Lue keskustelun säännöt.
Ihmisarvo yhden kortin varassa
16.07.2026 |
Omituinen sepustus tulossa, mutta aihehan on vapaa.
Kuulisin mielelläni kokemuksia niiltä, jotka ovat panneet kaiken yhden kortin varaan. Minä toimin juuri näin, ja nyt seuraukset alkavat kasaantua. Olen hieman päälle 30-vuotias, eikä minulla koskaan ole ollut mitään muuta kuin työni tai opiskeluni. Olen tutkija, ja nyt, kun määräaikainen toimeni päättyi, näyttää siltä, etten saa töitä mistään. En ole turhan kranttu, monenlaisia töitä on tullut tehtyä. Nyt ei kuitenkaan mitään tahdo löytyä, ja tukia en kerta kaikkiaan suostu hakemaan.
Ongelma taitaa olla siinä, että koko identiteettini perustuu yhdelle (tai no, ehkä kahdelle) asialle. Löysin oman juttuni - filosofian ja kirjallisuuden - todella nuorena, ja siitä pitäen polku on ollut selvä. Olen ollut niin omistautunut mielenkiintoni kohteille, että moni muu elämänvaihe on jäänyt täysin välistä. En ole koskaan käynyt treffeillä tai ollut parisuhteessa, juhlinut tai suuremmin viettänyt aikaa kavereiden kanssa. Minulla on äärimmäisen suppea tuttavapiiri eikä läheisiä ihmisiä oikeastaan ollenkaan. Olen yhtäältä ikäistäni vanhemman oloinen ja toisaalta monissa asioissa täysin kokematon ja epäkypsä. Minulla on valtavasti teoreettista ymmärrystä, mutta elämästä en tajua mitään.
Työni lisäksi minua on määrittänyt ainoastaan se, että sairastuin parikymppisenä syömishäiriöön. Nyt, kun en enää ole alipainoinen (melkeinpä päinvastoin), tunnen menettäneeni valtaosan ihmisarvostani. Se vähä, mikä vielä oli jäljellä, tipahti pois työttömäksi jäätyäni. Näiden kahden livuttua pois en näe ainuttakaan järkevää syytä elää. Jäljellä on vain iljettävä, vastenmielinen elämänmuoto, jonka osa on ennen pitkää muuttua taakaksi yhteiskunnalle. Panin kaiken yhden kortin varaan ja jäin tyhjin käsin.
Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia. Jakakaa, jos haluatte!
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi lukea Raamatusta mikä tässä elämässä on oikeasti olennaista. Ei sitten tarvitse elää muiden ihmisten kautta.
Jännä, miten maailmankatsomuksen tuputtajat löytävät tiensä ketjuun kuin ketjuun aihepiiristä riippumatta!
Mikä on oma tuputuksesi ap:lle? Arvattavaa että lehahdat palstalle jos joku vihjaakin jostain Raamatusta.
En ole tuputtamassa mitään, koska ap ei sitä pyytänyt. Sen sijaan hän toivoi muiden kokemuksia. Voin toki vastata:
Mulla meni myös työ alta, mutta siksi, ettei fysiikka lopulta enää kestänyt sitä. Täytyi opiskella uusi ala, joka ei suoraan sanottuna kiinnostanut pätkän vertaa. Tykkäsin vanhasta duunista ja v*tutti, etten enää pystynyt sitä tekemään. Prioriteetteja oli pakko panna uusiksi. Suoraan voin sanoa, ettei elämä nyt erityisen kivaa ole vieläkään, mutta menettelee kumminkin. Opettelen tykkäämään uusista jutuista.
Olen todella pahoillani, että jouduit luopumaan tärkeästä työstä, ja vielä itsestäsi riippumattomista syistä. Joskus keho ei vain kestä tiettyjä työasentoja tai -toimia, vaikka siitä kuinka yrittäisi pitää huolta. Arvostan kovasti, että yrität löytää iloa muista asioista. Kaikkea hyvää!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Versus moni joka on nähnyt ja kokenut aivan liikaa jo nuorena, voi paljon huonommin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kertomat kiinnostuksen aiheet, filosofia ja kirjallisuus, sekä hänen kirjallinen ulosantinsa viittaisivat siihen, että hänellä on hyvinkin eväitä käsitellä elämäntilannettaan. Ja että hän myöskin ehkä jo itsekin ymmärtää sen, ainakin omalla tavallaan ja kokemustensa mukaan omista lähtökohdistaan perustellusti.
Hän on vielä nuorehko ihminen. Se, että tuon ikäisenä ajattelee olevansa umpikujassa kertoo vain siitä, että nyt voisi olla aihetta miettiä tähän asti tehtyjä valintoja, ja mitä niistä on seurannut.
