Anoppi viestittelee koko ajan
Anoppi, miehen äiti, laittaa lähes päivittäin minulle tekstiviestejä, välillä useammankin putkeen vaikka edelliseenkään en olisi vastannut. Viestien aiheena on aivan tyhjänpäiväiset asiat, esimerkiksi kuva heidän kissastaan, joku toteamus päivän säästä tai joku muu täysin vähäpätöinen asia. Viestejä tulee siis joinain viikkoina joka päivä, välillä on 1-2 päivän taukoa.
Minua ärsyttää ja kuormittaa tämä yhteydenpito (jota on siis jatkunut jo vuositolkulla, en ole mitenkään uusi miniä hänelle), ja vastaan usein päivän päätteeksi jollain lyhyellä kommentilla esittämättä minkäänlaisia jatkokysymyksiä, välillä en vastaa ollenkaan. En tokikaan halua olla töykeä, mutta en ymmärrä miten ihan skarppi eläkeläinen ei osaa itse arvioida onko tällainen viestittely jotenkin minulle mieluisaa. Meille on tulossa vauva nyt elokuussa ja voin kuvitella, että anoppi vain kiihdyttää tahtiaan.
Mies ei oikein ymmärrä asian vakavuutta, hän sanoo vain että älä vastaa jos et halua. Minua alkaa ärsyttää pelkästään jo se, että puhelimen näytöllä näkyy anopin nimi, vaikka viestiin en aina edes vastaisi. Millä saan tämän loppumaan (hyvässä hengessä)?
Kommentit (288)
Tehkää kanava teille kolmelle, mies sinne mukaan. Sitten sinä voit laittaa sen kanavan mutelle ja miehesi hoitaa näihin kissakuviin reagoinnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska mies on vaimon pää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on taas ongelmat. Minä en vaan käsitä tätä suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyttä asuttuani vuosikymmeniä ulkomailla.
Kyllä meillä on tapana viestitellä miniän kanssa, molempiin suuntiin pukkaa viestiä. Useinmiten minä saan lasten kuvia, minä tietysti laitan, jos lapset ovat minulla hoidossa.
Ihan alkuun jo sanoin, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, että minä en suinkaan odota vastausta joka kerta, kun viestiä laitan. Usein viesti on vaan FYI, eikä siihen tarvitse vastata.Mietin ihan samaa. Miksi ei voi olla anopin kanssa kaveri? Ihmettelen nuorten naisten vihamielisyyttä. Joku täällä suositteli estolistalle laittamista? Ymmärrän, jos anoppi on ilkeä tms. mutta käsittääkseni nuo ovat ihan vaan kuulumisten kertomista.
Kahden nuorenmiehen äitinä todellakaan en halua sellaista miniää, joka olettaa minun katoavan olemasta. Olen poikieni äiti edelleen, vaikka heillä on omakin perhe. Ei se suhde mihinkään katoa, vaikka tietenkin muuttuu aikuinen-aikuinen suhteeksi. Olisi aika järkyttävä tilanne, jos miniä edellyttäisi pojalta välien katkaisua omaan äitiinsä. En voisi kuvitella tilannetta, että oma poikani vaatisi puolisoltaan sellaista. Olisi aika törkeää.
Noihin viesteihin voi vastata peukuttamalla. Tai vaihtoehtoisesti osallistua ihmissuhteeseen, kuten siihen osallistuu kavereidenkin kanssa: Vastaa jotain. Mummo on aika arvokas siinä vaiheessa, kun tarttee päästä festareille ja pitäisi olla ilmainen lapsenvahti ym.Miksi ei voi jakaa tuota yhteydenpitotaakkaa? MIKSI edelleen vuonna 2026 se on nimenomaan se miniä, joka huolehtii yhteydenpidosta miehen perheeseen.
Minä menin naimisiin 1994 enkä todellakaan ruvennut miksikään yhteysupseeriksi vaan sanoin selkeästi, että mies vastaa, mies hoitaa ja jos on ongelmia, yhteys mieheen. En ole sihteeri. Minullakin on oma elämä, oma ura, omat ajankäyttöintressit. Ja hoidan oman sukuni.
