Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?
13.07.2026 |
Tämä on teologinen ketju. Muut päänaukojat menkööt pois. Perustin uuden ketjun, koska pelkään että tuo yks uhkailuja sisältävä ketju ei säily kauaa.
Mutta jutellaas ystävällisesti, mutta rakentavasti. Ja mode koittakoon tajuta, että teologiset, karultakin kuulistavat linjanvedot eivät ole henkilöihin menevää ivaa. Me saatamme olla hyvissä väleissä keskenämme, vaikka veikkaisimme toistemme menevän kuumalle puolelle.
Eli kysymykseni kuuluu:
-miksi ette pidä muiden seurakuntien uudestisyntyneitä kristittyjä pelastuksen tiellä olevina? Ja älkää pliis sanoko että Jumala vain tuomitsee. Kyllä te käytännössä erottelette.
-mitkä teologiset jutut puuttuu muilta, jotka teidän mielestänne on teillä, eli olennaiset ja erottavat pelastuskysymykset?
Ja ymmärrän että jotkut teistä ajattelee vapaammin kuin muut, mutta nyt puhutaan herätysliikkeenne ydinteologiasta.
Ystävällisin mutta vakavin terveisin,
-Yhteiskristillinen
Kommentit (2506)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin näitä kaivellessa lapsikasteen yhteen alkujuureen, joka on ylläripylläri katolisuudesta: "Ex opere operato" (nevö hööd). Eli sakramentti itsessään tehoaa eikä se edellytä uskoa.
Tekoäly:
Ex opere operato on latinaa ja tarkoittaa suomeksi "tehdyn teon vaikutuksesta" tai "itse teon perusteella".
Termi liittyy kristillisiin sakramentteihin eli pyhiin toimituksiin. Se tarkoittaa, että sakramentti (kaste tai ehtoollinen) toimii ja välittää Jumalan armoa itsessään, oikein toimitettuna. [1, 2, 3, 4]
Tässä on kaksi tärkeää asiaa:
Ei riipu ihmisestä: Sakramentin teho ei riipu toimituksen suorittavan papin hyvyydestä tai vastaanottajan omasta uskosta.
Esimerkki: Se toimii samalla tavalla kuin lääke. Lääke parantaa sinut, vaikka et ymmärtäisi tai uskoisi sen toimintaan. [1, 2]
Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja. [1, 2]
Tästä alkoi mielestäni vauvakaste-eksytys, eli alettiin luopua uskon edellyttämisestä. Jos nyt ajatellaan että UT:ssa on 2 sakramenttia (vaikka sakramentti-sanaa ei sieltä löydy eikä sakramentteja niputeta) eli kaste ja ehtoollinen, niin....
....vaikka ei tajuaisi kasteesta ja ehtoollisesta paljoakaan ja sakramentin tarjoaja olisi joku leipäpappi, niin olennaista on että ihminen pyytää ja ottaa sen sakramentin itse ja uskoo että siinä jotain tapahtuu.
Vauvakasteessa noita ei tapahdu. Vauva ei pyydä kastetta eikä hänellä ole uskoa.
Vs. Hääpari menee oikeasti naimisiin Jumalan silmissä sitovasti, vaikka vihkijänä olisi joku leipäpappi. Mutta erona vauvakasteeseen on, että se hääpari on pyytänyt vihkimistä ja uskoo sen vihkimisen tekevän heistä avioparin.
-Yhteiskristillinen
Miksi ajattelet, että sakramentissa on olennaista että ihminen pyytää ja ottaa sen sakramentin itse ja uskoo että siinä jotain tapahtuu? Raamatussa ei sanota niin.
Eihän Ut:ssa uskomattomia ollutkaan. Vai löydätkö sellaisia ihmisiä jotka käytti sakramentteja, ja olivat uskosta ihan ulapalla?
-Yhteiskristillinen
Raamatussa kerrotaan, että ihmisiä kastettiin perhekunnittain. Sanotaanko jossain, että jokainen heistä pyysi kastetta itse ja uskoi että kasteessa tapahtuu jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin näitä kaivellessa lapsikasteen yhteen alkujuureen, joka on ylläripylläri katolisuudesta: "Ex opere operato" (nevö hööd). Eli sakramentti itsessään tehoaa eikä se edellytä uskoa.
Tekoäly:
Ex opere operato on latinaa ja tarkoittaa suomeksi "tehdyn teon vaikutuksesta" tai "itse teon perusteella".
Termi liittyy kristillisiin sakramentteihin eli pyhiin toimituksiin. Se tarkoittaa, että sakramentti (kaste tai ehtoollinen) toimii ja välittää Jumalan armoa itsessään, oikein toimitettuna. [1, 2, 3, 4]
Tässä on kaksi tärkeää asiaa:
Ei riipu ihmisestä: Sakramentin teho ei riipu toimituksen suorittavan papin hyvyydestä tai vastaanottajan omasta uskosta.
