Anoppi viestittelee koko ajan
Anoppi, miehen äiti, laittaa lähes päivittäin minulle tekstiviestejä, välillä useammankin putkeen vaikka edelliseenkään en olisi vastannut. Viestien aiheena on aivan tyhjänpäiväiset asiat, esimerkiksi kuva heidän kissastaan, joku toteamus päivän säästä tai joku muu täysin vähäpätöinen asia. Viestejä tulee siis joinain viikkoina joka päivä, välillä on 1-2 päivän taukoa.
Minua ärsyttää ja kuormittaa tämä yhteydenpito (jota on siis jatkunut jo vuositolkulla, en ole mitenkään uusi miniä hänelle), ja vastaan usein päivän päätteeksi jollain lyhyellä kommentilla esittämättä minkäänlaisia jatkokysymyksiä, välillä en vastaa ollenkaan. En tokikaan halua olla töykeä, mutta en ymmärrä miten ihan skarppi eläkeläinen ei osaa itse arvioida onko tällainen viestittely jotenkin minulle mieluisaa. Meille on tulossa vauva nyt elokuussa ja voin kuvitella, että anoppi vain kiihdyttää tahtiaan.
Mies ei oikein ymmärrä asian vakavuutta, hän sanoo vain että älä vastaa jos et halua. Minua alkaa ärsyttää pelkästään jo se, että puhelimen näytöllä näkyy anopin nimi, vaikka viestiin en aina edes vastaisi. Millä saan tämän loppumaan (hyvässä hengessä)?
Kommentit (288)
Sisarukset ovat aikuisinakin sukulaisia.
Kuten anoppi ja hänen poikansa.
Tai anopin poika ja sisaruksensa.
Oletko kännissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Okei, jos sä et ole ollenkaan anopin kanssa tekemisissä, niin silloinhan se onkin ihan luontevaa, että vain puolisosi kommunikoi anopin kanssa.
Mä mietin, että oletko sitä mieltä, että saman perheen lasten välillä ei ole ihmissuhdetta, koska he ovat toistensa kanssa tekemisissä vanhempiensa takia? Opetatko tai opettaisitko lapsia esimerkiksi ratkaisemaan kahdenvälisiä ristiriitatilanteitaan itse, vai olettaisitko, että he kommunikoivat vain vanhempiensa kautta, koska eivät ole itse valinneet kuulua samaan perheeseen?
Olen minä tekemisissä, mutta en minä koe häntä mitenkään läheiseksi, mieheni mukana tulleena ihmisenä, jota joudun joskus näkemään. Ja yhteydenpito ja ongelmien ratkaisu kuuluu tasan miehelle. Tietenkin. En minä ala jotain miehen sukulaista somesta vieroittamaan tai käytöstapoja opettamaan.
Mutta eihän ihmistä tarvitse pitää läheisenä, jotta häneen olisi ihmissuhde? Eikä omien rajojen ilmaiseminen ja pitäminen ole mitään toisen kasvattamista, se on itsenäisyyttä.
Kyllä ihmissuhde vaatii sen, että ihmisen koetaan jotekin kuuluvan omaan elämään. Ei anoppi siihen kuulu, kuten ei joku kaupan myyjäkään, jota näen kuitenkin useammin kuin anoppia.
Mies on tuonut nuo sukulaisensa mukanaan. Hän vastaa heistä. Ei kuulu minulle.
Eli jos sun tarttis vaikka kaupan kadsalle sanoa, että hei unohdit antaa tästä tuotteesta alennuksen, niin lähestyt häntä esimiehen kautta?
Edelleen, onko sun mielestä saman perheen lapsilla ihmissuhteita keskenään, vanhempansahan ovat heidät tuoneet yhteen. Vai koskeeko tää anoppeja vain?
Anoppi ei ole edes minun sukulaiseni, vaan mieheni sukulainen.
Hän ei ole perhettäni.
Joten miten sisarussuhteet liittyvät tähän yhtään mitenkään?
Jos kaupan myyjä käyttäytyy häiritsevästi, kuten tässä ap:n miehen sukulainen, niin kyllä, otan yhteyttä esimieheen.
En mä puhunut perheestä, vaan mä puhuin ihmisistä, jotka ovat sun elämässäsi, koska joku muu on tuonut ne siihen.
Mutta ilmeisesti oletat, että perheen lapsilla on ihmissuhde, vaikka he eivät ole valinneet olla toisiinsa yhteydessä. Minä en ole koskaan pitänyt ihmissuhteen määritelmän osana sitä, kuinka he ovat tulleet elämääni, enkä oleta jaetun DNA:n muuttavan tilannetta.
