Kestitkö parikymppisenä hyvin bilettämistä, remuamista ja alkoholinkäyttöä, tupakointia yms?

Kestin hyvin. Hauskaahan se oli.

M42

Kestin. Tupakanpolton lopetin nelikymppisenä, mutta alkoholia kuluu viikonloppuiltaisin edelleen. Eikä minun krapulani edelleenkään kovin pahoja ole. Litra mehua ja tunnin kävely raittiissa ulkoilmassa, niin olo on jälleen kuin ei olisi mitään ottanutkaan.

Kestin silloin ja yllättävän hyvin kestän nykyäänkin.

Itse asiassa kestän paremmin näin 40+ ikäisenä kuin 20+. Ehkä painon nousun takia ja ehkä myös juomisnopeus on hidastunut. Ei nopeasti vaan tasaisesti. Määrät ovat pysyneet noin samoina.

Kestin niin saakelin hyvin ja huumeitakin päälle. Nykyään en kestä paria viinilasillista enempää alkoholia, tupakki on ollut jo vuosia täysin pois. Huumeita kestää vielä ihan hyvin, mutta harvoissa itselle sopivissa aineissa onkaan niin pahoja sivuvaikutuksia kuin alkoholilla.

Kyllä mä sillon kaksikymppisenä jaksoin ja ei ollu lapsia ja töihinkin jaksoi parin tunnin unilla ja töistä taas baariin. Nykyään en juo kun harvoin,nyt ei jaksa kun työt,lapset ja omakotitalo vie kaiken huomion. Niin ja tuo puoliso. Fyysinen raskas työ se mut laittaa kävelemään kumaraan välillä ja joka paikkaa kolottaa. En ole eronnut, enkä masentunut. Tänään sain aika paljon töissä aikaseks,sit kotiin ja kasvihuoneeseen kattoo vieläkö jaksaa kurkut kasvaa ja joko malttas ottaa paprikat vai oottasko vielä. Sit söin ja sen jälkeen pesin pyykkiä,pesin suihkun ja imuroin.

Aloitin alkoholinkäytön vasta 25-vuotiaana. Sitä ennen ei pisaraakaan.

Vierailija kirjoitti:

Kestin niin saakelin hyvin ja huumeitakin päälle. Nykyään en kestä paria viinilasillista enempää alkoholia, tupakki on ollut jo vuosia täysin pois. Huumeita kestää vielä ihan hyvin, mutta harvoissa itselle sopivissa aineissa onkaan niin pahoja sivuvaikutuksia kuin alkoholilla.

2000-luvun alkupuolella opiskelijapiireissä ei kukaan vetänyt aineita. Viinaa kaikki veti kaksin käsin.

Silloin kun joi, niin oli seuraavana iltana lenkkikunnossa. Nykyään menee kaksi päivää maatessa ja paniikkikohtaus iskee.

Ei tullut silloin vielä paljon biletettyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kestin niin saakelin hyvin ja huumeitakin päälle. Nykyään en kestä paria viinilasillista enempää alkoholia, tupakki on ollut jo vuosia täysin pois. Huumeita kestää vielä ihan hyvin, mutta harvoissa itselle sopivissa aineissa onkaan niin pahoja sivuvaikutuksia kuin alkoholilla.

2000-luvun alkupuolella opiskelijapiireissä ei kukaan vetänyt aineita. Viinaa kaikki veti kaksin käsin.

Kyllä muuten veti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kestin niin saakelin hyvin ja huumeitakin päälle. Nykyään en kestä paria viinilasillista enempää alkoholia, tupakki on ollut jo vuosia täysin pois. Huumeita kestää vielä ihan hyvin, mutta harvoissa itselle sopivissa aineissa onkaan niin pahoja sivuvaikutuksia kuin alkoholilla.

2000-luvun alkupuolella opiskelijapiireissä ei kukaan vetänyt aineita. Viinaa kaikki veti kaksin käsin.

Nyt tuli taas turha yleistys. Opiskelijapiireissä vedettiin aineita. Ei niin paljon ehkä kuin nykyään, muttei se ollut tuntematon käsite.

Ihanaa se oli, oli vaan niin maan makeaa istua räkälässä ja nolata itsensä koko kaupungin edessä!

Kyllähän 20-vuotiaan kroppa palautuu nopeasti. Eli siinä mielessä kaikkien olisi pitänyt kestää bilettämistä. Eriasia toki, että halusiko bilettää vai ei.

Minkä remuamisen? Osaan juhlia ja iloita, mutta känniääliöksi en ruvennut. Minulla oli ulkolaisia opiskelijakavereita eikä meillä ollut kännin vetäminen päätavoite. Söimme hyvin, lauloimme tanssimme nauroimme, mutta meidän viinipullosta löytyi myös korkki.

Huonosti kestin parikymppisenä. Krapulapäivät menivät huonosti voidessa ja nukkuessa. Nyt keski-iässä toimintakyky laskee kankkusessa vain vähän, lähinnä pieni väsy vaivaa.

En kestänyt kuin kännissä.

Vierailija kirjoitti:

Minkä remuamisen? Osaan juhlia ja iloita, mutta känniääliöksi en ruvennut. Minulla oli ulkolaisia opiskelijakavereita eikä meillä ollut kännin vetäminen päätavoite. Söimme hyvin, lauloimme tanssimme nauroimme, mutta meidän viinipullosta löytyi myös korkki.

Vastauksesi on monipuolinen ja ajatuksia herättävä, mutta kysymys kuului: kestätkö nykyään yhtä paljon bilettämistä, remuamista ja alkoholia kun parikymppisenä? Tähän et vastannut.

En todellakaan kestänyt. Tai siihen asti kestin kerran viikossa tapahtuvaa biletystä aamukolmeen, kun asuin vanhempieni luona. Tosin silloinkin join vain kerran kuussa, loput kolme kertaa olin liikenteessä autolla. 

Mulla oli aina korvatulpat. Nukuin sitten aamulla pitkään ja koulupäivät oli aika kevyitä. Elämää jaksoi, kun ei tarvinnut huolehtia kodista, kaupassa käynnistä, siivouksista, kuin ihan vähän vaan kun äiti pakotti.

Sitten kun muutin omaan asuntoon poikakaverini kanssa ja alkoi olla opintojen ohella työskentelyä, gradua, oman kodin ylläpitoa, laskujen maksua jne., alkoi voimat loppua. Yksissä bileissä päädyin isäntäpariskunnan sänkyyn itkemään väsymystäni. 

Nyt useamman lapsen työssäkäyvänä äitinä en todellakaan halua valvoa yli klo 00, oli sitten minkälaiset juhlat kyseessä. Nukkumaan on päästävä tuolloin, että jaksaa herätä aamuun lapsien kanssa ja mennä maanantaina aamuun töihin. 

Usein olen itsekin ihmetellyt kuinka jotkut jaksaa. Oletan, että montaa jaksavaista työntää eteenpäin orastava alkoholismi.Tuolloinhan ei ole mahdollisuutta valita, juoko vai eikö.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa se oli, oli vaan niin maan makeaa istua räkälässä ja nolata itsensä koko kaupungin edessä!

Ihminen nolaa itsensä jossain vaiheessa elämäänsä ja ottaa siitä ehkä opikseen. Joten mieluummin itsensä nolaa nuorena kuin vanhana. Nuoret on nuoria sanonta pätee tässä asiassa.