Miksi ei voi olla ihmissuhde sekä oman pojan että miniän kanssa? Miksi sitä pitää kanavoida yhtään kenenkään kautta? Varsinkaan omaan lapseen - olkoonkin jo aikuinen.
Koska lapsiperheessä on rajalliset resurssit ja muuteknin nimenomaan ne äidit kuormittuvat ja joutuvat joustamaan oman hyvinvointinsa kustannuksella. On kohtuutonta olettaa, että kaikki se sosiaalinen ylläpito jaetaan niin, että äiti hoitaa molmepien suvut.
No niin, mutta kyllähän vävy ja anoppikin voivat viestiä keskenään. Meillä ainakin on ihan normaalia olla yhteyksissä myös puolison vanhempien kanssa. Minä vaihdan puutarhavinkkejä anopin kanssa ja mies puhuu metsähommista isäni kanssa, noin esimerkiksi. Ei kylläkään joka päivä kuten ap:n tapauksessa, ja silloin se onkin jo liiallista.
Mutta siinä mallissa, jossa vaimo lähtökohtaisesti on suhteista vastuussa, hän vastaa sitten mm. joulukorteista, merkkipäivien muistamisista, lahjojen hankinnasta, kyläilyjen säätämisestä, niiden käytännön järjestelyistä, ongelmatilanteista jne jne jne.
Ja tämä on juurikin se vinouma, joka korjaantuu kaikkein parhaiten sillä, että kumpikin ihan alunperin ottaa tietyn selkeän vastuun ja tämä kerrotaan suvuille ja siinä pysytään puolin ja toisin.
Eikö ihmiset noin yleisesti keskustele asioista? Kyllä meillä yhdessä mietitään sopivat lahjat ja kyläilyt puolin ja toisin (kutsutaanko meille väkeä ja kuinka ja koska, tai jompi kumpi saa kutsun ja kysyy toiselta, että sopiihan tämä). Tai just jotkut joulukortit, onnittelut tai addressit. Ja sit sovitan, kuka hoitaa. Ainoa sellainen jäykkä kuvio meidän perheessä on äitien- ja isänpäivät, jolloin molemmat on vastuussa omista vanhemmistaan.
Eikö niille joulukorteille ole ihan vakiosaajat kummankin puolelta? Miksi niistä pitäisi keskustella. Kumpikin päivittää tiedot omasta suvustaan, hankkii sopivat kortit, kirjoittaa ja antaa läjän toiselle kuitattavaksi ja vice versa. Sama juttu lahjojen kanssa, kumpikin opettelee omien sukulaistensa asiat ja hankkii lahjat ja kortit ja toinen kuittaa. En ymmärrä miksi ihmeessä noista pitäisi lätistä jokaikinen kerta erikseen.
Jos jommankumman sukulaisia olisi tulossa kylään, se jonka suvusta kyse, valmistelee, ehdottaa ja toinen ottaa sitten kantaa. Mitään järkeä tuohonkaan aikaak äyttää loputtomiin.
Eikä tarvitse sopia erikseen myöskään joka kerta, kuka hoitaa, kun se on sovittu jo, että kumpikin hoitaa oman puoliskonsa.
Kun on lapsen synttärit äiti ostaa tarjottavat omalle suvulleen ja isä omalleen. Tästä pöydän päästä suku a, nämä on suvulle b.
Kumpikin huolehtii oman sukunsa osalta kutsuttavat, hoitaa näille kutsut, kirjaa ylös, ketkä vastaa tulevansa, ottaa ylös erityisruokavaliot ja sitten yhdessä laaditaan tarjoilu yms. tarkemmin. Helppoa ja tehokasta ja selkeää.
En menisi ( uskaltaisi) poikani kutsusta heille. Kyllä kutsun pitää tulla vaimolta.
Sitä varten whatsapp - ryhmä.
Onko sulla noin huono luotto poikaasi? Huh huh. Ja hirveä tarve kuormittaa miniää. 1700-lukuko siellä?
Hän laittaa ryhmää johon kuuluu hänen lapsuusperheensä ja poikani sisarukset perheineen ja minä kutsut.
