Aiotteko mennä katsomaan Christopher Nolanin The Odysseyn?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Spagettiwesternit tapahtuivat Yhdysvalloissa tai Meksikossa, mutta näyttelijät olivat enimmäkseen eurooppalaisia, mitä nyt pääosassa yleensä jenkki.

Siitä ei puhuta juuri mitään, sillä jostain syystä vasta nyt tämä pieni syrjitty osa miehiä on herännyt tähän kammottaavaan kulttuuriseen omimiseen 😄

Nyt ette kyllä saa katsoa enää huuliharppukostajaa, kun se on "woke".

Sellainen pieni ero vaan ettei noihin aikoihin media ja elokuva ollut yhden äärimmäisen irrationaalisen poliittisen aatteen pakkotuputusta. Toisin kuin tämän päivän media ja viihde.

 

Niin kuin muka et olisi tiennyt.

Voi hyvänen aika, että olette vauvoja.

Miehet on esittäneet naisia ja naiset miehiä ja vaikka minkävärisiä, mutta nyt ihan äkkiä kaikki on muka poliittista.

Muuttunutta on vain ja ainoastaan se, että pieni mekastava joukko luulee voivansa olla ajatuspoliisi, samaan aikaan kun vaatii sananvapautta.

Ei millään jaksaisi teille trollispedeille vastailla, mutta kuten se on nähty moneen otteeseen, niin on valitettava mahdollisuus, että olet ihan tosissasi. Jostain syystä nimenomaan suomalaisissa elokuvanharrastajissa on mukana todella tyhmää sakkia. Ja etenkin sellaista esittävää sakkia.

 

Kaikkihan on nykyään poliittista ja kulttuurisotaa. Jos sitä ei ole vielä huomannut, havainnut - nähnyt tai tajunnut, niin saa olla kyllä ihan helvetin pihalla suurin piirtein kaikesta mikä on tälle ajalle ominaista.

 

Tuo viimeinenkin aivoituksesi on absurdiudessaan suorastaan idioottimainen. Saat siitä oikein papukaijamerkin.

Kiitos, kiitos.

Se on näköjään katsojan silmässä, että mitä pitää ääliömäisenä. Minulle riittää, jos joku puhuu miten intersektionaalisuus, feminismi ja woke valtaavat maailmaa 😄

Siitä tietää, että ei ole elettyä elämää. On vain salaliittoilua ja typeryyttä.

Joo, todellakin. Mutta pidä sinä kiinni linjastasi ja elele siellä kuplassasi. Elettyä elämäähän taas minulla on todennäköisesti ihan helvetisti enemmän kuin sinulla.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa täällä ei tunnu tajuavan elokuvaa taidemuotona lainkaan. 
Elokuvassa olennaista ei ole uskottavuus, yksityiskohtien virheettömyys ja juonen loogisuus vaan se miten elokuva ohjaa katsojan tunteita ja tempaa katsojat mukaansa. Elokuva on tunteiden taidetta. 
Jotta se olisi merkittävä ,se saisi olla yhtenäinen eheä, uusi, raikas, omaperäinen ja suuri sanomakaan ei haittaa. 
 

Aivan, ei ole sen niin väliä vaikka elokuvien viikingeillä olisi kattilat päässään kypärinä tai he ajelisivat vanhalla ooppelilla taistelukentillä ja verikin olisi paksua ketsuppia kun kyseessä on vakavasti otettava historiallinen draama. Kunhan vaan on niitä tunteita, jotka eivät liity mitenkään mihinkään tuotantopohjaiseen tai uskottavuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa täällä ei tunnu tajuavan elokuvaa taidemuotona lainkaan. 
Elokuvassa olennaista ei ole uskottavuus, yksityiskohtien virheettömyys ja juonen loogisuus vaan se miten elokuva ohjaa katsojan tunteita ja tempaa katsojat mukaansa. Elokuva on tunteiden taidetta. 
Jotta se olisi merkittävä ,se saisi olla yhtenäinen eheä, uusi, raikas, omaperäinen ja suuri sanomakaan ei haittaa. 
 

Aivan, ei ole sen niin väliä vaikka elokuvien viikingeillä olisi kattilat päässään kypärinä tai he ajelisivat vanhalla ooppelilla taistelukentillä ja verikin olisi paksua ketsuppia kun kyseessä on vakavasti otettava historiallinen draama. Kunhan vaan on niitä tunteita, jotka eivät liity mitenkään mihinkään tuotantopohjaiseen tai uskottavuuteen.