Esimerkki: Se toimii samalla tavalla kuin lääke. Lääke parantaa sinut, vaikka et ymmärtäisi tai uskoisi sen toimintaan. [1, 2]
Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja. [1, 2]
Tästä alkoi mielestäni vauvakaste-eksytys, eli alettiin luopua uskon edellyttämisestä. Jos nyt ajatellaan että UT:ssa on 2 sakramenttia (vaikka sakramentti-sanaa ei sieltä löydy eikä sakramentteja niputeta) eli kaste ja ehtoollinen, niin....
....vaikka ei tajuaisi kasteesta ja ehtoollisesta paljoakaan ja sakramentin tarjoaja olisi joku leipäpappi, niin olennaista on että ihminen pyytää ja ottaa sen sakramentin itse ja uskoo että siinä jotain tapahtuu.
Vauvakasteessa noita ei tapahdu. Vauva ei pyydä kastetta eikä hänellä ole uskoa.
Vs. Hääpari menee oikeasti naimisiin Jumalan silmissä sitovasti, vaikka vihkijänä olisi joku leipäpappi. Mutta erona vauvakasteeseen on, että se hääpari on pyytänyt vihkimistä ja uskoo sen vihkimisen tekevän heistä avioparin.
-Yhteiskristillinen
Mitä mielestäsi siitä seuraisi, jos vauvakasteesta luovuttaisiin? Hyödyt? Haitat?
Pelkkää hyötyä, ei mitään haittoja. :D Alkaisi oikean uskoon sitoutumisen merkitys tulla näkyviin.
Kristillistä opetusta voi silti antaa jo 1-vuotiaalle, mutta eri asia tuleeko sen ansiosta uskoon lapsena. Jotkut tulee, iso osa ei. Itselläni vaikutelma että nykyaikana ympäristö vie yhä hanakammin lasten uskonsiemenen pois.
-Yhteiskristillinen
1- vuotiaalle? On sulla oudot jutut. Mitäs se vauva sun " opetuksesta" tajuaa?
No huomasin eilen palstan sulkeuduttua, että kirjoitin liian nopsaan. Siis kristillisestä kasvatuksesta puhui. Jutellaan lapselle Taivaan Isästä, enkeleistä, otetaan iltarukous jne.
-Yhteiskristillinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja."
Tämä sitaatti viittaa sakramentteihin, ja kuten Lutherkin opettaa, ne ovat Jumalan tekoja, eivätkä riipu lainkaan siitä, kuka ne antaa. Esim ehtoollisen voi jakaa vaikka itse p********, mutta se on silti pätevä ehtoollinen.
Kuitenkin vl oppi väittää, että syntien anteeksiantamus on (vähintään puoliksi) ihmisen teko, koska se riippuu muka täysin ihmisestä/julistajasta, vaikka syntien anteeksiantamisen julistaminen ei ole edes sakramentti.
Vl oppi vie Jumalalta kunnian ja omii sen itselleen tekemällä siitä ihmisteon. Harhaoppi.
Raamatussa syntien anteeksiantamisen tehtävä annetaan Kristuksen seuraajille useissa kohdissa:
Joh. 20:22–23: Jeesus antaa opetuslapsille Pyhän Hengen ja vallan antaa syntejä anteeksi tai pidättää ne.
Matt. 16:19: Pietari saa taivasten valtakunnan avaimet – vallan sitoa ja päästää.
Matt. 18:18: Sama sitomisen ja päästämisen valtuus annetaan koko opetuslasten joukolle.
Luuk. 24:46–48: Jeesus lähettää opetuslapset saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksiantamista kaikille kansoille.
2. Kor. 5:18–20: Kristityille on uskottu sovituksen virka ja sovituksen sana.
Jaak. 5:15–16: Syntien tunnustaminen, rukous ja anteeksianto kuuluvat seurakunnan elämään.
Uskomme, (Raamatun mukaan) että Jumala antaa synnit anteeksi Kristuksen tähden, mutta Jeesus antoi seurakunnalle tehtävän julistaa tätä anteeksiantoa ja käyttää “taivasten valtakunnan avaimia” Hänen nimessään.Kysynkin sinulta:
Missä kohtaa Raamatussa Jeesus antaa tämän tehtävän myös niille, jotka eivät ole hänen opetuslapsiaan tai jotka eivät usko häneen?
-vl
Syntien anteeksiantaminen ja -saaminen ei ole mitenkään olennaisesti siinä teidän jatkuvassa hokemisessanne. Jumala vanhurskauttaa ihmisen ja ihmisen vanhurskautuminen on aina Jumalan työ. Kaste ja ehtoollinen ovat ne armonvälineet, joissa Jumala toimii. Ja kuten Luther opetti, niitä jakamassa voi olla vaikka sarvipää itse. Koska loppujen lopuksi ei ole mitään merkitystä sillä, kuka on siinä välissä jakajan roolissa (epäuskoinen ihminen vai sarvipää), koska kaikki tulee Jumalalta.
Jos ihmisellä on synnit anteeksi, hän voi päästä taivaaseen vaikka ei ole koskaan nauttinut mitään sakramentteja.