Ei anoppi voi mennä poikansa kutsun perusteella.
Mikä ihmeen nyhverömieavauva sun poikasi on?
Minun poikani osaa kutsua kylään itse. Sekä minut, että sisaruksensa että muutkin oman sukunsa ihmiset. Laittaa tarjoiltavatkin itse. Vaimonsa sitten kutsuu oman puolensa ihmisiä.
Vaikuttaa yksinäiseltä ihmiseltä eikä osaa kontrolloida viestittelyntarvettaan kohtuudella. Näitä on, joilla on tarve suoltaa jatkuvalla syötöllä eivätkä hahmota että se kuormittaa, oli äänettömällä tai ei. Jotenkin noloa lähetellä jonninjoutavuuksista viestejä, ei toki ilkeyttään. Ymmärtäisin jos olisi tiktokteini, eivät vielä hahmota luurin käyttöään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Okei, jos sä et ole ollenkaan anopin kanssa tekemisissä, niin silloinhan se onkin ihan luontevaa, että vain puolisosi kommunikoi anopin kanssa.
Mä mietin, että oletko sitä mieltä, että saman perheen lasten välillä ei ole ihmissuhdetta, koska he ovat toistensa kanssa tekemisissä vanhempiensa takia? Opetatko tai opettaisitko lapsia esimerkiksi ratkaisemaan kahdenvälisiä ristiriitatilanteitaan itse, vai olettaisitko, että he kommunikoivat vain vanhempiensa kautta, koska eivät ole itse valinneet kuulua samaan perheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin monesti ollut ettei mies voi kutsua vieraita. Vaimo voi juuri silloin haluta levätä.
Mies tietysti sopii ensin vaimonsa kanssa, että vieraiden tulo sopii. Sitten kutsuu.
Niin toimii normaalit ihmiset, ottavat sen kumppanin huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Okei, jos sä et ole ollenkaan anopin kanssa tekemisissä, niin silloinhan se onkin ihan luontevaa, että vain puolisosi kommunikoi anopin kanssa.
Mä mietin, että oletko sitä mieltä, että saman perheen lasten välillä ei ole ihmissuhdetta, koska he ovat toistensa kanssa tekemisissä vanhempiensa takia? Opetatko tai opettaisitko lapsia esimerkiksi ratkaisemaan kahdenvälisiä ristiriitatilanteitaan itse, vai olettaisitko, että he kommunikoivat vain vanhempiensa kautta, koska eivät ole itse valinneet kuulua samaan perheeseen?
Olen minä tekemisissä, mutta en minä koe häntä mitenkään läheiseksi, mieheni mukana tulleena ihmisenä, jota joudun joskus näkemään. Ja yhteydenpito ja ongelmien ratkaisu kuuluu tasan miehelle. Tietenkin. En minä ala jotain miehen sukulaista somesta vieroittamaan tai käytöstapoja opettamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin monesti ollut ettei mies voi kutsua vieraita. Vaimo voi juuri silloin haluta levätä.
Mies tietysti sopii ensin vaimonsa kanssa, että vieraiden tulo sopii. Sitten kutsuu.
Niin toimii normaalit ihmiset, ottavat sen kumppanin huomioon.
Mutta se miehen sukuhan oli miehen sukua, josta lätisemällä ei pidä jatkuvasti kuormittaa vaimoa?
Mä mietin, että oletko sitä mieltä, että saman perheen lasten välillä ei ole ihmissuhdetta, koska he ovat toistensa kanssa tekemisissä vanhempiensa takia? Opetatko tai opettaisitko lapsia esimerkiksi ratkaisemaan kahdenvälisiä ristiriitatilanteitaan itse, vai olettaisitko, että he kommunikoivat vain vanhempiensa kautta, koska eivät ole itse valinneet kuulua samaan perheeseen?
Mitä tämä tarkoittaa?
Siis sisaruksiako? Saman perheen lapsia?
Miten ihmeessä se liittyy tähän?
Eihän anoppi ja miniä ole edes sukulaisia, saati perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Okei, jos sä et ole ollenkaan anopin kanssa tekemisissä, niin silloinhan se onkin ihan luontevaa, että vain puolisosi kommunikoi anopin kanssa.
