Tunnetko ketään positiivista ihmistä?

Tunnen yhden alkuperäisen Asahi ohjaajan. 

Tunnen

Onneksi en tunne. Niistä voi saada vaikka HIV:n. Varo positiivisia aina ja kaikkialla kun ne levittävät tauteja.

Positiiviset ihmiset ovat kehityksen uhka. Tyytyväisiä siihen, mitä on. Saattaa olla laiskuutta tehdä työtä paremman eteen.  Välttelen parhaani mukaan heitä.

Ei Suomessa positiivisia ole. Kaikki masentuneita, ahdistuneita ja kateellisia. Muka maailman onnellisin kansa ja paskan marjat. Ottakaa oppia etelä-euroopasta, iloisuutta, yhteisöllisyyttä ja pyytöntä ystävyyttä. Täysin eri maailma. Onneksi pian muutamme sinne positiiviseen elämänmenoon takaisin! Addio per sempre!

Tunnen yhden kehopositiivisen.

Tiedän yhden hiv positiivisen henkilö.

Ei ainakaan tämän palstan kirjoittelijat. Sen olen todennut moneen kertaan. 

Tunnen joitakin, sekä itseni ja aikuisen tyttäreni mutta en ole enää puhtaasti positiivinen ajattelulta ja uskokaa tai älkää sellainen alkaa näkymään naamasta, itselläni ja niillä jotka ovat negatiivisesti ajattelevia ja toimivia. Tytär on kehittänyt itse positiivisen ajattelumallin, liikkuu piireissä jossa samanlaisia, ei paskaa puhuvia ja myrkyllisiä. On tavannut niitä ikäviäkin, todella julmia mutta pistänyt heti välit poikki, ei kaunaa muttei ole tekemisissä. Keskittyy elämäänsä ja ihmisiin jotka tuovat elämään valoa. Tuollainen positiivisuus on itselleni mahdotonta, koen elämän taisteluksi ja on pitänyt kasvattaa tietty suojakilpi, jostain syystä elämä on heityänyt tielleni ne huvikseen ilkeät, edessä ja selän takana haukkujat. Aiemmin varsinkin olin avoimesti suhtautuva uusia tuttavia kohtaan nyt ensin ajattelen ne pahimmat skenaariot.

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa positiivisia ole. Kaikki masentuneita, ahdistuneita ja kateellisia. Muka maailman onnellisin kansa ja paskan marjat. Ottakaa oppia etelä-euroopasta, iloisuutta, yhteisöllisyyttä ja pyytöntä ystävyyttä. Täysin eri maailma. Onneksi pian muutamme sinne positiiviseen elämänmenoon takaisin! Addio per sempre!

Tämä on niin totta, tämä on totisten torvensoittajien maa, kuuluisia muka suomalaisten hiljaisesta olemuksesta mutta rehellisistä ja tutustuessa lämpimimmistä ihmisistä. Kissan viikset, kateellisimpia, kiusaavimpia, selän takana paskaa puhuvimpia ja lähimmäisiä kyttäävimpiä saa etsiä ennen kuin löytäisi. Sarkasmi kukkii ja osa ei ymmärrä ja siitäkö rähinä alkaa, egojen törmäilyä, alistamista, väkivaltaa, lopulta ihmiset erottaa vain kuolema tai poliisi. Paetkaa nuoret täältä muihin maihin jos meinaatte tukehtua, siellä helpottaa ja se on ihan totta, ilmapiiri on kevyempi vaikka joka paikassa toki on niitä ikäviä ihmisiä mutta uudet tuttavuudet löytyy helposti ja elämä vaan jotenkin aina kannattelee.

Vierailija kirjoitti:

Teemu Keskisarja

Kiva katsella kun hän aina niin nyrkit tiukasti puristuneena, suu vihasta tiukkana hyökkäävässä asennossa honottaa jotain mistä ei saa täysin selvää. Valitettavasti se prototyyppi suomalaisesta mistä kaikki ovat halunneet irtaantua.

Tiededokumentin mukaan tulevaisuuden ihmiset tulevat olemaan näitä positiivisia, ystävällisiä, mutta vähemmän kunnianhimoisia, sekä pyrkyreitä. He keskittyvät luomaan hyvää ilmapiiriä ja ihmissuhteita. Ulkomuodoltaan tulevat olemaan pitempiä ja hoikempia kuin "nykyihmiset". 