Todellakin. Moni pitää esim. Disneyn piirrettyjä elokuvia tosi hyvinä, vaikka itse en käsitä miten joku voi liikuttua inhimillistetyn kauriin emon ampumisesta. Tai puunuken inhimillisistä tunteista. Osalle ihmisistä luontoa voi uskottavasti kuvata ainoastaan Avara luonto-dokumentit, toinen haluaa pelastaa sademetsät katsottuaan vaikka Bambin tai Nemon.

Vierailija kirjoitti:

Yksi elokuvan herättämistä kohuistahan on se, että Troijan Helenan esittäjäksi on valittu musta näyttelijä. Esitettyä kritiikkiä vastaan on argumentoitu, ettei Troijan Helena ole koskaan elänyt eli kyseessä on myyttinen hahmo, eikä hänen ihonvärillään olisi siten mitään merkitystä. Muistetaan tämä, jos joskus päätetään tehdä mustan Afrikan myytteihin perustuva elokuva ja jotakin roolia valitaan esittämään valkoihoinen näyttelijä.

Huomion hakeminen tällä tavalla on yksinkertaisesti niin jumalattoman laiskaa, ihan kuten on liki vuosittaiset uusinnat Spidermanista yms. Jos nyt haluavat "herättää tunteita", niin laittasivat suoraan jonkun neliraaja-amputoidun kiinalaisen sitten tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa täällä ei tunnu tajuavan elokuvaa taidemuotona lainkaan. 
Elokuvassa olennaista ei ole uskottavuus, yksityiskohtien virheettömyys ja juonen loogisuus vaan se miten elokuva ohjaa katsojan tunteita ja tempaa katsojat mukaansa. Elokuva on tunteiden taidetta. 
Jotta se olisi merkittävä ,se saisi olla yhtenäinen eheä, uusi, raikas, omaperäinen ja suuri sanomakaan ei haittaa. 
 

Aivan, ei ole sen niin väliä vaikka elokuvien viikingeillä olisi kattilat päässään kypärinä tai he ajelisivat vanhalla ooppelilla taistelukentillä ja verikin olisi paksua ketsuppia kun kyseessä on vakavasti otettava historiallinen draama. Kunhan vaan on niitä tunteita, jotka eivät liity mitenkään mihinkään tuotantopohjaiseen tai uskottavuuteen.

Katsojat kuten ihmiset yleensä sijoittuvat ns. kirjolle niin kuin sijoittuvat. Osa ihmisistä on pakkomielteisen jumittuneita käsityksiinsä usein ilman varsinaista perustelua tai faktaa. Kun joku juttu ellottaa, se sitten ellottaa, mutta turha sitä on yrittää perustella, jos peruste on pelkkä oma henkilökohtainen pakkomielle. 

 

t. Tompan pienin fani

Sanoi historiallisessa elokuvassa Attila, joka soitti lisäjoukkoja avuksi vanhalla Motorolallaan kun vihollisen dinosaurukset hyökkäsivät joukkojen kimppuun - koska miksipä ei? Eihän noiden kahden välillä ollut ihan hirveän montaa vuosisataa - tai vuosimiljoonaa -  ja "elokuva on vain pelkkää fantasiaa joka tapauksessa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa täällä ei tunnu tajuavan elokuvaa taidemuotona lainkaan. 
Elokuvassa olennaista ei ole uskottavuus, yksityiskohtien virheettömyys ja juonen loogisuus vaan se miten elokuva ohjaa katsojan tunteita ja tempaa katsojat mukaansa. Elokuva on tunteiden taidetta. 
Jotta se olisi merkittävä ,se saisi olla yhtenäinen eheä, uusi, raikas, omaperäinen ja suuri sanomakaan ei haittaa. 
 

Aivan, ei ole sen niin väliä vaikka elokuvien viikingeillä olisi kattilat päässään kypärinä tai he ajelisivat vanhalla ooppelilla taistelukentillä ja verikin olisi paksua ketsuppia kun kyseessä on vakavasti otettava historiallinen draama. Kunhan vaan on niitä tunteita, jotka eivät liity mitenkään mihinkään tuotantopohjaiseen tai uskottavuuteen.

Todellakin. Moni pitää esim. Disneyn piirrettyjä elokuvia tosi hyvinä, vaikka itse en käsitä miten joku voi liikuttua inhimillistetyn kauriin emon ampumisesta. Tai puunuken inhimillisistä tunteista. Osalle ihmisistä luontoa voi uskottavasti kuvata ainoastaan Avara luonto-dokumentit, toinen haluaa pelastaa sademetsät katsottuaan vaikka Bambin tai Nemon.