Mä mietin, että oletko sitä mieltä, että saman perheen lasten välillä ei ole ihmissuhdetta, koska he ovat toistensa kanssa tekemisissä vanhempiensa takia? Opetatko tai opettaisitko lapsia esimerkiksi ratkaisemaan kahdenvälisiä ristiriitatilanteitaan itse, vai olettaisitko, että he kommunikoivat vain vanhempiensa kautta, koska eivät ole itse valinneet kuulua samaan perheeseen?
Olen minä tekemisissä, mutta en minä koe häntä mitenkään läheiseksi, mieheni mukana tulleena ihmisenä, jota joudun joskus näkemään. Ja yhteydenpito ja ongelmien ratkaisu kuuluu tasan miehelle. Tietenkin. En minä ala jotain miehen sukulaista somesta vieroittamaan tai käytöstapoja opettamaan.
Mutta eihän ihmistä tarvitse pitää läheisenä, jotta häneen olisi ihmissuhde? Eikä omien rajojen ilmaiseminen ja pitäminen ole mitään toisen kasvattamista, se on itsenäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Okei, jos sä et ole ollenkaan anopin kanssa tekemisissä, niin silloinhan se onkin ihan luontevaa, että vain puolisosi kommunikoi anopin kanssa.
Mä mietin, että oletko sitä mieltä, että saman perheen lasten välillä ei ole ihmissuhdetta, koska he ovat toistensa kanssa tekemisissä vanhempiensa takia? Opetatko tai opettaisitko lapsia esimerkiksi ratkaisemaan kahdenvälisiä ristiriitatilanteitaan itse, vai olettaisitko, että he kommunikoivat vain vanhempiensa kautta, koska eivät ole itse valinneet kuulua samaan perheeseen?
Olen minä tekemisissä, mutta en minä koe häntä mitenkään läheiseksi, mieheni mukana tulleena ihmisenä, jota joudun joskus näkemään. Ja yhteydenpito ja ongelmien ratkaisu kuuluu tasan miehelle. Tietenkin. En minä ala jotain miehen sukulaista somesta vieroittamaan tai käytöstapoja opettamaan.
Mutta eihän ihmistä tarvitse pitää läheisenä, jotta häneen olisi ihmissuhde? Eikä omien rajojen ilmaiseminen ja pitäminen ole mitään toisen kasvattamista, se on itsenäisyyttä.
Kyllä ihmissuhde vaatii sen, että ihmisen koetaan jotekin kuuluvan omaan elämään. Ei anoppi siihen kuulu, kuten ei joku kaupan myyjäkään, jota näen kuitenkin useammin kuin anoppia.
Mies on tuonut nuo sukulaisensa mukanaan. Hän vastaa heistä. Ei kuulu minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin monesti ollut ettei mies voi kutsua vieraita. Vaimo voi juuri silloin haluta levätä.
Mies tietysti sopii ensin vaimonsa kanssa, että vieraiden tulo sopii. Sitten kutsuu.
Niin toimii normaalit ihmiset, ottavat sen kumppanin huomioon.
Mutta se miehen sukuhan oli miehen sukua, josta lätisemällä ei pidä jatkuvasti kuormittaa vaimoa?
Eli vaimolta on kysyttävä lupa ja saanko käyttää leivontatarpeita jos leivon vanhemmilleni sämpylöitä ja muffinseja tarjottavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Okei, jos sä et ole ollenkaan anopin kanssa tekemisissä, niin silloinhan se onkin ihan luontevaa, että vain puolisosi kommunikoi anopin kanssa.
Mä mietin, että oletko sitä mieltä, että saman perheen lasten välillä ei ole ihmissuhdetta, koska he ovat toistensa kanssa tekemisissä vanhempiensa takia? Opetatko tai opettaisitko lapsia esimerkiksi ratkaisemaan kahdenvälisiä ristiriitatilanteitaan itse, vai olettaisitko, että he kommunikoivat vain vanhempiensa kautta, koska eivät ole itse valinneet kuulua samaan perheeseen?
