Lue keskustelun säännöt.
Olen se, jolle kaverit haluavat kertoa mitä he ovat muiden kavereiden kanssa puuhailleet
17.07.2026 |
Mutta ikinä ei vastaavia juttuja haluta tehdä minun kanssani. Sen sijaan kaverit kutsuvat itse itsensä kylään kahvikupin äärelle kertomaan miten kiva elämä heillä on.
Yhteiseen tekemiseen ei sen sijaan aikaa järjesty, vaikka sitä ehdottaisi.
Onko tämä muille tuttua? Taidan olla varakaveri.
Kommentit (275)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin olevani erään ihmisen kanssa hyviä ystäviä, mutta nyt viime aikoina on alkanut ärsyttämään hänen tapansa puhua muista kavereistaan "parhaina frendeinä". Näiden kavereiden kanssa juhlitaan uudet vuodet, synttärit ym. Kun minä pyydän lähtemään jonnekin, on vastaus yleensä "katellaan". Kerran suunnittelimme yhtä viikonloppureissua toiselle puolelle Suomea, ja tämän reissun hän perui, ja samana viikonloppuna taas oli parhaiden frendiensä kanssa. Hän ei edes ymmärrä, että mun loukkaantuminen on oikeutettua ja luottamus häneen on mennyt. Tällainen varakaverina oleminen alkaa riittää mulle.
Minä en voinut uskoa kaverini käytöstä. En kerta kaikkiaan voinut käsittää että voi olla olemassa ihmisiä jotka rajaavat kaverinsa todella tiukasti pois toisten elämistä.
hän muun muassa järjesti kahdet syntymäpäivät sen takia etteivät kaverit tapaisi toisiaan.
hän myös teki tuota että sopii kanssani asioita mutta oikeastaan viime vuosina 100 % kerroista hän on itse perunut ne ihan viittä vaille
tuotakin hän tekee tahallaan. En voinut sitäkään uskoa mutta muutama muukin kaveri on puhunut tuosta hänen käytöksestään.
jotkut ovat siis hyvin kummallisia tekemisiään vaikka sitä on todella vaikeata näin normaalina ihmisenä ymmärtää
Mulla on kaveri joka tekee tätä, mutta ymmärrän sen hyvin. Hän nimittäin bailaa välillä todella ankarasti, ja ymmärrän että haluaa viettää synttärinsä omalla tyylillään eikä kaikki tunne oloaan mukavaksi kreisibailuissa. Ja ehkä häntä itseäänkin nolottaisi jos paikalla olisi meitä juomattomia kauhistelemassa. Hän kutsuu sitten meidät rauhalliset kahville erikseen ja se sopii hyvin.
Teillä siis syynä on tuo. Hänellä syy on se että hän ei halua että kaverinsa tapaavat toisiaan.
Mulla on itsellä tuolla tavalla hankala tilanne. Kaksi hyvää ystävää eri piureistä, joista toinen ei voi sietää tätä toista. Pidän heidät siis erillään, mutta en halua pahoittaa toisen mieltä kertomalla syytä.
Tässä tapauksessa ei ole tuosta kyse. Olin hieman yllättynyt kun hän kutsui kotiinsa synttäreitä viettämään perjantaina ja seuraavalla viikolla sain kuulla että isot bileet oli järjestetty ravintolassa lauantaina. Minua tuo ei sinänsä haitannut mutta kyllä asian salailu ihmetytti . Osa ihmisistä oli myöskin jättänyt tulematta näille samoille syntymäpäiville missä minä olin ja hän oli siitä pahalla mielellä että kun kerrankin jotain järjestää ja sitten ei tulla paikalle. He taisivat tietää että kunnon bileet oli luvassa vasta seuraavalle illalle. Moni muukaan ei tiennyt näistä bile synttäreistä vaan oli yhtä ihmeissään kuin minäkin.