Ja toisaalta, vaikka kävisit ehtoollisella joka viikko, mutta parannus jää tekemättä, et ole taivaskelpoinen.-vl
Tämä näkemys on sinänsä ymmärrettävä, kun tietää, ettei vl juurikaan arvosteta ehtoollista, vaan on ihan normaalia nauttia se esim vain kerran vuodessa.
Vl tekee mieluummin omaa parannusta niin mallikelpoisesti, että parantavat itse itsensä (tai siis ainakin yrittävät tätä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja."
Tämä sitaatti viittaa sakramentteihin, ja kuten Lutherkin opettaa, ne ovat Jumalan tekoja, eivätkä riipu lainkaan siitä, kuka ne antaa. Esim ehtoollisen voi jakaa vaikka itse p********, mutta se on silti pätevä ehtoollinen.
Kuitenkin vl oppi väittää, että syntien anteeksiantamus on (vähintään puoliksi) ihmisen teko, koska se riippuu muka täysin ihmisestä/julistajasta, vaikka syntien anteeksiantamisen julistaminen ei ole edes sakramentti.
Vl oppi vie Jumalalta kunnian ja omii sen itselleen tekemällä siitä ihmisteon. Harhaoppi.
Raamatussa syntien anteeksiantamisen tehtävä annetaan Kristuksen seuraajille useissa kohdissa:
Joh. 20:22–23: Jeesus antaa opetuslapsille Pyhän Hengen ja vallan antaa syntejä anteeksi tai pidättää ne.
Matt. 16:19: Pietari saa taivasten valtakunnan avaimet – vallan sitoa ja päästää.
Matt. 18:18: Sama sitomisen ja päästämisen valtuus annetaan koko opetuslasten joukolle.
Luuk. 24:46–48: Jeesus lähettää opetuslapset saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksiantamista kaikille kansoille.
2. Kor. 5:18–20: Kristityille on uskottu sovituksen virka ja sovituksen sana.
Jaak. 5:15–16: Syntien tunnustaminen, rukous ja anteeksianto kuuluvat seurakunnan elämään.
Uskomme, (Raamatun mukaan) että Jumala antaa synnit anteeksi Kristuksen tähden, mutta Jeesus antoi seurakunnalle tehtävän julistaa tätä anteeksiantoa ja käyttää “taivasten valtakunnan avaimia” Hänen nimessään.Kysynkin sinulta:
Missä kohtaa Raamatussa Jeesus antaa tämän tehtävän myös niille, jotka eivät ole hänen opetuslapsiaan tai jotka eivät usko häneen?
-vl
Syntien anteeksiantaminen ja -saaminen ei ole mitenkään olennaisesti siinä teidän jatkuvassa hokemisessanne. Jumala vanhurskauttaa ihmisen ja ihmisen vanhurskautuminen on aina Jumalan työ. Kaste ja ehtoollinen ovat ne armonvälineet, joissa Jumala toimii. Ja kuten Luther opetti, niitä jakamassa voi olla vaikka sarvipää itse. Koska loppujen lopuksi ei ole mitään merkitystä sillä, kuka on siinä välissä jakajan roolissa (epäuskoinen ihminen vai sarvipää), koska kaikki tulee Jumalalta.
Jos ihmisellä on synnit anteeksi, hän voi päästä taivaaseen vaikka ei ole koskaan nauttinut mitään sakramentteja.
Ja toisaalta, vaikka kävisit ehtoollisella joka viikko, mutta parannus jää tekemättä, et ole taivaskelpoinen.-vl
Tämä näkemys on sinänsä ymmärrettävä, kun tietää, ettei vl juurikaan arvosteta ehtoollista, vaan on ihan normaalia nauttia se esim vain kerran vuodessa.
Vl tekee mieluummin omaa parannusta niin mallikelpoisesti, että parantavat itse itsensä (tai siis ainakin yrittävät tätä).
Jos ajattelet noin vl:stä, mitä ajattelwt Pelastusarmeijasta? Vl:lle kaste on itsestäänselvyys ja ehtoollisellakin on hyvä käydä, kun taas Pelastusarmeijalla ei ole lainkaan kastetta eikä ehtoollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"isien uskoa"
Miksi sen pitäisi olla jotain samaa "isien uskoa" ollakseen oikeaa? Ja muutenkin niin tyypillistä teille puhua vain miehistä. Puhukaa sitten edes vaikka "äitien uskosta".
Raamatussa puhutaan paljon "teidän/meidän/minun isienne/isiemme/isieni Jumalasta" ja muista isien jutuista.
Kyllä, sehän on erittäin miesnäkökulmainen kirja. Ettekö ole huomanneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja."
Tämä sitaatti viittaa sakramentteihin, ja kuten Lutherkin opettaa, ne ovat Jumalan tekoja, eivätkä riipu lainkaan siitä, kuka ne antaa. Esim ehtoollisen voi jakaa vaikka itse p********, mutta se on silti pätevä ehtoollinen.