Olen minä tekemisissä, mutta en minä koe häntä mitenkään läheiseksi, mieheni mukana tulleena ihmisenä, jota joudun joskus näkemään. Ja yhteydenpito ja ongelmien ratkaisu kuuluu tasan miehelle. Tietenkin. En minä ala jotain miehen sukulaista somesta vieroittamaan tai käytöstapoja opettamaan.
Mutta eihän ihmistä tarvitse pitää läheisenä, jotta häneen olisi ihmissuhde? Eikä omien rajojen ilmaiseminen ja pitäminen ole mitään toisen kasvattamista, se on itsenäisyyttä.
Kyllä ihmissuhde vaatii sen, että ihmisen koetaan jotekin kuuluvan omaan elämään. Ei anoppi siihen kuulu, kuten ei joku kaupan myyjäkään, jota näen kuitenkin useammin kuin anoppia.
Mies on tuonut nuo sukulaisensa mukanaan. Hän vastaa heistä. Ei kuulu minulle.
Eli jos sun tarttis vaikka kaupan kadsalle sanoa, että hei unohdit antaa tästä tuotteesta alennuksen, niin lähestyt häntä esimiehen kautta?
Edelleen, onko sun mielestä saman perheen lapsilla ihmissuhteita keskenään, vanhempansahan ovat heidät tuoneet yhteen. Vai koskeeko tää anoppeja vain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Okei, jos sä et ole ollenkaan anopin kanssa tekemisissä, niin silloinhan se onkin ihan luontevaa, että vain puolisosi kommunikoi anopin kanssa.
Mä mietin, että oletko sitä mieltä, että saman perheen lasten välillä ei ole ihmissuhdetta, koska he ovat toistensa kanssa tekemisissä vanhempiensa takia? Opetatko tai opettaisitko lapsia esimerkiksi ratkaisemaan kahdenvälisiä ristiriitatilanteitaan itse, vai olettaisitko, että he kommunikoivat vain vanhempiensa kautta, koska eivät ole itse valinneet kuulua samaan perheeseen?
Olen minä tekemisissä, mutta en minä koe häntä mitenkään läheiseksi, mieheni mukana tulleena ihmisenä, jota joudun joskus näkemään. Ja yhteydenpito ja ongelmien ratkaisu kuuluu tasan miehelle. Tietenkin. En minä ala jotain miehen sukulaista somesta vieroittamaan tai käytöstapoja opettamaan.
Mutta eihän ihmistä tarvitse pitää läheisenä, jotta häneen olisi ihmissuhde? Eikä omien rajojen ilmaiseminen ja pitäminen ole mitään toisen kasvattamista, se on itsenäisyyttä.
Kyllä ihmissuhde vaatii sen, että ihmisen koetaan jotekin kuuluvan omaan elämään. Ei anoppi siihen kuulu, kuten ei joku kaupan myyjäkään, jota näen kuitenkin useammin kuin anoppia.
Mies on tuonut nuo sukulaisensa mukanaan. Hän vastaa heistä. Ei kuulu minulle.
Eli jos sun tarttis vaikka kaupan kadsalle sanoa, että hei unohdit antaa tästä tuotteesta alennuksen, niin lähestyt häntä esimiehen kautta?
Edelleen, onko sun mielestä saman perheen lapsilla ihmissuhteita keskenään, vanhempansahan ovat heidät tuoneet yhteen. Vai koskeeko tää anoppeja vain?
Anoppi ei ole edes minun sukulaiseni, vaan mieheni sukulainen.
Hän ei ole perhettäni.
Joten miten sisarussuhteet liittyvät tähän yhtään mitenkään?
Jos kaupan myyjä käyttäytyy häiritsevästi, kuten tässä ap:n miehen sukulainen, niin kyllä, otan yhteyttä esimieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
No jos se ei ole sun ihmissuhteesi, et sitten marise, että mummo ei hoida, mummo ei auta, olen kuormittunut ja uupunut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
No jos se ei ole sun ihmissuhteesi, et sitten marise, että mummo ei hoida, mummo ei auta, olen kuormittunut ja uupunut...
Tässä tapauksessa se anoppi kuormittaa. Se pitää poikansa hoitaa.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.