Lisäksi muutaman turhanpäiväisen viestin lähettäminen päivittäin ei kyllä mun kirjoissa ole häiritsevää käyttäytymistä. Varsinkin, jos en ole koskaan sanonut viestittelijälle, että se kuormittaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Oletko joskus ollut töissä? Koulussa olet varmaan ollut. Työpaikalla on ihmissuhteita, koulussa on ihmissuhteita.
Ainakin anoppi yrittää pitää hyviä välejä
Vaihtoehtoisesti voi kokeilla vaikka puheluita jos sanot että viestittely ei niin luontevaa sinulle
Monella palstalaisella oikeasti haastavia anoppisuhteita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Oletko joskus ollut töissä? Koulussa olet varmaan ollut. Työpaikalla on ihmissuhteita, koulussa on ihmissuhteita.
Niin on mutta anoppini ei ole minun ihmissuhteeni. Vieras ihminen mieheni vastuulla. Ei liity minuun mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Sisarukset ovat aikuisinakin sukulaisia.
Kuten anoppi ja hänen poikansa.
Tai anopin poika ja sisaruksensa.
Oletko kännissä?
Mutta lapsesi joutuvat kysymään puolisoltaan luvan saavatko he kutsua toisensa tai sinut kylään ja lapsesi saavat pöydän toiseen päähän laittaa tarjoilut sisarukselleen ja sinulle? Kun itse hankkivat tarjottavat.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin anoppi yrittää pitää hyviä välejä
Vaihtoehtoisesti voi kokeilla vaikka puheluita jos sanot että viestittely ei niin luontevaa sinulle
Monella palstalaisella oikeasti haastavia anoppisuhteita
Eihän yritä. Tuossa käytöksessä ei ole mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Sisarukset ovat aikuisinakin sukulaisia.
Kuten anoppi ja hänen poikansa.
Tai anopin poika ja sisaruksensa.
Oletko kännissä?
Perheeseen, olet monesti selittänyt, ei kuulu kuin mies ja vaimo ja lapset. Äiti tai sisarukset kummaltakaan puolelta ei ole perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää kanava teille kolmelle, mies sinne mukaan. Sitten sinä voit laittaa sen kanavan mutelle ja miehesi hoitaa näihin kissakuviin reagoinnin.
Heh, meillä on juuri noin. Toimii hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisarukset ovat aikuisinakin sukulaisia.
Kuten anoppi ja hänen poikansa.
Tai anopin poika ja sisaruksensa.
Oletko kännissä?
Mutta lapsesi joutuvat kysymään puolisoltaan luvan saavatko he kutsua toisensa tai sinut kylään ja lapsesi saavat pöydän toiseen päähän laittaa tarjoilut sisarukselleen ja sinulle? Kun itse hankkivat tarjottavat.
Totta kai sitten kun lapsillani on perhe, perheen aikuiset sopivat yhdessä, ketä ja koska kutsutaan.
Muu on sun saivarteluasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on munaton mies. Sori.
Miksi miehen pitää tuohon sotkeentua?
Koska se häirikkö on hänen äitinsä ja hän on vastuussa siitä, miten se hänen sukunsa käyttäytyy vaimoa kohtaan. Hänen takiaanhan tuokin häirikkö miniän elämässä on.
Ei jukoliste, minä ainakin olen ihan aikuinen itsenäinen yksilö enkä puolisoni holhouksen alla. Jos mulle joku viestittelee kuormittavalla tavalla, on ihan mun oma velvollisuus ottaa asia puheeksi sen viestittelijän kanssa.
Ei ole myöskään sen viestittelijän velvollisuus kertomatta tietää, montako viestiä viikossa kenellekin voi laittaa, vaan näistä asioista puhutaan ääneen, jos ei sattumalta osu viestintätyylit kohdakkain. Jos anopille riittää, että saa laittaa pari viestiä päivässä aloittajalle, eikä vaadi niihin edes vastausta, niin mun mielestä voi ihan hyvin vaan mykistää ilmoitukset ja katsoa viestit kerran tai pari viikossa, kuinka itselle sopii. Jos anopilla on vaatimuksia vastausten suhteen, hänen kanssaan voinee ainakin yrittää puhua siitä, mistä löytyisi sellainen molemmille mukava viestinvaihdon määrä. Jos anoppi on rajaton eikä suostu tajuamaan, hänet voi vaikka estää, ei sellaisen ihmisen kanssa pysty olemaan väleissä.