Toden totta. Itsellekin tuo musta Helena vielä menisi, mikäli elokuvassa esiintyisi myös Iron Man ja näyttäisi pahiksille närhen munat.

Homeros kertoo kyllä Odysseiassa miltä Helena näytti. Ei ollut musta.

T: Eri

Vierailija kirjoitti:

En mene. Katson sen kotona omassa leffateatterissani.

Sinullahan on komeat varusteet! Ihan IMAX-teatteri. Wow!

En kestä Anne Hathawayn naamaa kun sen silmät valuu alas ulkonurkista.

En mene, koska tämä on rasistinen hyökkäys kreikkalaisia vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa täällä ei tunnu tajuavan elokuvaa taidemuotona lainkaan. 
Elokuvassa olennaista ei ole uskottavuus, yksityiskohtien virheettömyys ja juonen loogisuus vaan se miten elokuva ohjaa katsojan tunteita ja tempaa katsojat mukaansa. Elokuva on tunteiden taidetta. 
Jotta se olisi merkittävä ,se saisi olla yhtenäinen eheä, uusi, raikas, omaperäinen ja suuri sanomakaan ei haittaa. 
 

Aivan, ei ole sen niin väliä vaikka elokuvien viikingeillä olisi kattilat päässään kypärinä tai he ajelisivat vanhalla ooppelilla taistelukentillä ja verikin olisi paksua ketsuppia kun kyseessä on vakavasti otettava historiallinen draama. Kunhan vaan on niitä tunteita, jotka eivät liity mitenkään mihinkään tuotantopohjaiseen tai uskottavuuteen.

Katsojat kuten ihmiset yleensä sijoittuvat ns. kirjolle niin kuin sijoittuvat. Osa ihmisistä on pakkomielteisen jumittuneita käsityksiinsä usein ilman varsinaista perustelua tai faktaa. Kun joku juttu ellottaa, se sitten ellottaa, mutta turha sitä on yrittää perustella, jos peruste on pelkkä oma henkilökohtainen pakkomielle. 

 

t. Tompan pienin fani

Sanoi historiallisessa elokuvassa Attila, joka soitti lisäjoukkoja avuksi vanhalla Motorolallaan kun vihollisen dinosaurukset hyökkäsivät joukkojen kimppuun - koska miksipä ei? Eihän noiden kahden välillä ollut ihan hirveän montaa vuosisataa - tai vuosimiljoonaa -  ja "elokuva on vain pelkkää fantasiaa joka tapauksessa".

OIkeasti? Tässä Odysseissa käytetään modernia teknologiaa? Sehän on sitten oikeasti aika rohkea veto. Kännyköitäkö siinä käytetään vai ajeleeko tämä suomalaissankari ehkä moottoriveneellä? Ainakin näiden näyttelijöiden hampaat on hoitanut 2000-luvun hammaslääkäri, se on ilmiselvää.

Katson kun tulee suoratoistopalveluun

Saatan katsoa sitten joskus reissussa lentokoneessa, jos siellä ei ole muutakaan katsottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Katson kun tulee suoratoistopalveluun

MInä en luottaisi edes tähän. Elokuvateatterista ei tule niin lähdettyä kesken karkuun, mutta kolmetuntinen Nolan-pläjäys kotisohvalla jää taatusti kesken, ellei sitten tässä oikeasti ole jotain todella hauskaa ja ennakkoluulotonta mukana, kuten epäironen kännykkäpuhelu tms.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa täällä ei tunnu tajuavan elokuvaa taidemuotona lainkaan. 
Elokuvassa olennaista ei ole uskottavuus, yksityiskohtien virheettömyys ja juonen loogisuus vaan se miten elokuva ohjaa katsojan tunteita ja tempaa katsojat mukaansa. Elokuva on tunteiden taidetta. 
Jotta se olisi merkittävä ,se saisi olla yhtenäinen eheä, uusi, raikas, omaperäinen ja suuri sanomakaan ei haittaa. 
 

