Te, joilla on onnellinen liitto, kertokaa salaisuutenne sen saamiseksi!
Täällä aina haukutaan toista sukupuolta ja voimaannutaan sinkkuudesta. Haluaisin kuulla näkemyksiä ja kokemuksia heiltä, joilla parisuhde on kestänyt ja jotka kokevat olevansa onnellisessa liitossa. Mikä on salaisuutenne, miten saatte sen toimimaan?
Kommentit (364)
Se on salaisuus eli akka ei tiedä että köyrin kaikkia jotka ihastuvat minun rahoihin.Muija keittää kotona puuroa ja katsoo nyyhkysarjoja.
Olemme olleet naimisissa kohta 40v. Samankaltaiset arvot. Vaikeuksia on ollut, mutta yhdessä ja toista tukien on selvitty. Asuntokaupat olleet epäonnisia ja rahaa meni niihin. Sairautta ollut ja kerran oltu terapiassakin. Yhdessä olemme halunneet jatkaa. Nyt eläkeläisinä olemme matkusteltu ja lapsia sponsoroitu kun heillä oli vaikeaa. Nyt heillä hyvät ammatit. Lastenlapsia hoidettu ja heidän kanssaan käyty Korkeasaaressa ja Ähtärissä ja hotellissa oltu. En osaisi varmaan elääkään toisen kanssa. Näin olen ajatellut. Vaimo on hieno ihminen ja hyvä ystävä.
Luulisin että meidän onnellisen liiton salaisuus on se, että olemme ns. samalla puolella, kumpikaan ei yritä voittaa toista. Lisäksi rakastamme toisiamme ja olemme syvästi kiintyneitä toisiimme. Särmät on hioutuneet ja elämämme on turvallista ja hyvää. Myös se että olemme uskollisia toisillemme ja pyydämme ja annamme anteeksi.
Olemme olleet yhdessä 17-vuotiaista asti, yhteensä 22 vuotta.
Helppoa; alusta saakka keskinäinen kunnioitus ja arvostus sekä luottamus.
Ei lapsia. Siinäpä se pähkinänkuoressa.
Pitää pitää hyvänä puolisoa.
On muistettava kehua häntä - myös vieraiden kuullen.
Pitää "varastaa" hänen likaiset sukkansa pyykkiin, eikä muutoinkaan kannata tehdä numeroa tai valittaa turhista. :D
Nykyisin pidän häntä vielä paremmin kuin ennen, koska ikääntyminen saa ajattelemaan realistisesti sitä, kun takana on jo yli 50 yhteistä vuotta, edessä on yhä vähemmän.
'Olemme toistemme parhaita ystäviä. Olisimme yhdessä, vaikka toinen ei seksuaalisesti enää edes haluttaisi. Vietämme aikaa yhdessä. Meillä on yhteiset arvot ja tulevaisuuden tavoitteet.'
Olen kateellinen. Jo kolmesta ensimmäisestä kohdasta. Ja aivan ensimmäinen kohta yksinäänkin olisi mahtava!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ketään pariskuntaa joka on ensimmäisessä ja ainoassa liitossa, eikä kummallakaan ole kokemusta toisen kanssa? Nimenomaan intiimiä seksikokemusta muiden/ muun kanssa kuin aviopuolison. Oletan että on harvinaista , mutta itse tiedän kaksi pariskuntaa, joilla onnistunut avioliitto noin. Toinen oli tätini avioliitto ja toinen muu pari. Itse olen miettinyt usealta kantilta ainutlaatuisuutta ja sitä mistä jää paitsi vai jääkö mistään paitsi. Ei ole mitään vertailukohtaa.
Täällä on yksi. Lähes puoli vuosisataa yhdessä, josta 42 vuotta aviossa. Näillä mennään päätyyn asti. Ei olla jääty mistään paitsi, ja makuukammarihommia harrastetaan edelleen melkein yhtä tiiviisti kuin 40 vuotta sitten.
Onnellisen suhteen salaisuus? Valitaan kumppani, jonka arvomaailma ja elämänasenne ovat omien kaltaiset. Jokainen ihminen on yksilö, joten nämä pitää punnita kunkin omalta kannalta.
Kuitenkin useimmille tärkeitä lienevät keskinäinen lojaalisuus, kunnioitus ja arvostus, sekä tahto tehdä hyvää toiselle ja ratkaista eteen tulevat ongelmat rakentavasti ilman turhia valtapelejä. Ainakin itselle nämä ovat olleet ratkaisevan tärkeitä.
Ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta, mutta erimielisyydet sattuessa pitää antaa tilaa toiselle. Pikkuasioista kuten rahasta ei kannata riidellä, mutta ei ole pakko pitää yhteistä tiliäkään, jos molemmat eivät halua. Oletus tässä tietenkin on, että se hyvin valittu puoliso ei hassaa viimeisiä rahoja mönkijään/Vuittonin merkkilaukkuun...