Kuitenkin vl oppi väittää, että syntien anteeksiantamus on (vähintään puoliksi) ihmisen teko, koska se riippuu muka täysin ihmisestä/julistajasta, vaikka syntien anteeksiantamisen julistaminen ei ole edes sakramentti.
Vl oppi vie Jumalalta kunnian ja omii sen itselleen tekemällä siitä ihmisteon. Harhaoppi.
Raamatussa syntien anteeksiantamisen tehtävä annetaan Kristuksen seuraajille useissa kohdissa:
Joh. 20:22–23: Jeesus antaa opetuslapsille Pyhän Hengen ja vallan antaa syntejä anteeksi tai pidättää ne.
Matt. 16:19: Pietari saa taivasten valtakunnan avaimet – vallan sitoa ja päästää.
Matt. 18:18: Sama sitomisen ja päästämisen valtuus annetaan koko opetuslasten joukolle.
Luuk. 24:46–48: Jeesus lähettää opetuslapset saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksiantamista kaikille kansoille.
2. Kor. 5:18–20: Kristityille on uskottu sovituksen virka ja sovituksen sana.
Jaak. 5:15–16: Syntien tunnustaminen, rukous ja anteeksianto kuuluvat seurakunnan elämään.
Uskomme, (Raamatun mukaan) että Jumala antaa synnit anteeksi Kristuksen tähden, mutta Jeesus antoi seurakunnalle tehtävän julistaa tätä anteeksiantoa ja käyttää “taivasten valtakunnan avaimia” Hänen nimessään.Kysynkin sinulta:
Missä kohtaa Raamatussa Jeesus antaa tämän tehtävän myös niille, jotka eivät ole hänen opetuslapsiaan tai jotka eivät usko häneen?
-vl
Syntien anteeksiantaminen ja -saaminen ei ole mitenkään olennaisesti siinä teidän jatkuvassa hokemisessanne. Jumala vanhurskauttaa ihmisen ja ihmisen vanhurskautuminen on aina Jumalan työ. Kaste ja ehtoollinen ovat ne armonvälineet, joissa Jumala toimii. Ja kuten Luther opetti, niitä jakamassa voi olla vaikka sarvipää itse. Koska loppujen lopuksi ei ole mitään merkitystä sillä, kuka on siinä välissä jakajan roolissa (epäuskoinen ihminen vai sarvipää), koska kaikki tulee Jumalalta.
Jos ihmisellä on synnit anteeksi, hän voi päästä taivaaseen vaikka ei ole koskaan nauttinut mitään sakramentteja.
Ja toisaalta, vaikka kävisit ehtoollisella joka viikko, mutta parannus jää tekemättä, et ole taivaskelpoinen.-vl
Tämä näkemys on sinänsä ymmärrettävä, kun tietää, ettei vl juurikaan arvosteta ehtoollista, vaan on ihan normaalia nauttia se esim vain kerran vuodessa.
Vl tekee mieluummin omaa parannusta niin mallikelpoisesti, että parantavat itse itsensä (tai siis ainakin yrittävät tätä).
Jos ajattelet noin vl:stä, mitä ajattelwt Pelastusarmeijasta? Vl:lle kaste on itsestäänselvyys ja ehtoollisellakin on hyvä käydä, kun taas Pelastusarmeijalla ei ole lainkaan kastetta eikä ehtoollista.
Heidän ajatukset ja oppi ovat minulle vieraita, joten vaikea kommentoida. Joka tapauksessa eikö heillä syntisen pyhittyminen ole pelkästään Jumalan työtä ja armoa, eikä siis riipu esim ihmisen omasta kyvystä/taidosta tehdä parannusta. Jotenkin näin olen käsittänyt.
Joka tapauksessa he ovat oma kirkkonsa ja saavat toki näin ollen toimia kuten tahtovat.
Luther opetti, että ehtoollinen tulee nauttia säännöllisesti, joten olisihan se hyvä toimia niin, sikäli kuin sanoo seuraavansa Lutherin oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja."
Tämä sitaatti viittaa sakramentteihin, ja kuten Lutherkin opettaa, ne ovat Jumalan tekoja, eivätkä riipu lainkaan siitä, kuka ne antaa. Esim ehtoollisen voi jakaa vaikka itse p********, mutta se on silti pätevä ehtoollinen.
Kuitenkin vl oppi väittää, että syntien anteeksiantamus on (vähintään puoliksi) ihmisen teko, koska se riippuu muka täysin ihmisestä/julistajasta, vaikka syntien anteeksiantamisen julistaminen ei ole edes sakramentti.
Vl oppi vie Jumalalta kunnian ja omii sen itselleen tekemällä siitä ihmisteon. Harhaoppi.
Raamatussa syntien anteeksiantamisen tehtävä annetaan Kristuksen seuraajille useissa kohdissa:
Joh. 20:22–23: Jeesus antaa opetuslapsille Pyhän Hengen ja vallan antaa syntejä anteeksi tai pidättää ne.