No tuohon voi olla kymmeniä eri syitä. Ehkä hän halusi vain läheisimmät luokseen ja pitää muillekin synttärit. Ehkä perjantai sopi toiselle tärkeälle ja lauantai toiselle, mutta ei ollut varaa kestitä kaikkia molempina päivinä. Tai jotkut työkaverit, sukulaiset tai vastaavat ovat järkänneet ne ravintolabileet. Tai on joku ihmissuhdekuvio josta sinä et tiedä. Koska ilmeisesti et tiedä syytä, joku syy kuitenkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vain sosiaalipornon mahdollistaja, joka istuu valmiiseen pöytään papattamaan omista asioistaan, koska joudun täyttämään sitä hiljaisuutta mikä muutoin syntyisi, kun toinen ei kerro mitään omista asioistaan. Kysymyksiin vastaa lyhyesti.
Pyydän anteeksi. Puhukaa te seuraavalla kerralla, minä en jaksaisi, mutta en kehtaa olla hiljaakaan.
No miksi sitten tunget kylään? Mullakin on tuttuja, jotka kärttävät kylään pääsyä, heidän mielestään kun olisi niin kiva nähdä. Mulle olisi ihan sama. Mun elämässä ei tapahdu mitään erityistä. Tavis työ, tavis puoliso ja lapset, ei mitään hienoa kerrottavaa. Työn päälle ei hirveästi jaksa harrastaa. Kotitöitä, lukemista, lenkkeilyä, sarjojen töllötystä ja nukkumaan. Viikonloppuna sitä samaa, vähän pihan laittoa, saunomista... Sitten nämä tulee upean elämänsä kanssa: mielenkiintoiset työkuviot, työmatkoja, lomamatkoja, kavereiden kanssa sitä ja tätä, puolison uusi hieno työ, vähän taas isompaa remppaa kotona, ostettu sellaista ja tällaista, lapset sitä ja tätä. Itsehän te tuppaudutte sitä möllötystä seuraamaan. Kun ei ole kerrottavaa, niin ei ole. Vai haluatko kuulla, mitä syötiin tiistaina? Tai kuinka monta koiran ulkoiluttajaa tuli keskiviikkona vastaan? Tai mitä työvaihetta toistin torstaina? Mihin aikaan kävin perjantaina nukkumaan ja mitä katsoin telkkarista lauantai-iltana?
Yleisesti: ihan hyvin voit saada kiinnostavia keskusteluja aikaan kertomalla lukemistasi kirjoista tai katsomistasi sarjoista ja niiden herättämistä ajatuksista. Voit jutella lenkillä havaitsemastasi vuodenkierrosta ja mitä kaikkea pihallasi kasvaa ja kuinka niitä vaalit. Voit puhua tavis perheestäsi ja tavistyöstäsi tavisjuttuja. Voit kertoa, mitä päässäsi pohdit saunoessasi ja kotitöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet vähän tylsä? Itsekin olin ennen ja jäin aina kaverin varjoon, mutta tsemppasin asiassa ja tilanne korjaantui.
Mitä oikein ehdotat? Kaveri ei minun kuulumiasini kysele eikä lähde minun kanssani reissaamaan tms. Kaadanko kahvin kuppiin jollain jännällä ranneliikkeellä vai miten yllättäisin?
Kerro vaikka siitä kun olit reissaamassa itseksesi tai muiden tyyppien kanssa ja kaikista kohteista missä kävit. Jos elämäsi on kotona möllöttämistä, niin ei sitä kukaan jaksa. Itse en jaksa nähdä enää vanhempiani, kun istuvat vain kotona telkkaria tuijottaen eivätkä käy missään. Jos käyn kylässä, niin rupeavat selittämään jostain lapsuuden aikaisista asioista tai kertovat miten joku minulle täysin tuntematon sukulainen on mennyt uusiin naimisiin.
Olet varmaan aika nuori, kun ei tuollaiset jutut kiinnosta? Näin keski-iässä on alkanut kiinnostaa just ne lapsuuden tapahtumat ja sukulaiset, joita ei itse enää muista. Tai mitä kotipaikkakunnalla kenellekin tapahtuu, oman ikäisille ihmisille, joiden vanhemmat ovat omille vanhemmille tuttuja. Hauska ajatella, että samalla tavalla sielläkin puhutaan minun asioistani, että muistatkos sen Pirjon ja Heikin nuorimman tytön. Tavallaan ihmiset linkittyy toisiinsa, vaikkei tavatakaan.
