykologille, se on juuri sitä työmäärän ja kuormituksen kohtuullistamista tukevaa.
Monet lääkärit tarvitsisi työnohjausta, mutta sitä harvoin tarjotaan heille työnantajan taholta.
Tuossa kannattaa ensin jutella nuoren kanssa, ja sitten jos saa nuoren suostumaan niin yrittää sopia työnantajan kanssa voisiko hän jäädä kesätöistä pois ja pitää hetken lomaa ennen opiskelun alkua, tai tehdä jotain muita järjestelyjä että nuori tekisi vähemmän töitä/opiskelua.
Tärkeää olisi myös katsoa jonkun verran ovatko elintavat kunnossa, ennen kaikkea että nukkuuko hän tarpeeksi ja liikkuuko hän säännöllisesti.
Lääkärille kannattaa hakeutua tarvittaessa, mutta lääkäristä ei pitäisi lähteä hakemaan ihmeitä, vaan noissa tilanteissa tärkeintä on että loppuun palaneen henkilön pitää itse alkaa tehdä elämäänsä tarvittavia muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Harkitsisin tarkasti kannattaako lääkäri vai ei. Helposti laittavat mt-lääkityskuurille joka sitten sotkee kaiken, hormonit, tulee lihavuutta ja muita oireita. Lääkekokeilut, annosten säätämiset yms edessä. En ikinä haluaisi omalle läheiselle sitä karusellia.
Jospa tajuaisi tilanteensa ja ottaisi kunnon 4 vko loman ja ensi vuoden opinnot kevennetysti?
Tämä
Työterveyden kautta työpsykologille?
Tärkeintä olisi varmaan pitää riittävän pitkä loma. Jonka aikana ei tehdä töitä, syväreitä, lueta tenttiin jne.
Opiskelijat tekee lomat töitä, hurjimmat jättää loppukesään 1-2 vkoa lomaa. Viikonloput luetaan tentteihin. Opittavaa on paljon, niin koulussa kuin oman alan kesätöissäkin. Ei ihme, jos tähän väsyy.
Mitä mieltä nuori itse on tilanteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se sitten on kun työläisvanhempien lapset menevät opiskelemaan yliopistoon: omat vanhemmat eivät tajua opiskelusta tai opiskeltavasta alasta mitään, saati että pystyisivät jotenkin auttamaan.
Nuo myös uupuvat, koska tuntevat opinnoissa ulkopuolisuutta opiskelukavereiden kesken.Jos nostat vielä vähän nokkaasi, niin sinne sataa. Olet kyllä omituisen yksinkertainen tollo!
Tuo on ihan koettua, että noin se menee. Vanhemmat mehustelevat lastensa tulevalla koulutuksella, koska oma koulutus on heillä jäänyt hankkimatta.
Eipä se muita haukkumalla miksikään muutu, että työläistaustaisten tausta näkyy ja kuuluu kilometrien päähän. Esimerkiksi Kansallisissa ylioppilaissa ovat demariäänestäjien lapset yliedustettuina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se sitten on kun työläisvanhempien lapset menevät opiskelemaan yliopistoon: omat vanhemmat eivät tajua opiskelusta tai opiskeltavasta alasta mitään, saati että pystyisivät jotenkin auttamaan.
Nuo myös uupuvat, koska tuntevat opinnoissa ulkopuolisuutta opiskelukavereiden kesken.Se on yliopiston tehtävä auttaa ja tukea kaikkia ymmärtämään hyvät opiskelutavat, joilla ei uuvu ja väsy.
Eikä ole. Yliopisto-opiskelija on aikuinen. Opiskelutavat opitaan lukiossa. Tietysti, jos on holhottu ja hemmoteltu alusta asti, ei aikuisten maailmassa pärjää.
Tuleva työkyvyttömyyseläkeläinen. Miten ikinä jaksaa työelämässä (ja mahdollisesti perhe siinä sivussa) jos nyt jo uupuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärinä voin sanoa että ei kannata.
Miksi ei kannata hakea sairaslomaa?
Sairausloma ei paranna ketään uupunutta. Asiat pitää laittaa niin järjestykseen että ei tule liikaa väsymystä. Jos työ on liian kuormittavaa niin pitää vaihtaa työtä tai jos opiskelu on liian vaikeaa niin alanvaihto voi olla ainoa ratkaisu. Pitää miettiä mitä ovat elämässä kuormittavat tekijät ja yrittää saada ne järjestykseen oli se sitten päihdeongelma, liialliset harrastukset tai ihmissuhteet. Sairausloma ei auta näihin asioihin mitenkään kun töihin tai opiskeluun palattaessa kuormitustaso palaa ennalleen.
Yksityiselle, jos on varaa. Sairausloma, että opintotukikuukaudet ei kulu. Yhteydenotto YTHS:lle ja ajanvaraus lääkärille ( voinnin seuraaminen, sairausloman jatkon arvionti, muut tukitoimet).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärinä voin sanoa että ei kannata.
Miksi ei kannata hakea sairaslomaa?
Sairausloma ei paranna ketään uupunutta. Asiat pitää laittaa niin järjestykseen että ei tule liikaa väsymystä. Jos työ on liian kuormittavaa niin pitää vaihtaa työtä tai jos opiskelu on liian vaikeaa niin alanvaihto voi olla ainoa ratkaisu. Pitää miettiä mitä ovat elämässä kuormittavat tekijät ja yrittää saada ne järjestykseen oli se sitten päihdeongelma, liialliset harrastukset tai ihmissuhteet. Sairausloma ei auta näihin asioihin mitenkään kun töihin tai opiskeluun palattaessa kuormitustaso palaa ennalleen.
Älä nyt jauha paskaa. Sairausloma on monesti tarpeen kuntoutumisen kannalta.
Kun opiskelija ei ole sairauslomalla vaan yrittää sinnitellä opinnoissa saamatta kuitenkaan riittävästi opintopisteitä, kuluu häneltä koko ajan silti opintotukikuukaudet. Tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että opintojen loppupuolella ei ole millä elää ja opinnot keskeytyvät siksi. Riskinä on myös se, että Kela perii opintotukia takaisin ja tämä tuo taloudellista lisästressiä eikä ainakaan auta opiskelijan tilannetta ja jaksamista.
Teen töitä vastaavien tilanteiden kanssa ja tiedän mistä puhun.
Työterveyshuolto