Minkään mitä hän on tähän mennessä opiskellut ja oppinut elämästä ei pitäisi nähdä rajoittavana. Ne ovat kaikki osa hänen omaa ainutkertaista elämäänsä, ja mahdollistavat sitä, mitä hän elämässään tulee jatkossa tekemään ja kokemaan. Ei siis mitään sellaista, minkä pitäisi välttämättä määrätä mitä elämällään voi tehdä.
Olisi ihan mukava tutustua aloittajan kaltaiseen ihmiseen ja keskustella hänen kanssaan, vaikka ehkä kaltaisellani vanhemmalla ei olisikaan oikein antaa ohjeita hänen elämäntilanteeseensa.
Kaikkea hyvää aloittajalle.
Minusta ei olisi mukava tutustua ihmiseen jonka mielestä ylipainoinen tai työtön on iljettävä ja vastenmielinen.
Ei hän vaikuttanut tuota keneenkään muuhun kohdistavan, arvioi vain itseään.
Hyvää kesää sinullekin.
Vaikuttihan. Älä viitsi toivotella passiivis aggressiivisia ja alentuvia hyviä kesiä, kun ei se mene läpi.
Ainahan sitä voi lässyttää tuota, ettei muka arvioi muita ihmisiä, kun itseään haukkuu, mutta ei sekään mene läpi.
Ihmiset juhlapuheissa sössöttää etteivät arvioi muita rumasti ja itseltään vaan vaativat paljon.
Minusta tuollainen on suurta k-päisyyttä ja ylimielistä narsismia.
Joo tässä asetin vaan itselleni sellaiset kriteerit, että olen normipainoisena ja työttömänä vastenmielinen ja iljettävä, viis muista ihmisistä, kun ei he ole mitään, eikä kiinnosta yhtään jos he loukkaantuvat, olenhan main character, ja muut vaan turhia statisteja. Olkoot mitä ovat, mutta mieluumin laihoja ja töissä tietty!
Okei. Varmaan elät ihan omannäköistäsi elämää.
Koeta pärjäillä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kertomat kiinnostuksen aiheet, filosofia ja kirjallisuus, sekä hänen kirjallinen ulosantinsa viittaisivat siihen, että hänellä on hyvinkin eväitä käsitellä elämäntilannettaan. Ja että hän myöskin ehkä jo itsekin ymmärtää sen, ainakin omalla tavallaan ja kokemustensa mukaan omista lähtökohdistaan perustellusti.
Hän on vielä nuorehko ihminen. Se, että tuon ikäisenä ajattelee olevansa umpikujassa kertoo vain siitä, että nyt voisi olla aihetta miettiä tähän asti tehtyjä valintoja, ja mitä niistä on seurannut.
Minkään mitä hän on tähän mennessä opiskellut ja oppinut elämästä ei pitäisi nähdä rajoittavana. Ne ovat kaikki osa hänen omaa ainutkertaista elämäänsä, ja mahdollistavat sitä, mitä hän elämässään tulee jatkossa tekemään ja kokemaan. Ei siis mitään sellaista, minkä pitäisi välttämättä määrätä mitä elämällään voi tehdä.
Olisi ihan mukava tutustua aloittajan kaltaiseen ihmiseen ja keskustella hänen kanssaan, vaikka ehkä kaltaisellani vanhemmalla ei olisikaan oikein antaa ohjeita hänen elämäntilanteeseensa.
Kaikkea hyvää aloittajalle.
Kiitos ystävällisyydestäsi, tästä sai paljon ajateltavaa. Ja tuohon ohjeiden antamiseen: harvoinpa se toimiikaan. Useimmat oivallukset on tehtävä itse, joskin oikeaan kohtaan osunut kommentti voi ohjata kurssia järkevämmäksi. Kaikkea hyvää myös Sinulle!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Keittiöpsykologina sanoisin, että koska puhut anoreksiasta paranemisesta, eli normaaliksi lihomisesta, kuin se olisi jotain ällöttävää, ja pilannut ihmisarvosi, niin et ole parantunut. Jos koet, että ihmisarvoa on vain laihana, vikaa on vieläkin.
Ap antoi kylläkin ymmärtää, että olisi lihonut ylikin. Silloin ongelma ratkeaa laihduttamalla, kuten joku aiemmin ketjussa totesikin. Mutta tää taitaakin olla tätä 2020-luvun positiivisuusajattelua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö siis voi mennä töihin? Vaikka keräämään marjoja jollekin marjayritykselle kun thaimaalaisten riisto vaikuttaa tänä kesänä epäonnistuvan.
Oletko luontoihmisiä?
Sun ihmisarvo on siis ulkoisten seikkojen varassa? Suosittelen lämpimästi keskittymään löytämään rauhan ja hyvinvoinnin sisältäisi, silloin et ole koskaan onneton tai riippuvainen asioista, joita et voi hallita, ovat sun ulkopuolella ja joilla täytät itseäsi. Nyt,kun jäät työttömäksi, on hyvä aika laittaa elämänarvot uuteen järjestykseen.