Nojoo olen vasta 45v, mutta ei mua voisi vähempää kiinnostaa sukulaisten asiat. Jos menen tapaamaan jotain tyyppiä, niin haluan kuulla mitä kiinnostavaa hän on tehnyt viime aikoina. Jos vastaus on tasoa netflix, niin sitten keksin ajalleni parempaa käyttöä.
Monesti kiinnostavampaa on tietää, miten ihminen maailmaa ymmärtää, kuin mitä hän on tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin olevani erään ihmisen kanssa hyviä ystäviä, mutta nyt viime aikoina on alkanut ärsyttämään hänen tapansa puhua muista kavereistaan "parhaina frendeinä". Näiden kavereiden kanssa juhlitaan uudet vuodet, synttärit ym. Kun minä pyydän lähtemään jonnekin, on vastaus yleensä "katellaan". Kerran suunnittelimme yhtä viikonloppureissua toiselle puolelle Suomea, ja tämän reissun hän perui, ja samana viikonloppuna taas oli parhaiden frendiensä kanssa. Hän ei edes ymmärrä, että mun loukkaantuminen on oikeutettua ja luottamus häneen on mennyt. Tällainen varakaverina oleminen alkaa riittää mulle.
Minä en voinut uskoa kaverini käytöstä. En kerta kaikkiaan voinut käsittää että voi olla olemassa ihmisiä jotka rajaavat kaverinsa todella tiukasti pois toisten elämistä.
hän muun muassa järjesti kahdet syntymäpäivät sen takia etteivät kaverit tapaisi toisiaan.
hän myös teki tuota että sopii kanssani asioita mutta oikeastaan viime vuosina 100 % kerroista hän on itse perunut ne ihan viittä vaille
tuotakin hän tekee tahallaan. En voinut sitäkään uskoa mutta muutama muukin kaveri on puhunut tuosta hänen käytöksestään.
jotkut ovat siis hyvin kummallisia tekemisiään vaikka sitä on todella vaikeata näin normaalina ihmisenä ymmärtää
Mulla on kaveri joka tekee tätä, mutta ymmärrän sen hyvin. Hän nimittäin bailaa välillä todella ankarasti, ja ymmärrän että haluaa viettää synttärinsä omalla tyylillään eikä kaikki tunne oloaan mukavaksi kreisibailuissa. Ja ehkä häntä itseäänkin nolottaisi jos paikalla olisi meitä juomattomia kauhistelemassa. Hän kutsuu sitten meidät rauhalliset kahville erikseen ja se sopii hyvin.
Teillä siis syynä on tuo. Hänellä syy on se että hän ei halua että kaverinsa tapaavat toisiaan.
Mulla on itsellä tuolla tavalla hankala tilanne. Kaksi hyvää ystävää eri piureistä, joista toinen ei voi sietää tätä toista. Pidän heidät siis erillään, mutta en halua pahoittaa toisen mieltä kertomalla syytä.
Tässä tapauksessa ei ole tuosta kyse. Olin hieman yllättynyt kun hän kutsui kotiinsa synttäreitä viettämään perjantaina ja seuraavalla viikolla sain kuulla että isot bileet oli järjestetty ravintolassa lauantaina. Minua tuo ei sinänsä haitannut mutta kyllä asian salailu ihmetytti . Osa ihmisistä oli myöskin jättänyt tulematta näille samoille syntymäpäiville missä minä olin ja hän oli siitä pahalla mielellä että kun kerrankin jotain järjestää ja sitten ei tulla paikalle. He taisivat tietää että kunnon bileet oli luvassa vasta seuraavalle illalle. Moni muukaan ei tiennyt näistä bile synttäreistä vaan oli yhtä ihmeissään kuin minäkin.
No tuohon voi olla kymmeniä eri syitä. Ehkä hän halusi vain läheisimmät luokseen ja pitää muillekin synttärit. Ehkä perjantai sopi toiselle tärkeälle ja lauantai toiselle, mutta ei ollut varaa kestitä kaikkia molempina päivinä. Tai jotkut työkaverit, sukulaiset tai vastaavat ovat järkänneet ne ravintolabileet. Tai on joku ihmissuhdekuvio josta sinä et tiedä. Koska ilmeisesti et tiedä syytä, joku syy kuitenkin on.