Oletko varma, että tunnet miehesi kaikki ominaisuudet/ salaisuudet ja hän sinun? Tuli tämäkin mieleen, että nykyään varsinkin löytää netistä kaikenlaista kuten seksiä, pornoa tms ja hiukan oletan, että usealla uteliaisuus saa kurkkaamaan mm millaisia sukuelimiä on muilla. Tai rintoja jne. Kun niissä löytyy arsenaalia valtavasti. Moni on jopa ihmetellyt kun mennyt kurkkaamaan. Miltei jokaisella on salaisuuksia ja jopa paljonkin joista toinen ei tiedä saati että osaisi epäillä tai aavistaa.
Ja mistähän päättelit että minulla on mies? Joka tapauksessa, tässä iässä on helkkarin samantekevää, millä sivuilla toinen häärää...
Salaisuuksia tuskin kummemmin on, viidenkymmenen vuoden jälkeen.
Olemme toistemme parhaat ystävät. On ollut paljon vastoinkäymisiä ja sairautta yhteisellä lähes 50 vuoden taipaleella, mutta yhdessä olemme niistä selvinneet. Toinen toistamme tukien. Yhteiset ja omat harrastukset. Luottamus toisiimme. 120 cm leveä (kapea) vuode, läheisyys lämmittää emmekä kasva erillemme :)
Olen tehnyt nuoruudessani hyvän valinnan.
Vierailija kirjoitti:
Olemme toistemme parhaat ystävät. On ollut paljon vastoinkäymisiä ja sairautta yhteisellä lähes 50 vuoden taipaleella, mutta yhdessä olemme niistä selvinneet. Toinen toistamme tukien. Yhteiset ja omat harrastukset. Luottamus toisiimme. 120 cm leveä (kapea) vuode, läheisyys lämmittää emmekä kasva erillemme :)
Olen tehnyt nuoruudessani hyvän valinnan.
Minäkin olin puolisolleni paras ystävä, mutta hän ei ollut minulle. Olen tukenut häntä, hän vähemmän minua. Luottamuksen rikkoi.
Tein nuoruudessani huonon valinnan. Onneksi on ohi.
Pätee niin perhesuhteisiin kuin muihinkin ihmissuhteisiin: Kunnioita toista ihmistä. Järkevällä tasolla tietenkin. Ei sellaista "katukunnioitusta", he ovat pilanneet käsitteen kunnioitus. Vaan ihan peruskunnioitusta siihen, että toisella on omat erilaiset tavat ja ajatukset ja niitä sovitellaan silloin yhteen, kun vietetään aikaa yhdessä. Ei panetella, ei haukuta, ei vähätellä, ei loukata jne.
Toista ei voi muuttaa eikä omistaa. Pienistä asioista ei tarvitse tehdä isoja, elämässä tulee vastaan ihan oikeitakin ongelmia kun jaksaa odottaa. Rakkautta ja kosketuksia joka päivä ja seksillle tehdään aikaa.
Vaikka olemme yhdessä, olemme itsenäisiä. Kumpikin on omillaan henkisesti, sosiaalisesti ja talodellisestikin. Riittävä erillisyys pitää liiton tuoreena. Tilaa hengittää molemmilla, kun ei olla läheisriippuvaisia. Lapsille myös hyvä esimerkki kohti itsenäistä aikuisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet naimisissa kohta 40v. Samankaltaiset arvot. Vaikeuksia on ollut, mutta yhdessä ja toista tukien on selvitty. Asuntokaupat olleet epäonnisia ja rahaa meni niihin. Sairautta ollut ja kerran oltu terapiassakin. Yhdessä olemme halunneet jatkaa. Nyt eläkeläisinä olemme matkusteltu ja lapsia sponsoroitu kun heillä oli vaikeaa. Nyt heillä hyvät ammatit. Lastenlapsia hoidettu ja heidän kanssaan käyty Korkeasaaressa ja Ähtärissä ja hotellissa oltu. En osaisi varmaan elääkään toisen kanssa. Näin olen ajatellut. Vaimo on hieno ihminen ja hyvä ystävä.
Pidä häntä sitten hyvänä ja kahmaise aina silloin tällöin kainaloosi:))))
Molemminpuolinen kunnioitus, samanlainen huumori ja keskinäinen luottamus - siinäpä ne tärkeimmät. Molemmat saavat tarvittaessa mennä omiin menoihinsa, kunhan pidetään huolta myös yhteisestä ajasta. Annetaan siis tilaa toisillemme tarpeen vaatiessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmekymmentä vuotta naimisissa. Liitto perustuu raadolliseen rehellisyyteen - paino sanalla raadollinen. Kaikki kerrotaan. Salaisuudet syövät suhteen. Nykyisin iän myötä ollaan tultu molemmat väsyneemmiksi ja pehmeämmiksi, kulmat hioutuneet.
Edit: ihmisyys on ihmisyyttä sukupuoleen katsomatta. Sen varjoisuus on kohdattava silmästä silmään niin itsessä kuin toisessakin. Päätettävä joko tulla toimeen ilmenevien pimeyksien kanssa, tai vaihtoehtoisesti elää valheessa/kieltää ne.
Tässä on viisautta!
Mitä salattavaa on pornon katselussa? Me katsomme sitä yhdessäkin, se virkistää seksielämää. Meillä on kultahääpäivä tässä kuussa. Salaisuuksia ei ole ja jos olisikin, niin mitä sitten? En rajoita puolisoani. Rakastan häntä. Tekisimme mitä vain toisen vuoksi.