Kyse onkin siitä, että minä en ainakaan ole mieheni piika, vaan miehen kuuluu hoitaa oma sukunsa ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
Etkös sä juuri sillä tavalla ole miehesi jatke etkä oma yksilösi, että joku hoitaa sun puolestasi sun ihmissuhteesi?
Ei anoppi ole minun ihmissuhteeni. Kyllä hän on ihan poikansa vastuulla, ei minun.
Oletko joskus ollut töissä? Koulussa olet varmaan ollut. Työpaikalla on ihmissuhteita, koulussa on ihmissuhteita.
Niin on mutta anoppini ei ole minun ihmissuhteeni. Vieras ihminen mieheni vastuulla. Ei liity minuun mitenkään.
Kannattaisi tutustua siihen anoppiin niin hän ei olisi enää vieras ihminen. Ja ei kai anoppi ole miehesi vastuulla sen enempää kuin äitisi on sinun vastuullasi. Jos siis haluat eivät ole holhouksen alaisia.
Kyllä se yhteydenpito on minulla omaan sukuuni ja miehellä omaan sukuunsa. Ja myös häiriökäytöksen selvittely samalla systeemillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo on taas ongelmat. Minä en vaan käsitä tätä suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyttä asuttuani vuosikymmeniä ulkomailla.
Kyllä meillä on tapana viestitellä miniän kanssa, molempiin suuntiin pukkaa viestiä. Useinmiten minä saan lasten kuvia, minä tietysti laitan, jos lapset ovat minulla hoidossa.
Ihan alkuun jo sanoin, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, että minä en suinkaan odota vastausta joka kerta, kun viestiä laitan. Usein viesti on vaan FYI, eikä siihen tarvitse vastata.Onko poikasi kuollut?
Ei ole, viestiä molempiin suuntiin hänenkin kanssaan. En nyt tarkoittanut että päivittäin kummankaan kanssa viestitellään. Enkä minäkään aina ehdi vastata viesteihin tai en välttämättä ollenkaan vastaa, jos kyseessä on FYI.
Ilmeisesti sinun on vaikea ymmärtää läheisiä välejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää saada loppumaan "hyvässä hengessä"?
Pääasia lienee että se loppuu.
Koska aina on parempi olla kohtalaissa väleissä sivun kesken jos vain suinkaan mahdollista. Kyse on kuitenkin kohta syntyvän vauvan isoäidistä.
Pitääkö tuollainen suloisuus lopettaa. Itse kirjoittelen miniän kanssa hyvin usein. En tiedä kumpi on aloittanut. Hän lähettää joskus jonkin luontokuvankin.
Vaimojen äidit on ihan eri asia. He kuuluvat perheeseen. Ei tarvitse välittää tahtoisiko mies levätä ja olla rauhassa kun hänen anoppinsa on viikon.
Vierailija kirjoitti:
Vaimojen äidit on ihan eri asia. He kuuluvat perheeseen. Ei tarvitse välittää tahtoisiko mies levätä ja olla rauhassa kun hänen anoppinsa on viikon.
No voi kyynel mitä paskaa. Naiset hoitaa tyypillisesti ne oman sukunsa toilailut ihan pyytämättä. Mies sitten vötystelee ja hyssyttelee.
Näitä viestejä lukiessa iskee minuunkin, anoppiin, epävarmuus että laitanko liikaa viestejä ainoalle miniälleni. En kyllä läheskään joka päivä laita ja yleensä viestittelen ryhmään johon kuuluu useampi perheenjäsen, miniä myös. Eli rasitus kohdistuu useampaan henkilöön. Omasta mielestäni meillä on miniän kanssa herttaiset välit mutta koskaanhan en voi olla varma. 😉 Miniä kyllä vastailee ja laittaa sydäntäkin perään. On rakas miniä. Säästä en viestittele eikä minulla ole lemmikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimojen äidit on ihan eri asia. He kuuluvat perheeseen. Ei tarvitse välittää tahtoisiko mies levätä ja olla rauhassa kun hänen anoppinsa on viikon.
No voi kyynel mitä paskaa. Naiset hoitaa tyypillisesti ne oman sukunsa toilailut ihan pyytämättä. Mies sitten vötystelee ja hyssyttelee.
Ei naisen äiti toilaile. Hän on tervetullut vieras aina.
Lapsesi kasvavat aikuisiksi. Senjälkeen he oppiesi mukaan eivät enää ole sukulaisia keskenään eivätkä sinulle koska te jokainen muodostatte sitten oman perheen joilla ei tekemistä keskenään.