Tiedän sinua paremmin miten asiat ovat. 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tuttua, mulla kesti 32 vuotta tajuta että kaverini ei olekaan niin hyvä tyyppi kuin mitä olin aina luullut. Yhdessäolo pelkästään parempien kavereiden kanssa vietetyn ajan hypetystä ja näiden muiden ihmisten ylistämistä. Kaikkiin tilaisuuksiin tullaan aina vaan nopeasti käymään jotta saadaan rusinat pullasta muista ihmisistä ja sitten taas fokus niihin ihmisiin jotka hänelle prioriteetti.
Tuli mieleen exkaveri. Se järjesti mun luo porukkaa iltaa viettämään ja yritti kympin aikaan AINA saada kaikki lähtemään baariin. Siis nelikymppinen tyyppi. Lopulta ei enää kutsuttu meidän illanviettoihin ollenkaan kun se oli niin rasittavaa se mankuminen, älkää nyt enää menkö saunaan, lähdetään keskustaan ihan just. Hei kamoon, nyt vaatteet kuosiin ja kylille! Siis vaikka me oltiin järjestetty illanistuminen ja saunominen nimen omaan niin että ollaan meillä.
Ooh, taidan tietää tämän ihmistyypin. Baariin pitää päästä, jotta taas pääsee kertomaan kuinka heti kun kotoa lähti, niin kaikki kylän naiset tai miehet tulivat siellä jossain räkälässä häntä lähestymään ja kehuivat niin viehättäväksi.
Ketä muuta sen muka pitäisi kiinnostaa ja miksi on taas sitten ihan eri juttu... pakko kuitenkin päästä kertomaan tämä kaikille. Eihän muuten ihmisille välttämättä tulisi mieleen, että heillä on nyt kunnia viettää iltaa miss / mister Euroopan tasoisen silmänilon seurassa.
Eli onko ongelma se että hän kutsuu ihmisiä mukaan vai pitäisikö olla kutsumatta ja kertoa kahvilla mitä kaikkea teki ilman sinua?
Ihan sama mitä tekee. En enää jaksa olla kuuntelemassa miten kaveri on aina mielestään kaunein, lahjakkain ja älykkäin. Nauttikoot näistä jutuista vuorostaan jotkut muut.
Eli hän on se kaveri jota ei kutsuta mihinkään?
Hänellä on se oma hovinsa, on ollut aina. Ei ole hänellä tuota ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V*tuttaa meidän kaikkien puolesta.
Jos tunnettaisiin, voitaisiin kokoontua ja tehdä porukalla jotain niin saatanan hienoa, että seurapiirikuningattarilta tippuu leuka lattialle.
Juuri niin. Miksi roikutte huonojen ihmisten almuissa kun voisitte perustaa oman porukan joka tekee yhdessä kaikkea mahtavan hienoa.
Sori, mutta kuulostaa ihan siltä että ette edes pidä näistä ihmisistä kenen oletatte kutsuvan kaikkeen mukaan. Ehkä he vaistoavat inhonne?
Kun ihmisiä kohtelee pitkään huonosti, eivät he yleensä enää pidä tästä tyypistä yhtä paljon kuin joskus aiemmin. Ystävyys katoaa ellei siitä pidä huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin AP:n asemassa kuitenkin ihan tyytyväinen, minulle kaverit eivät koskaan ehdota mitään, vaan itse saan ehdottaa joka kerta. Lähtevät kyllä niille reissuillekin, mutta jos en ole aloitteellinen joka kerta, niin sitten olen yksin
Vaihtaisin tämän ihan mikä päivä vaan sellaiseen, että joku pistäisi viestiä, että voiko tulla kahville
Et tainnut lukea aloitusta ajatuksen kanssa. Jos kavereille laittaa viestiä ja ehdottaa että tehtäisiin jotakin, niin vastauksena tulee lähes joka kerran, että juu, voisin piipahtaa sinne kahville. En sitten enää jaksa olla yhteydessä.
Laitoitko konkreettisen ehdotuksen siitä tekemisestä, esim. käydään kävelyllä, kahvilassa, näyttelyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua, mutta sillä erotuksella ettei mun luokse ole koskaan jaksettu edes tulla kahville vaan tuo raportointi hoidettiin kätevästi puhelimitse.