Vierailija kirjoitti:

Miten tämän nyt sanoisi sillai mahdollisimman kohteliaasti, mutta sen olen huomannut, että "tyhmempi" ihminen on ainakin helposti positiivisempi ihminen. Riippuu vähän kuinka paljon tajuaa asioita. 

Positiivisesti suhtautvilla ei toimi tietty kriittisyys, sitten kun he kokevat tulleensa haavoitetuksi ja petetyksi niin he tekevät siitä elämää suuremman draaman, paha olisi vältetty kun olisi vähän enemmän kykyä havaita miten kukin toimii ja mihin asiat johtaa. Kaikki ja läheskään suurin osa ei ole kaiken positiivisuuden arvoista. Positiivinen ihminen sulkee silmänsä totuudelta liian kauan ja vieläpä hyvää tarkoittavien vihjeistä huolimatta ja monesti siinä kärsii niin omat lapset kuin muut hänen kanssaan elävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saan usein kuulla että olen positiivisin ja piristävin ihminen, kehen muut ovat törmänneet. Olen aina ollut sellainen vaikka elämäni on ollut todella traumaattinen ja olen elänyt läpi vakavia menetyksiä ja masennuskausia. Silti olen päättänyt etsiä kauneutta maailmasta, ja sitä löytyy vaikka kuinka paljon. Koitan myös olla myötätuntoinen heitä kohtaan, joiden on vaikea nähdä maailman kauneutta, mutta välillä se on vaikeaa. Minunkin elämässä on sellaisia ihmisiä, jotka katsoo aina asioita negatiivisen kautta ja joilta saa kuulla ilkkumista siitä, että on "naivi". Näissä tilantiessa yritän muistella, että he kamppailevat omien asioiden kanssa. Sovitaanko että tuetaan kaikkia sellaisina kuin ovat, eikä vedetä ihmisiä alas jalustalta, vaan annetaan heille tilaa iloita elämää. 

Mikai sitten alleviivaat traumaattisuutta ja menetyksiä? Kai positiivinen kuvailisi elämäänsä toisella tavalla.

Siksi että tällä palstalla moni negatiiviseksi identifioituva on pistänyt sen kokemiensa vaikeuksien piikkiin. Halusin tuoda näkökulmaa keskusteluun. Uskon että ikävistä kokemuksista huolimatta voi olla positiivinen ja positiiviseksi voi myös oppia etsimällä hyvyyttä maailmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saan usein kuulla että olen positiivisin ja piristävin ihminen, kehen muut ovat törmänneet. Olen aina ollut sellainen vaikka elämäni on ollut todella traumaattinen ja olen elänyt läpi vakavia menetyksiä ja masennuskausia. Silti olen päättänyt etsiä kauneutta maailmasta, ja sitä löytyy vaikka kuinka paljon. Koitan myös olla myötätuntoinen heitä kohtaan, joiden on vaikea nähdä maailman kauneutta, mutta välillä se on vaikeaa. Minunkin elämässä on sellaisia ihmisiä, jotka katsoo aina asioita negatiivisen kautta ja joilta saa kuulla ilkkumista siitä, että on "naivi". Näissä tilantiessa yritän muistella, että he kamppailevat omien asioiden kanssa. Sovitaanko että tuetaan kaikkia sellaisina kuin ovat, eikä vedetä ihmisiä alas jalustalta, vaan annetaan heille tilaa iloita elämää. 

Mikai sitten alleviivaat traumaattisuutta ja menetyksiä? Kai positiivinen kuvailisi elämäänsä toisella tavalla.

Siksi että tällä palstalla moni negatiiviseksi identifioituva on pistänyt sen kokemiensa vaikeuksien piikkiin. Halusin tuoda näkökulmaa keskusteluun. Uskon että ikävistä kokemuksista huolimatta voi olla positiivinen ja positiiviseksi voi myös oppia etsimällä hyvyyttä maailmasta. 

Ehkä heillä ne vastoinkäymiset ovat olleet erilaisia kuin sinulla, eihän vastoinkäymisiä voi vertailla. Se että sinä olet kokenut vastoinkäymisiä ja koet olevasi positiivinen ei tarkoita toisten ihmisten kannalta vielä yhtään mitään. Traumaattisuus onnmyös aina subjektiivinen kokemus.

Laura Salonen