Matt. 16:19: Pietari saa taivasten valtakunnan avaimet – vallan sitoa ja päästää.
Matt. 18:18: Sama sitomisen ja päästämisen valtuus annetaan koko opetuslasten joukolle.
Luuk. 24:46–48: Jeesus lähettää opetuslapset saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksiantamista kaikille kansoille.
2. Kor. 5:18–20: Kristityille on uskottu sovituksen virka ja sovituksen sana.
Jaak. 5:15–16: Syntien tunnustaminen, rukous ja anteeksianto kuuluvat seurakunnan elämään.
Uskomme, (Raamatun mukaan) että Jumala antaa synnit anteeksi Kristuksen tähden, mutta Jeesus antoi seurakunnalle tehtävän julistaa tätä anteeksiantoa ja käyttää “taivasten valtakunnan avaimia” Hänen nimessään.Kysynkin sinulta:
Missä kohtaa Raamatussa Jeesus antaa tämän tehtävän myös niille, jotka eivät ole hänen opetuslapsiaan tai jotka eivät usko häneen?
-vl
Syntien anteeksiantaminen ja -saaminen ei ole mitenkään olennaisesti siinä teidän jatkuvassa hokemisessanne. Jumala vanhurskauttaa ihmisen ja ihmisen vanhurskautuminen on aina Jumalan työ. Kaste ja ehtoollinen ovat ne armonvälineet, joissa Jumala toimii. Ja kuten Luther opetti, niitä jakamassa voi olla vaikka sarvipää itse. Koska loppujen lopuksi ei ole mitään merkitystä sillä, kuka on siinä välissä jakajan roolissa (epäuskoinen ihminen vai sarvipää), koska kaikki tulee Jumalalta.
Jos ihmisellä on synnit anteeksi, hän voi päästä taivaaseen vaikka ei ole koskaan nauttinut mitään sakramentteja.
Ja toisaalta, vaikka kävisit ehtoollisella joka viikko, mutta parannus jää tekemättä, et ole taivaskelpoinen.-vl
Tämä näkemys on sinänsä ymmärrettävä, kun tietää, ettei vl juurikaan arvosteta ehtoollista, vaan on ihan normaalia nauttia se esim vain kerran vuodessa.
Vl tekee mieluummin omaa parannusta niin mallikelpoisesti, että parantavat itse itsensä (tai siis ainakin yrittävät tätä).
Jos ajattelet noin vl:stä, mitä ajattelwt Pelastusarmeijasta? Vl:lle kaste on itsestäänselvyys ja ehtoollisellakin on hyvä käydä, kun taas Pelastusarmeijalla ei ole lainkaan kastetta eikä ehtoollista.
Heidän ajatukset ja oppi ovat minulle vieraita, joten vaikea kommentoida. Joka tapauksessa eikö heillä syntisen pyhittyminen ole pelkästään Jumalan työtä ja armoa, eikä siis riipu esim ihmisen omasta kyvystä/taidosta tehdä parannusta. Jotenkin näin olen käsittänyt.
Joka tapauksessa he ovat oma kirkkonsa ja saavat toki näin ollen toimia kuten tahtovat.
Luther opetti, että ehtoollinen tulee nauttia säännöllisesti, joten olisihan se hyvä toimia niin, sikäli kuin sanoo seuraavansa Lutherin oppia.
Mikä on säännöllisesti? Kerran viikossa, kerran kuussa, kerran vuodessa? Perustele vastauksesi Raamatulla tai luterilaisilla tunnustuskirjoilla, jos väität ettei esim. kerran vuodessa riitä. Eihän siitä ole kauaa kun ev.lut. kirkossa ehtoollisjumalanpalvelus sunnuntaina oli pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Useimpina sunnuntaina kirkossa pidettiin pelkkä sanajumalanpalvelus. Toimiko ev.lut. kirkko mielestäsi silloin väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en halua toisten uskoa arvioida enkä arvostella. Haluan vain kertoa että itse olen löytänyt uskomisen ilon ja rauhan tässä joukossa.
Tässä ketjussa olen välillä kirjoitellut ja pyrkinyt vastaamaan uskoani koskeviin kysymyksiin. Se kai oli ketjun tarkoituskin? En haluaisi olla osallisena kinastelussa tai kisailussa, kenen usko on ”paras”.
Jokaisen on tärkeintä huolehtia omasta tilastaan, ei muiden.
On ikävää huomata että osa keskustelijoista haluaa loukata. Loukkaus häpäisee aina vain lausujansa.
-vl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin näitä kaivellessa lapsikasteen yhteen alkujuureen, joka on ylläripylläri katolisuudesta: "Ex opere operato" (nevö hööd). Eli sakramentti itsessään tehoaa eikä se edellytä uskoa.
Tekoäly:
Ex opere operato on latinaa ja tarkoittaa suomeksi "tehdyn teon vaikutuksesta" tai "itse teon perusteella".