Sama täällä, luokseni ei tulla käymään koska "niin pitkä matka". Sama matka se minullakin on heidän luokseen, mutta sillähän ei tunnu olevan mitään väliä niin päin. Eikä edes puhelimitse kerrota mitään, koska ei ole juuri mitään yhteydenpitoa ellen minä sitä aloita. Silloin harvoin kun vaivalla saadaan aikaiseksi nähdä, joka sekin tuntuu olevan heille kuin joku pakollinen meno, niin silloin saan aina kuulla kuinka he olivat milloin missäkin hauskanpidoissa, joihin eivät koskaan vaivautuneet kysyä minua mukaan.
Kerran olin sitten kaverin kanssa vaivoin aikaan saadulla tapaamisella, oltiin syömässä kaupungilla. Kyselin, että mennäänkö eräille festareille jotka oli tulossa lähiaikoina. Ei käynyt kaverille, oli kuulemma menoja. Meni noin tunti kun syötiin, ja sitten kaveri yhtäkkiä huomaa ikkunasta kadulla ohi kävelevän ihmisen, ja sitten vahingossa paljastaa itsensä. Sanoo "hei tuossa muuten käveli ohi tuo kaveri X, jonka kanssa oon menossa festareille". Juuri sinne samoille festareille, johon olin häntä hetkeä aiemmin kysynyt mukaan. Hän ei tajunnut virhettään, ei sen vertaa ilmeisesti muistanut mitä oltiin puhuttu vain tuntia aiemmin. En sanonut mitään. Siinä kohtaa viimeistään ymmärsin, että eiköhän tämä ollut tässä.
Nice. Itse pyysin kerran kaveria lähtemään kanssani kansalaisopiston kurssille seuraksi. Ei sopinut, mutta päätti sitten itse kysyä kurssille seuraksi toista kaveriaan. He menivät sinne, minulta meni maku koko jutusta.
Kaikkien kanssa ei vain huvita tehdä mitä vaan, koska kemiat eivät kohtaa. Joidenkin kanssa on hauska mennä keikalle, toisten ei. Joidenkin kanssa on rentoa saunoa, toisten ei. Joillekin on turvallista avautua, toisille ei. Tässä äärimmilleen vedetty esimerkki: "Itse pyysin kerran kaveria suutelemaan kanssani. Ei sopinut, mutta hän päätti sitten itse suudella toisen kaverin kanssa. He suutelivat, minulta meni maku koko jutusta." Toisin sanoen, pitääkö kaikkien kanssa vaan tehdä kaikkea, vaikka se ei tuntuisi luontevalta?
Hitto mikä trolli. Hanki elämä.
Minullakin oli tuollaisia ystäviä. Tosi kiva kuulla (lähinnä viesteissä) valittelua siitä, miten ei ole aikaa nähdä ketään tai tehdä mitään mutta sitten kun viimein saadaan soitettua puhelu tai järjestettyä ne kahvitreffit, paljastuu toinen totuus. Sitä on käyty tyttöjen kanssa Lontoossa, nyt on tulossa ystävä Australiasta kylään, parin viikon päästä Helsinkiin keikalle ja vanhoja kavereita tapaamaan.
Tuosta tuli niin surullinen olo, että lakkasin pitämästä yhteyttä tuollaisiin mukakavereihin. Toivon, että vielä joskus löytyisi oikea ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen niin pettynyt ystävääni (tai "ystävääni"), joka toimii noin kanssani, että olen ottanut häneen reippaasti välimatkaa ja ajatuksissani pudottanut hänet tuttavaosastoon. Ja kohta varmaan moikataan kun vastaan tullaan -osastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tyydyn kahvittelemaan erään ystävän kanssa, koska emme pidä samankaltaisesta tekemisestä. Hän on enemmän sellainen meikataan ja shoppaillaan -tyyppi, kun itse haluaisin mieluummin lenkille metsään. Kulttuurissa ei ole yhtään sama maku, ja toinen tykkää skumpasta ja leivoksista ja toinen pubivisoista. Kahvista ja turisemisesta pidämme molemmat, eikä kumpikaan tule kateelliseksi jos kerromme mitä olemme muiden kanssa puuhanneet. Itse asun syrjemmässä joten juomme kahvit usein hänen luonaan. Toivon että olemme samalla sivulla tässä, eikä valita täällä ettemme tee muuta.
