Ajatteleeko joku nykypäivänäkin, että vapaasta halustaan lapseton

siis sellainen MINÄ MINÄ -tyyppi.

ja samalla ajattelen, miten tyhjää tuollaisen ihmisen elämä on!

Onko sinut 2 esimerkiksi pakotettu synnyttämään? Haluaisitko oikeasti elää lapsetoman elämää, mutta olet itsekkyydestäsi päästäksesi hankkinut lapsia? Jos näin ei ole, ja olet ihan itse halunnut lapsia, et mitenkään voi väittää että lapseton olis yhtään sen itsekkäämpi kuin sinäkään. Jotta voisit sanoa olevasi vähemmän iteskäs, sun pitäis luopua lasten tekemisestä pelastaaksesi maapallon tms.



Mutta siinä olen samaa mieltä, että paljon menettävät.

Olisi kyllä erikoista pitää siis muita samassa tilanteessa olevia jotenkin pimeinä. Jokaisen oma valinta. Tunnen kyllä outoja lapsettomia naisia mutta se heidän omituisuus ei kyllä liity lapsettomuuteen mitenkään ;)

Vierailija:

siis sellainen MINÄ MINÄ -tyyppi.

ja samalla ajattelen, miten tyhjää tuollaisen ihmisen elämä on!

Ja kyllä se lasten hankkiminen on itsekästä puuhaa. Sehän yleensä lähtee halusta saada lapsi.

Ei lapsettomuutensa takia, vaan muuten. Ikää 36 v ja käyttäytyy kuin 14-vuotias hormonimyrskyn keskellä elävä teinityttö: tiuskii, kiukuttelee, aina kaiken pitäisi mennä hänen tahtonsa mukaan. Ei ihme, ettei yksikään mies viihdy rinnalla varttia kauempaa.

Tiedän monia, jotka eivät todellakaan ole mitään pullantuoksuisia mamma-ihmisiä, mutta silti vaan ovat tehneet lapsia eivätkä ole katuneet sitä minään päivänä. Äitiys kasvattaa todella paljon ihmisenä ja on outoa, jos joku ei halua jälkeläisiä. Lapset on arvokkainta, mitä voi saada ja sen ymmärtää vasta sitten kun on niitä omia. Yksi tuttuni ei halua lapsia, koska ne sotkee. Tämä ihminen on miehensä kanssa sellaisia, että joka päivä kiillotetaan jotain paikkaa kodista ja ikinä ei ole tavaroita missään pinnoilla. Kyllähän se sopeutumista vaatii, jos tällaiseen tip top-perheeseen tuleekin vauva.



Toinen asia mitä en ymmärrä on se, että lapsentekoa lykätään ja lykätään. Sitten kun ollaan suunniteltu, että nyt saa tulla, niin ei tulekaan ja ikä hipoo neljääkymmentä. Asia ei minulle kuulu, mutta kai sitä ihmetellä saa.

Joskus hymyilyttää kun kuuntelen lapsettomien juttuja miten on rankkaa kun kissalla on ripuli ja laatikko on ihan paskassa.. Mutta sellaistahan kaikilla on ollut ennen kun tuli lapsia. :)

lee sillä saavansa arvostusta. Muutenkin kaikki sellainen että tekee asioita " 3koska niin kuuluu tehdä" onihan perseestä.



Mulla on kaksi lasta, ja mä olen tehnyt ne taas monen silmissä ihan väärään aikaan varsinkin uran kannalta. Itseäni ei haittaa ollenkaan. JA pari aion tehdä vielä lisää kunhan kerkiän...

Eivät tiedä, mitä menettävät. Ja jotenkin häiritsee sellaiset perustelut, että " meille siisti koti ja kaunis sisustus on tärkeämpää kuin lapset" tai " meille harrastukset, purjehtiminen, konserteissa käyminen ym. on lapsia tärkeämpää" . Pinnallista.

Ei kaikkien tarvitse lisääntyä ja osan ei missään tapauksessa pitäisi sitä tehdä mutta joku hirveä hinku vaan iskee.

Vierailija:

siis sellainen MINÄ MINÄ -tyyppi.

ja samalla ajattelen, miten tyhjää tuollaisen ihmisen elämä on!

Minä pidän outona sitä että jos et halua lapsia hankkia pidetään itsekkäänä lapsivihaajana ja saat paskaa niskaan. Jos taas et saa lapsia vaikka haluaisit, siihen pitäisi sitten tyytyä, ei saa valittaa eikä olla katkera. Ihmetellään miksi pitää väkisin niitä tehdä jos ei luonnollisesti tule.

Mun tilanne: vakitöitä ei ole, miehen palkka ei riitä meidänkään elämistä kattamaan.



Olenko itsekäs kun en hanki lasta, jota en pysty elättämään?

Se on av-palstan elämänviisaus nro 1 eli kaikki vaan lapsen tekoon :)

Vai ketä varten lapsia sitten hankitte?



Minulla ja monilla ystävällä on elämässä jo niin paljon kaikkea, ettei lasta tarvitse tehdä saadakseen elämälle sisältöä. Ei lapsen hankkimatta jättäminen ole sen pinnallisempaa kuin niiden synnyttäminenkään.



Miksi lapsettomuuspäätöstä yleensä pitäisi edes perustella kenellekään? Toiset tahtoo ja toiset ei, niin kuin monissa muissakin asioissa. Mieluummin niiden tulisi miettiä tarkemmin, joille lapsia " vaan tulee" ilman pohdintoja onko itsestä edes vanhemmiksi.

outoa. Ihmiset nauttivat niin eri asioista ja täyttä elämää voi elää ilman lapsiakin.

Maailman väestönkasvu on täysin hallitsematonta ja pallomme ei pian pysty elättämään kaikkia asukkaitaan. Tästä seuraa paitsi nälänhätää myös tautiepidemioita, kun luonto hoitaa asian omalla tavallaan.



Toivoisin olevani epäitsekkäämpi itsekin, mutta valitettavasti hoivaviettini on niin voimakas että haluan ehdottomasti lapsia, tosin adoptio on harkintalistalla myös.



Mutta hattua nostan kaikille vapaaehtoisesti lapsettomille, vaikka heillä kuinka olisi tilanteeseensa omat, eri tavoin itsekkäät syynsä.

Lapsen saanut menettää varmasti jotakin, mutta toivottavasti kokee saavansa paljon tilalle. Vapaaehtoislapseton kokee menettävänsä liikaa, jos hankkisi lapsia.



Onneksi Suomessa ei kenenkään ole pakko hankkia lapsia.

Mistä vitusta sä kakkonen tiedät mistä joku lapseton tykkää. Sen elämän täyttää asiat mitkä sitä kiinnostaa ja näin ollen sen elämä on vallan rikasta ja rakasta.

Kaikki vaan ei tykkää lapsista sillai eikä osaa niitten kanssa touhuta ja lörpötellä.

Sä olet itsekäs, kun sinä haluaisit jollekin lapselle sellaisen äidin, joka ei ol siihen hommaan tarkoitettu!!!!!!!!!!!! Lapsiparkoja tää maailma muutenkin täynnä.