Termi liittyy kristillisiin sakramentteihin eli pyhiin toimituksiin. Se tarkoittaa, että sakramentti (kaste tai ehtoollinen) toimii ja välittää Jumalan armoa itsessään, oikein toimitettuna. [1, 2, 3, 4]
Tässä on kaksi tärkeää asiaa:
Ei riipu ihmisestä: Sakramentin teho ei riipu toimituksen suorittavan papin hyvyydestä tai vastaanottajan omasta uskosta.
Esimerkki: Se toimii samalla tavalla kuin lääke. Lääke parantaa sinut, vaikka et ymmärtäisi tai uskoisi sen toimintaan. [1, 2]
Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja. [1, 2]
Tästä alkoi mielestäni vauvakaste-eksytys, eli alettiin luopua uskon edellyttämisestä. Jos nyt ajatellaan että UT:ssa on 2 sakramenttia (vaikka sakramentti-sanaa ei sieltä löydy eikä sakramentteja niputeta) eli kaste ja ehtoollinen, niin....
....vaikka ei tajuaisi kasteesta ja ehtoollisesta paljoakaan ja sakramentin tarjoaja olisi joku leipäpappi, niin olennaista on että ihminen pyytää ja ottaa sen sakramentin itse ja uskoo että siinä jotain tapahtuu.
Vauvakasteessa noita ei tapahdu. Vauva ei pyydä kastetta eikä hänellä ole uskoa.
Vs. Hääpari menee oikeasti naimisiin Jumalan silmissä sitovasti, vaikka vihkijänä olisi joku leipäpappi. Mutta erona vauvakasteeseen on, että se hääpari on pyytänyt vihkimistä ja uskoo sen vihkimisen tekevän heistä avioparin.
-Yhteiskristillinen
Miksi ajattelet, että sakramentissa on olennaista että ihminen pyytää ja ottaa sen sakramentin itse ja uskoo että siinä jotain tapahtuu? Raamatussa ei sanota niin.
Eihän Ut:ssa uskomattomia ollutkaan. Vai löydätkö sellaisia ihmisiä jotka käytti sakramentteja, ja olivat uskosta ihan ulapalla?
-Yhteiskristillinen
Raamatussa kerrotaan, että ihmisiä kastettiin perhekunnittain. Sanotaanko jossain, että jokainen heistä pyysi kastetta itse ja uskoi että kasteessa tapahtuu jotain?
Okei.
Kumpi on parempi:
-olla uskossa ja käyttää sakramentteja ajatuksen kanssa
-vai ottaa kaste ja käydä ehtoollisella, mutta ei ole uskossa ja käytännön elämä on kaukana Jumalasta?
Miten tuo jälkimmäinen kuulostaa niin tutulta, miljoonien suomalaisten elämältä? Te olette niin tottuneita tuohon tokaan, että ajattelette sen riittävän?
-Yhteiskristillinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en halua toisten uskoa arvioida enkä arvostella. Haluan vain kertoa että itse olen löytänyt uskomisen ilon ja rauhan tässä joukossa.
Tässä ketjussa olen välillä kirjoitellut ja pyrkinyt vastaamaan uskoani koskeviin kysymyksiin. Se kai oli ketjun tarkoituskin? En haluaisi olla osallisena kinastelussa tai kisailussa, kenen usko on ”paras”.
Jokaisen on tärkeintä huolehtia omasta tilastaan, ei muiden.On ikävää huomata että osa keskustelijoista haluaa loukata. Loukkaus häpäisee aina vain lausujansa.
-vl
Kommentoin vielä omalta osalta tuota ehtoollista. Laskeskelin että vuodessa tulee käytyä ehkä 6 kertaa ehtoollisella, eihän se kovin paljoa ole.
-vl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja."
Tämä sitaatti viittaa sakramentteihin, ja kuten Lutherkin opettaa, ne ovat Jumalan tekoja, eivätkä riipu lainkaan siitä, kuka ne antaa. Esim ehtoollisen voi jakaa vaikka itse p********, mutta se on silti pätevä ehtoollinen.
Kuitenkin vl oppi väittää, että syntien anteeksiantamus on (vähintään puoliksi) ihmisen teko, koska se riippuu muka täysin ihmisestä/julistajasta, vaikka syntien anteeksiantamisen julistaminen ei ole edes sakramentti.
Vl oppi vie Jumalalta kunnian ja omii sen itselleen tekemällä siitä ihmisteon. Harhaoppi.
Onhan se nyt muutenkin ihan absurdi ajatus, että se oikea usko ja " totuus" olisi jonkun pikkuruisen joukon hallussa. Itse ajattelen, että Jumala on ikuinen mysteeri ja on niin paljon mitä emme vajavaisina ihmisinä voi ymmärtää, että kukaan ei voi " tietää" varmasti mitään. Saati julistaa, että muut ovat ihan väärässä. Voi olla, että kaikki ovat yhtä väärässä. Vähän nöyryyttä peliin.
Toivoisin vähän nöyryyttä sinullekin, joka ajattelet tietäväsi paremmin kuin muut. Sehän on täysin mahdotonta, että kaikki olisivat yhtä väärässä. Jos Jumalasta ei voi tietää mitään varmaa, ne jotka väittävät tietävänsä jotain varmaa Jumalasta ovat enemmän väärässä kuin muut.