Eli elokuva vaikka Wakandasta olisi hienoa taidetta, jos se "täytettäisiin" vaikka jollain irlantilaisilla ja epäilyttävästi Aatua muistuttava henkilö olisi heidän suojelijansa? Se vasta herättäisi tunteita. Se olisi myös omaperäinen samalla tavalla kuin tämäkin, eli ei muistuta yhtään sitä minkälaiseksi ihmiset ajattelevat henkilöt siinä tarinassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katson kun tulee suoratoistopalveluun

MInä en luottaisi edes tähän. Elokuvateatterista ei tule niin lähdettyä kesken karkuun, mutta kolmetuntinen Nolan-pläjäys kotisohvalla jää taatusti kesken, ellei sitten tässä oikeasti ole jotain todella hauskaa ja ennakkoluulotonta mukana, kuten epäironen kännykkäpuhelu tms.

Kuulostaa hassulta pakottaa itsensä katsomaan jotain mitä ei halua ja vielä maksaa siitä. 

-eri 

Näytetäänkö elokuvassa vessassakäyntejä? Jos ei niin ei voi olla hyvä ja todellinen elokuva.

En usko, jenkkien leffat eivät kovinkaan usein ole hyviä kun kyseessä historiallinen leffa. Kaipa tämäkin on toimintaryskettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavassa woke-leffassa jotain kaunista prinsessaa esittää joku 200-kiloinen mursun näköinen nainen ja woke-yleisö julistaa "kaikki ihmiset ovat yhtä kauniita" tai "ei sillä ole mitään merkitystä, elokuva on kuitenkin vain fantasiaa".

Eli sinusta tämä Lupita siis on liian ruma Helenaksi, koska paino kuitenkin varmaan täyttää vaatimuksesi? Tämän ymmärrän. Itse en voi sietää Tom Cruisea, koska siinä ukossa on jotenkin vikana vain kaikki. On ulkonäöltään kummallinen rumilus ja hobitti enkä voi olla muistamatta hänen sairaita skientologiajuttujaan aina kun sen pärstän näen. Silti moni tykkää enkä ole koskaan sanonut, että on täysin epäuskottavaa, että Tom Cruisen kokoinen metrimies pistää isoja miehiä kumoon siihen tahtiin kuin hän elokuvissa tekee, vaikka todellisuudessa näin on. Katsokoon kuka pystyy.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Näkeehän sen tyhmempikin että aivan helvetin ruma Heleniksi

Eri

Mistä sinä tiedät mikä muinaisten kreikalaisten mielestä oli kaunista 2400-3000 ennen ajanlaskun alkua ja kuinka vaalea heidän omakaan ihonvärinsä tuolloin  ? Tuskin he Troian Helenaa kuvittelivat miksikään vaaleaihoisen Hollywood-tähden näköiseksi saati suomalaiseksi ? 

Tarkoitin 2400-3000 vuotta sitten, 

While the Greeks didn't give a checklist of her facial features, specific recurring descriptions highlight her unique, divine appearance:

"Fair-Haired" (Kallikomos): In Homer’s Iliad, she is repeatedly given epithets like "fair-haired" or "golden-haired." To the Greeks, rare blonde or reddish-golden hair was associated with the gods and royalty. [1]

"White-Armed" (Leukolenos): This common Homeric description signified high status. In ancient Greece, pale skin indicated that a woman was wealthy enough to spend her time indoors, shielded from the harsh Mediterranean sun.

Ja toisekseen kyllä sen silmillä näkee mikä on kaunista ja mikä ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa täällä ei tunnu tajuavan elokuvaa taidemuotona lainkaan. 
Elokuvassa olennaista ei ole uskottavuus, yksityiskohtien virheettömyys ja juonen loogisuus vaan se miten elokuva ohjaa katsojan tunteita ja tempaa katsojat mukaansa. Elokuva on tunteiden taidetta. 
Jotta se olisi merkittävä ,se saisi olla yhtenäinen eheä, uusi, raikas, omaperäinen ja suuri sanomakaan ei haittaa. 
 

Eli elokuva vaikka Wakandasta olisi hienoa taidetta, jos se "täytettäisiin" vaikka jollain irlantilaisilla ja epäilyttävästi Aatua muistuttava henkilö olisi heidän suojelijansa? Se vasta herättäisi tunteita. Se olisi myös omaperäinen samalla tavalla kuin tämäkin, eli ei muistuta yhtään sitä minkälaiseksi ihmiset ajattelevat henkilöt siinä tarinassa. 

Ite en ole kyllä ikinä kuvitellut Odysseusta taikka Penelopea minkään näköisiksi. Enkä edes sitä Troijan Helenaa. Kaunein koskaan livenä näkemäni nainen toimi Korfulla baarimikkona ja oli väritykseltään brunetti. Kaunis kuin veistos. Mutta Kreikassa on kyllä myös hyvin tummaihoisia peruskreikkalaisia.