Minähän se tässä. Olen tehnyt tarkkaa kirjanpitoa vuosien aikana paljonko sinun kahveihisi ja pulliisi on mennyt rahaa. Heitätkö siirtona tilille sata euroa? Pyöristetään nyt vähän alaspäin kun reilulla tuulella olen.
Ja ihmettelet miksi kukaan ei pyydä sua mihinkään 🙄
Ironiaa. Mutta ihan oikeasti: onko sinusta reilua että kaveri tulee aina valmiiseen pöytään ja joku toinen järkkää kaiken? Vuodesta toiseen. Ei se ole mitään oikeaa ystävyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen usein kokenut että minulle voidaan vuodattaa kaikenmaailman asiat, mutta minulta ei edes kysytä mitä kuuluu. Lopetin kuuntelemasta.
Itse olen alkanut vältellä ihmisten seuraa sen jälkeen, kun erään avautujan kohdalla iski päälle dissosiaatio.
Hymähtelen jotakin, mutta samaan aikaan koin leijuvani huoneen katonrajassa seuraamassa kuinka itse istun jäykkänä paikalla ja toisella vain suu käy ja käy. Vieraan lähdettyä tuli paniikkikohtaus ja ankea olo kesti monta päivää.
Vieraasta varmaan tilanne oli vain jutskailua, mutta sen jälkeen en ole enää kotiin ihmisiä halunnut, koska välttämättä heitä ei saa helposti pois.
Suosittelen karttamaan sellaisia kavereita jotka tuollaisia aiheuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen usein kokenut että minulle voidaan vuodattaa kaikenmaailman asiat, mutta minulta ei edes kysytä mitä kuuluu. Lopetin kuuntelemasta.
Itse olen alkanut vältellä ihmisten seuraa sen jälkeen, kun erään avautujan kohdalla iski päälle dissosiaatio.
Hymähtelen jotakin, mutta samaan aikaan koin leijuvani huoneen katonrajassa seuraamassa kuinka itse istun jäykkänä paikalla ja toisella vain suu käy ja käy. Vieraan lähdettyä tuli paniikkikohtaus ja ankea olo kesti monta päivää.
Vieraasta varmaan tilanne oli vain jutskailua, mutta sen jälkeen en ole enää kotiin ihmisiä halunnut, koska välttämättä heitä ei saa helposti pois.
Suosittelen karttamaan sellaisia kavereita jotka tuollaisia aiheuttavat.
Välttelen nykyään ihmisiä ihan ylipäätään kuten jo tuossa aiemmin mainitsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin olevani erään ihmisen kanssa hyviä ystäviä, mutta nyt viime aikoina on alkanut ärsyttämään hänen tapansa puhua muista kavereistaan "parhaina frendeinä". Näiden kavereiden kanssa juhlitaan uudet vuodet, synttärit ym. Kun minä pyydän lähtemään jonnekin, on vastaus yleensä "katellaan". Kerran suunnittelimme yhtä viikonloppureissua toiselle puolelle Suomea, ja tämän reissun hän perui, ja samana viikonloppuna taas oli parhaiden frendiensä kanssa. Hän ei edes ymmärrä, että mun loukkaantuminen on oikeutettua ja luottamus häneen on mennyt. Tällainen varakaverina oleminen alkaa riittää mulle.
Minä en voinut uskoa kaverini käytöstä. En kerta kaikkiaan voinut käsittää että voi olla olemassa ihmisiä jotka rajaavat kaverinsa todella tiukasti pois toisten elämistä.
hän muun muassa järjesti kahdet syntymäpäivät sen takia etteivät kaverit tapaisi toisiaan.
hän myös teki tuota että sopii kanssani asioita mutta oikeastaan viime vuosina 100 % kerroista hän on itse perunut ne ihan viittä vaille
tuotakin hän tekee tahallaan. En voinut sitäkään uskoa mutta muutama muukin kaveri on puhunut tuosta hänen käytöksestään.
jotkut ovat siis hyvin kummallisia tekemisiään vaikka sitä on todella vaikeata näin normaalina ihmisenä ymmärtää
Mulla on kaveri joka tekee tätä, mutta ymmärrän sen hyvin. Hän nimittäin bailaa välillä todella ankarasti, ja ymmärrän että haluaa viettää synttärinsä omalla tyylillään eikä kaikki tunne oloaan mukavaksi kreisibailuissa. Ja ehkä häntä itseäänkin nolottaisi jos paikalla olisi meitä juomattomia kauhistelemassa. Hän kutsuu sitten meidät rauhalliset kahville erikseen ja se sopii hyvin.