Täh? Just sanoin, etten mitään tiedä😀
Tuo on samalla tavalla petollinen asenne kuin yhteiskristillisyyskin.
Yhteiskristillisyyttä edustavat ihmiset ovat tyypillisesti sitä mieltä, että esim. kasteesta ja ehtoollisesta ei saisi olla ehdottomia mielipiteitä, koska sellaiset ehdottomat mielipiteet jakavat kristittyjä. Heidän oma mielipiteensä kasteesta ja ehtoollisesta on kuitenkin aivan yhtä ehdoton ja kristittyjä jakava, vaikka moni heistä ei tiedosta sitä itse.
Tietysti meillä on eri näkemykset. Mutta käytännössä jokainen meistä on kastettu joko 1 tai 2 kertaa, ja hellari ei käytännössä painosta luterilaista uusintakasteelle eikä se luterilainen menetä yöuniaan ajatellessan hellarin kahta kastekertaa. Koska tärkeintä on että jokainen on edes nyt sen 1 kerran kastettu. Ja ehtoollisen vieton seurakuntarajat madaltuvat koko ajan ja tulkintaerot on minimaaliset.
Se miten me ajattelemme...julistamme yhdessä Jeesusta, vierailemme toistemme puljuissa. Yhteisiä rukousiltoja jne.
-Yhteiskristillinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin näitä kaivellessa lapsikasteen yhteen alkujuureen, joka on ylläripylläri katolisuudesta: "Ex opere operato" (nevö hööd). Eli sakramentti itsessään tehoaa eikä se edellytä uskoa.
Tekoäly:
Ex opere operato on latinaa ja tarkoittaa suomeksi "tehdyn teon vaikutuksesta" tai "itse teon perusteella".
Termi liittyy kristillisiin sakramentteihin eli pyhiin toimituksiin. Se tarkoittaa, että sakramentti (kaste tai ehtoollinen) toimii ja välittää Jumalan armoa itsessään, oikein toimitettuna. [1, 2, 3, 4]
Tässä on kaksi tärkeää asiaa:
Ei riipu ihmisestä: Sakramentin teho ei riipu toimituksen suorittavan papin hyvyydestä tai vastaanottajan omasta uskosta.
Esimerkki: Se toimii samalla tavalla kuin lääke. Lääke parantaa sinut, vaikka et ymmärtäisi tai uskoisi sen toimintaan. [1, 2]
Ilmaisu on alun perin katolisen kirkon opetus sakramenttien vaikuttavuudesta. Se takaa sen, että sakramentit ovat varmoja ja luotettavia Jumalan tekoja. [1, 2]
Tästä alkoi mielestäni vauvakaste-eksytys, eli alettiin luopua uskon edellyttämisestä. Jos nyt ajatellaan että UT:ssa on 2 sakramenttia (vaikka sakramentti-sanaa ei sieltä löydy eikä sakramentteja niputeta) eli kaste ja ehtoollinen, niin....
....vaikka ei tajuaisi kasteesta ja ehtoollisesta paljoakaan ja sakramentin tarjoaja olisi joku leipäpappi, niin olennaista on että ihminen pyytää ja ottaa sen sakramentin itse ja uskoo että siinä jotain tapahtuu.
Vauvakasteessa noita ei tapahdu. Vauva ei pyydä kastetta eikä hänellä ole uskoa.
Vs. Hääpari menee oikeasti naimisiin Jumalan silmissä sitovasti, vaikka vihkijänä olisi joku leipäpappi. Mutta erona vauvakasteeseen on, että se hääpari on pyytänyt vihkimistä ja uskoo sen vihkimisen tekevän heistä avioparin.
-Yhteiskristillinen
Miksi ajattelet, että sakramentissa on olennaista että ihminen pyytää ja ottaa sen sakramentin itse ja uskoo että siinä jotain tapahtuu? Raamatussa ei sanota niin.
Eihän Ut:ssa uskomattomia ollutkaan. Vai löydätkö sellaisia ihmisiä jotka käytti sakramentteja, ja olivat uskosta ihan ulapalla?
-Yhteiskristillinen
Raamatussa kerrotaan, että ihmisiä kastettiin perhekunnittain. Sanotaanko jossain, että jokainen heistä pyysi kastetta itse ja uskoi että kasteessa tapahtuu jotain?
Sanotaanko Raamatussa, että kastettiin perhekunnittain?
Siellä mainitaan yksittäisiä perhekuntia kastetun. Se on eri asia.
Mutta esim. Filippuksen evankelioitua Samariaa kastettiin miehet ja naiset, mutta lapsista ei mitään mainintaa.