T Pitkäaikaistyötön, joka tuskin työllistyy koskaan, mutta tyytyväinen elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etkö siis voi mennä töihin? Vaikka keräämään marjoja jollekin marjayritykselle kun thaimaalaisten riisto vaikuttaa tänä kesänä epäonnistuvan.
Oletko luontoihmisiä?
Olen ehdottomasti luontoihminen! Ja töitä olen etsinyt kovasti. Toistaiseksi on vain ollut epäonnea matkassa.
Ap
Minun ihmisarvoni on pelkän ulkonäön varassa. Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Miesten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö siis voi mennä töihin? Vaikka keräämään marjoja jollekin marjayritykselle kun thaimaalaisten riisto vaikuttaa tänä kesänä epäonnistuvan.
Oletko luontoihmisiä?
Olen ehdottomasti luontoihminen! Ja töitä olen etsinyt kovasti. Toistaiseksi on vain ollut epäonnea matkassa.
Ap
Mustikoitahan voi keräillä ikään kuin työkseen vaikka siitä ei kukaan palkkaa maksaisikaan ja ilman mitään keräysmäärätavoitteita. Kunhan ämpäri on täynnä kun tulee metsästä pois ja menee putsaamaan marjat.
Ethän sinä ole pannut yhtään mitään, olet vain ajelehtinut, jäänyt kellumaan.
Paneminen yhden kortin varaan olisi esim all in yritykseen, rikkaan puolison naiminen, kaiken ajan ja energian kohdistaminen uraan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä ole pannut yhtään mitään, olet vain ajelehtinut, jäänyt kellumaan.
Paneminen yhden kortin varaan olisi esim all in yritykseen, rikkaan puolison naiminen, kaiken ajan ja energian kohdistaminen uraan tms.
Näin mä ymmärsin aapeen tehneen, kaikki fokus on ollut työssä ja muu elämä jäänyt sivuun. Mut ehkä luettiin eri tavalla.
Puhut niinkuin sinulla olisi ollut vaihtoehtoja. Tuskin oli. Olet toiminut luonteesi mukaan. Saatat olla autisti. Nyt huomasit haluavasi muutakin ja voit tehdä muuta. Olet todella nuori, aikaa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutat hyvältä kirjoittajalta. Voisiko sen parista löytyä uutta työtä?
Juu elämällä on paljon annettavaa. Sinullekin. Olet selvästi uuden polun alussa, tähyät avarammille alueille. Se on hyvä. Katso uteliaasti ympärille. Ota esikuvaksi vaikka mökinmummo jolla ei ole teoreettista tietoa hienoista ajatusrakennelmista, mutta iloista uteliaisuutta jokaista vierailijaa kohtaan. Kahvit pöytään ja juttelemaan Jokainen vastaantuleva opettaa sinulle jotain jos hyväksyt sen lähtökohdaksi ha suhtaudut häneen kiinnostukselka ja kiitollisuudella kohtaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat hyvältä kirjoittajalta. Voisiko sen parista löytyä uutta työtä?
Itse asiassa olen tutkija-kirjailija, sillä vain ei oikein tahdo elää. Kirjoitustöiden ohessa olen tehnyt toimitus- ja oikolukujuttuja, mutta niistä ei näin tekoälyaikana saa raavittua säällistä elantoa. Haen ihan muiden alojen töitä laidasta laitaan, toistaiseksi ei vain ole tärpännyt. Mutta jatkan etsintöjä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keittiöpsykologina sanoisin, että koska puhut anoreksiasta paranemisesta, eli normaaliksi lihomisesta, kuin se olisi jotain ällöttävää, ja pilannut ihmisarvosi, niin et ole parantunut. Jos koet, että ihmisarvoa on vain laihana, vikaa on vieläkin.
Ap antoi kylläkin ymmärtää, että olisi lihonut ylikin. Silloin ongelma ratkeaa laihduttamalla, kuten joku aiemmin ketjussa totesikin. Mutta tää taitaakin olla tätä 2020-luvun positiivisuusajattelua...
Ap taitaa olla niitä merinisäkkäitä... Muakin hävettäisi.
Vaikuttihan. Älä viitsi toivotella passiivis aggressiivisia ja alentuvia hyviä kesiä, kun ei se mene läpi.
Ainahan sitä voi lässyttää tuota, ettei muka arvioi muita ihmisiä, kun itseään haukkuu, mutta ei sekään mene läpi.
Ihmiset juhlapuheissa sössöttää etteivät arvioi muita rumasti ja itseltään vaan vaativat paljon.
Minusta tuollainen on suurta k-päisyyttä ja ylimielistä narsismia.
Joo tässä asetin vaan itselleni sellaiset kriteerit, että olen normipainoisena ja työttömänä vastenmielinen ja iljettävä, viis muista ihmisistä, kun ei he ole mitään, eikä kiinnosta yhtään jos he loukkaantuvat, olenhan main character, ja muut vaan turhia statisteja. Olkoot mitä ovat, mutta mieluumin laihoja ja töissä tietty!