Teillä siis syynä on tuo. Hänellä syy on se että hän ei halua että kaverinsa tapaavat toisiaan.
Mulla on itsellä tuolla tavalla hankala tilanne. Kaksi hyvää ystävää eri piureistä, joista toinen ei voi sietää tätä toista. Pidän heidät siis erillään, mutta en halua pahoittaa toisen mieltä kertomalla syytä.
Tässä tapauksessa ei ole tuosta kyse. Olin hieman yllättynyt kun hän kutsui kotiinsa synttäreitä viettämään perjantaina ja seuraavalla viikolla sain kuulla että isot bileet oli järjestetty ravintolassa lauantaina. Minua tuo ei sinänsä haitannut mutta kyllä asian salailu ihmetytti . Osa ihmisistä oli myöskin jättänyt tulematta näille samoille syntymäpäiville missä minä olin ja hän oli siitä pahalla mielellä että kun kerrankin jotain järjestää ja sitten ei tulla paikalle. He taisivat tietää että kunnon bileet oli luvassa vasta seuraavalle illalle. Moni muukaan ei tiennyt näistä bile synttäreistä vaan oli yhtä ihmeissään kuin minäkin.
No tuohon voi olla kymmeniä eri syitä. Ehkä hän halusi vain läheisimmät luokseen ja pitää muillekin synttärit. Ehkä perjantai sopi toiselle tärkeälle ja lauantai toiselle, mutta ei ollut varaa kestitä kaikkia molempina päivinä. Tai jotkut työkaverit, sukulaiset tai vastaavat ovat järkänneet ne ravintolabileet. Tai on joku ihmissuhdekuvio josta sinä et tiedä. Koska ilmeisesti et tiedä syytä, joku syy kuitenkin on.
Tiedän sinua paremmin miten asiat ovat. 😉
Palstalla tiedetään aina paremmin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vain sosiaalipornon mahdollistaja, joka istuu valmiiseen pöytään papattamaan omista asioistaan, koska joudun täyttämään sitä hiljaisuutta mikä muutoin syntyisi, kun toinen ei kerro mitään omista asioistaan. Kysymyksiin vastaa lyhyesti.
Pyydän anteeksi. Puhukaa te seuraavalla kerralla, minä en jaksaisi, mutta en kehtaa olla hiljaakaan.
No miksi sitten tunget kylään? Mullakin on tuttuja, jotka kärttävät kylään pääsyä, heidän mielestään kun olisi niin kiva nähdä. Mulle olisi ihan sama. Mun elämässä ei tapahdu mitään erityistä. Tavis työ, tavis puoliso ja lapset, ei mitään hienoa kerrottavaa. Työn päälle ei hirveästi jaksa harrastaa. Kotitöitä, lukemista, lenkkeilyä, sarjojen töllötystä ja nukkumaan. Viikonloppuna sitä samaa, vähän pihan laittoa, saunomista... Sitten nämä tulee upean elämänsä kanssa: mielenkiintoiset työkuviot, työmatkoja, lomamatkoja, kavereiden kanssa sitä ja tätä, puolison uusi hieno työ, vähän taas isompaa remppaa kotona, ostettu sellaista ja tällaista, lapset sitä ja tätä. Itsehän te tuppaudutte sitä möllötystä seuraamaan. Kun ei ole kerrottavaa, niin ei ole. Vai haluatko kuulla, mitä syötiin tiistaina? Tai kuinka monta koiran ulkoiluttajaa tuli keskiviikkona vastaan? Tai mitä työvaihetta toistin torstaina? Mihin aikaan kävin perjantaina nukkumaan ja mitä katsoin telkkarista lauantai-iltana?
Yleisesti: ihan hyvin voit saada kiinnostavia keskusteluja aikaan kertomalla lukemistasi kirjoista tai katsomistasi sarjoista ja niiden herättämistä ajatuksista. Voit jutella lenkillä havaitsemastasi vuodenkierrosta ja mitä kaikkea pihallasi kasvaa ja kuinka niitä vaalit. Voit puhua tavis perheestäsi ja tavistyöstäsi tavisjuttuja. Voit kertoa, mitä päässäsi pohdit saunoessasi ja kotitöissä.