-Yhteiskristillinen
Nyt on puhe tästä aiheesta:
“Sillä minun Isäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”
Joh. 6:40
Nämä eivät ole tallenteita, vaan suoraan seuroista.
https://soitin.kesaseuraradio.fi/kesaseuraradio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien näiden yli 2000 kommentin jälkeen en ole päässyt selville siitä, mihin nimimerkin Yhteiskristillinen usko perustuu. Se on kuitenkin käynyt selväksi, että arvostelemalla ja vähättelemällä muiden uskoa hän haluaa korottaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien näiden yli 2000 kommentin jälkeen en ole päässyt selville siitä, mihin nimimerkin Yhteiskristillinen usko perustuu. Se on kuitenkin käynyt selväksi, että arvostelemalla ja vähättelemällä muiden uskoa hän haluaa korottaa itseään.
Häh? Koko ajanhan mä olen kertonut mihin uskoni perustuu. Pitkiä viestejä joissa tehnyt asiat selväksi, kertonut kaiken.
Mutta helpointa on kun luet netistä vapaaseurakunnan tai hellariseurakunnan sivujen "näin uskomme"-osion, eli teologisen julistuksen. Uskon hyvin pitkälle niin, paitsi että parannussaarna-painotusta saisi vapaissa suunnissa lisätä
Eikä aina jaksais tuota mantraa "korotat vain itseäsi". Ei tässä meikäläisestä ole kyse, vaan oikean opin ruuvaamisesta. Teologinen väittely ei liity väittelijöihin vaan opin vatvomiseen, ja kuten sanoin aloitusviestissä, niin se voi sisältää karulta kuulostaviakin linjauksia. Uudessa Testamentissa teilattiin paljonkin vääriä virtauksia, ilman että opetuslapset korottivat itseään. Ja väärä oppi tulee saatanalta - toki jos haluat häntä kuunnella ja tuudittautua ihmistekoisiin koukeroihin ja synnin uneen, niin sille en voi mitään...
Ja esim.lestadiolaisten halu oikeaan oppiin ei ole myöskään sen enempää heillä oman itsensä korottamista, vaan he ihan oikeasti uskovat siten kuin uskovat.
-Yhteiskristillinen
Paranuksen tekeminen tarkoittaa mielenmuutosta, ei yksittäisten syntien kyöräämistä.
Se on Jumalan teko ja valkeudessa vaeltamista Jeesusta seuraten.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on puhe tästä aiheesta:
“Sillä minun Isäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”
Joh. 6:40Nämä eivät ole tallenteita, vaan suoraan seuroista.
https://soitin.kesaseuraradio.fi/kesaseuraradio
Niin tuo tummennettu kohta,näinhän se onkin. Mitä tuohon mitään ylimääräistä ihmislähtöistä lisäämään. Milloin teillä vl välähtää tämä yksinkertainen totuus ?
Kerronpa teille enneunen. En välitä unista, en luota niihin ja oma unimaailmani on sen verran värikästä että siitä sillisalaatista ei mitään järkevää voisi ennustaa. :) Mutta näen enneunia.
Mutta näin n.10 vuotta sitten unen. Olin jossain koristeellisessa ja isossa kirkossa, ja se uni oli tunnelmaltaan hyvin synkkä ja ahdistava (siis pelkästään esim.luterilainen kirkko ei sais unessa sitä fiilistä, en mä nyt niin paljon kirkkoja inhoa).
Katsahdin ylös, kirkon pikkutarkkaan ja jyhkeään kupoliin. Se alkoi yhtäkkiä pyöriä hurjasti, ja koko kirkko sortui.
Samassa olin aurinkoisella niityllä, jossa oli tavallinen, siisti puutalo, ja koin että se oli jonkun vapaamman suunnan seurakunta. Tunnelma oli iloinen ja vapaa. Synkkyys oli heti tiessään. Uni päättyi.
Ei siinä mitään, se vois olla muutoin mun päästä revitty se uni, mutta kävin siitä parin vuoden päästä Rooman Vatikaanissa ja kirkkokierroksella (niiden ärsyttävien roomalaisten epäjumalankuvien kierroksen ohessa) katsoin ylös. Se Pietarin kirkon kupoli oli täsmälleen unessani näkemä. https://www.roomaopas.fi/kirkot-roomassa/basilica-di-san-pietro-in-vati…
Ehkä Jumala puhui jotain.
-Yhteiskristillinen
Vierailija kirjoitti:
Paranuksen tekeminen tarkoittaa mielenmuutosta, ei yksittäisten syntien kyöräämistä.
Se on Jumalan teko ja valkeudessa vaeltamista Jeesusta seuraten.
Monella olisi aihetta parannukseen omasta parannuksenteosta. Ei kukaan kuitenkaan pelastu oman parannuksentekonsa ansiosta, vaikka siihen olisi niin mukava ja houkutteleva uskoa. Eli koitetaan tehdä parannus omavoimaisuudesta ja uskoa, että tarvitaan armoa.
Alue: Aihe vapaa
Eihän Ut:ssa uskomattomia ollutkaan. Vai löydätkö sellaisia ihmisiä jotka käytti sakramentteja, ja olivat uskosta ihan ulapalla?
-Yhteiskristillinen