Toiset ovat sulkeutuneempia eivätkä halua jakaa ajatuksiaan kovin yksityiskohtaisesti muiden kanssa. Eivät kaikki radiojuontajatyyliin raportoi ääneen reaaliajassa kaikkea mahdollista mitä omassa päässä liikkuu.
Vierailija kirjoitti:
Käyn psykoterapiassa ja minusta tuntuu, että myös terapeuttini (mies) käyttää minua terapeuttinaan:
Hän alkoi yllättäen itkeä ja sanoi, että minä olen tällainen, että välillä itkeskelen. En mielestäni ollut sanonut mitään, mikä olisi antanut hänelle aihetta itkemiseen.
Kerran hän kertoi loukkaantunensa, kun annoin hänelle asiallisesti palautetta. Loukkaantumisestaan hän kertoi vasta seuraavalla tapaamiskerralla. Palaute ei liittynyt hänen persoonaansa, vaan erääseen möläytykseen, joka mielestäni oli irrelevantti.
Kerran hän intoutui kertomaan juuristaan (menetetty Karjala), miten ne ovat hänelle tärkeät ja mistä hänen sukunimensä tulee.
T. Sama, jota työkaverit käyttävät terapeuttinaan
Epäasiallista käytöstä terapeutilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn psykoterapiassa ja minusta tuntuu, että myös terapeuttini (mies) käyttää minua terapeuttinaan:
Hän alkoi yllättäen itkeä ja sanoi, että minä olen tällainen, että välillä itkeskelen. En mielestäni ollut sanonut mitään, mikä olisi antanut hänelle aihetta itkemiseen.
Kerran hän kertoi loukkaantunensa, kun annoin hänelle asiallisesti palautetta. Loukkaantumisestaan hän kertoi vasta seuraavalla tapaamiskerralla. Palaute ei liittynyt hänen persoonaansa, vaan erääseen möläytykseen, joka mielestäni oli irrelevantti.
Kerran hän intoutui kertomaan juuristaan (menetetty Karjala), miten ne ovat hänelle tärkeät ja mistä hänen sukunimensä tulee.
T. Sama, jota työkaverit käyttävät terapeuttinaanEpäasiallista käytöstä terapeutilta.
Aika moni ilmeisesti hakeutuu tuollaisiin hommiin sen takia, että opintojen myötä löytyisi keinoja käsitellä oman mielenterveyden haasteita. Se myös näkyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet kahvittelukaveri ja muut ovat seikkailukavereita. Kun sulle taas ehdotetaan kahvittelua, niin kieltäydy ja sano, että nähdään mueluummin jossain muualla, jotain tehden.
Ap, haluaisin kysyä että ethän tee ohareita? Eli jos sun kanssa sopii että mennään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna xx:n keikalle ja ostetaan liput niin tulet kanssa? Etkä peru kohta. Toinen on hankkinut liput, lapsenvahdit ja jättänyt sopimatta muuta juuri sille viikonlopulle?
Tämä vielä jos toistuu niin ei hyvä. Olen itse tästä syystä yhden kaverin siirtänyt kahvilinjalle.
Tähän ei ole tullut vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet kahvittelukaveri ja muut ovat seikkailukavereita. Kun sulle taas ehdotetaan kahvittelua, niin kieltäydy ja sano, että nähdään mueluummin jossain muualla, jotain tehden.
Ap, haluaisin kysyä että ethän tee ohareita? Eli jos sun kanssa sopii että mennään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna xx:n keikalle ja ostetaan liput niin tulet kanssa? Etkä peru kohta. Toinen on hankkinut liput, lapsenvahdit ja jättänyt sopimatta muuta juuri sille viikonlopulle?
Tämä vielä jos toistuu niin ei hyvä. Olen itse tästä syystä yhden kaverin siirtänyt kahvilinjalle.
Tähän ei ole tullut vastausta.
Onhan, lue ketjua. Perun ainoastaan sairastumisen takia.
Ja ihmettelet miksi kukaan ei pyydä sua mihinkään 🙄