Miesystävä on alkanut vänistä että juoksevien kulujen lisäksi minun pitäisi maksaa hänen omistusasunnostaan vuokraa koska "asunto kuluu"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tällä joskus kerroin että mies omistaa asunnon ja mä maksan hänelle puolet yhtiövastikkeesta ja puolet lainan koroista sekä yhdessä maksamme juoksevat kulut niin mut haukuttiin hölmöksi ja idiootiksi ja ties miksi.. jotkut vaan ei ymmärrä yhtää mitään.

Toihan on järkevää. Millä perusteella haukuttiin, miten sun ois muka kuulunut toimia? 

No tätä yritin perustella mutta jästipäät vaan jankkasi että oon tyhmä nainen kun kartuta miehen omaisuutta…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun asutaan yhdessä niin kaikki kulut puoleksi

Ai kuten lainan lyhennys? Miksi kukaan maksaisi puolet talosta, jota ei omista? 

Ainoastaan jos on naimisissa ilman avioehtoa niin tämä on sopivaa, silloin asunto menee puoliksi erotessa. 

Ei mene. 

avioerossa EI KAIKKEA OMISTUSTA PUOLITETA. Ainoastaan rikkaampi MAKSAA TASINKOA, ja MITÄ OMAISUUTTA LUOVUTTAA TASINKONA ON RIKKAAMMAN OMA ASIA.

Vai että ihan "vänistä"! :DDDD

Kylläpä keksit haussunhauskan mie*viha-trollauksen sunnuntain ratoksi!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä maksan miehelle asumiskuluja 250€ ja lisäksi maksetaan kaikki juoksevat kulut puoliksi eli vesi, vakuutus, sähkö, netti ja autopaikka.

Oon kyllä helkkarin kiitollinen miehelle että voin asua tässä puoli ilmaiseksi.

Aika harva tajuaa sitä että jos saa vaikka alle 400€ euron asumiskuluilla asua kivassa asunnossa hyvällä sijainnilla niin ei ole mitään järkeä muuttaa ulkopuoliselle vuokralle. 

Kyllä on järkeä asua ulkopuolisella vuokralla, koska siellä on sentään itselläkin päätäntävaltaa. Suurin osa vuokranantajista myös ollut ok omalla kohdallani, muutama poikkeus huono kokemus, mutta 80-90 prosenttisesti kaikki mennyt hyvin. Parasta siinä on juurikin se, että itsekin saa päättää asioista. Jos asuu toisen omistus asunnosta niin ei ole mitään päätäntävaltaa ja omistajalla tietysti on aina viimeinen sana. Sitä on vähän kuin vieras siellä kuitenkin. 

Muutin miehen asuntoon ja yhdessä päätettiin asioista. Hän halusi, että molemmat viihtyy. 

Jos yhteinen elämä ja toisen läsnäolo tuntuu lähinnä siltä että asunto kuluu, ei kannata asua yhdessä ollenkaan. En ainakaan itse haluaisi asua ihmisen kanssa, joka kokisi minut vain rasitteena.

Vierailija kirjoitti:

Trolli se vaan röllää menemään.

Kyllä näitä on. Tunnen yhden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun asutaan yhdessä niin kaikki kulut puoleksi

Ai kuten lainan lyhennys? Miksi kukaan maksaisi puolet talosta, jota ei omista? 

Jos ei ole yhteistä tulevaisuutta niin sitten muutetaan pois. Minä muutin mieheni taloon ja alusta asti kaikki maksettiin yhdessä ja nyt 32 v yhdessä. Omaisuus on yhteinen. Jos maksat puolet niin vaadit että omaisuus merkitään lain mukaan yhteiseksi.

Omaisuutta ei pysty merkitsemään yhteiseksi vain merkitsemällä. Se vaatii sen, että ihan oikeasti ap on maksanut puolet asunnosta.

Kyllä voi merkitä vain merkitsemällä.. Verottaja tosin saattaa tuon operaation jälkeen lähestyä kivalla lahjaverolaskulla. 

Vierailija kirjoitti:

Ai että sinun pitäisi kerryttää miehesi omaisuutta maksamalla hänen lainaansa? Ne on juuri tuollaisia lompakkoloisia. Mies ei varmasti muistaisi maksaa edes veroja vuokrastasi. 

Yleisesti ottaen jokaisen tulee maksaa asumisestaan. Ei kukaan voi olettaa että voi asua ilmaiseksi. Mutta jos maksaa vuokraa niin ei sen lisäksi kuulu maksella vuokranantajan kuluja, esim. vakuutuksia. Kaksi vuotta on se aika kun huuma haihtuu ja arki iskee. Silloin alkaa myös kitinä rahasta. Oma tupa, oma lupa, neuvoisin näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun asutaan yhdessä niin kaikki kulut puoleksi

Ai kuten lainan lyhennys? Miksi kukaan maksaisi puolet talosta, jota ei omista? 

Jos ei ole yhteistä tulevaisuutta niin sitten muutetaan pois. Minä muutin mieheni taloon ja alusta asti kaikki maksettiin yhdessä ja nyt 32 v yhdessä. Omaisuus on yhteinen. Jos maksat puolet niin vaadit että omaisuus merkitään lain mukaan yhteiseksi.

"Merkitään lain mukaan". 😄 Niin siis nämä merkintätavat ovat suomeksi ssnottuna joko asuntokauppa tai avioliitto ilman avioehtoa. 

"avioliitolla ilman avioehtoa" ei MIKÄÄN omistus muutu yhteiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Jos olisit ostanut lainarahalla itsellesi kesämökin ja  joku sukulainen ehdottaisi sinulle, että hänkin voisi tulla  kesän ajaksi  mökillesi  pientä korvausta ja siivousta yms. vastaan, suostuisitko? Minä en, koska tuohan on ihan samankaltaista hyväksikäyttöä kuin se, että nainen on valmis maksamaan esim. miehen omistamassa omakotitalossa asuessa vain puolet juoksevista kuluista ja miehen yksin  maksettavaksi jää kokonaan talo.

Nainen olen itsekin, ja kyllä vit.ttaa moisten naisten moraalin puute. 

Jos parisuhteessa toisen läsnäolo on yhtä epätoivottua kuin jonkun random-sukulaisen pakkovisiitti, niin silloin ei kannata asua yhdessä ollenkaan. Kyseenalaistaisin jopa, kannattaako edes olla suhteessakaan.

Kammottavaa, miten huonojen, isekeskeisten miesten kanssa jotkut naiset on. Ite en pystyis. 

Vierailija kirjoitti:

Kun asutaan yhdessä niin kaikki kulut puoleksi

Tuon takia kahden asunnon suhde on hyvä ratkaisu, jolloin molemmilla on omat  henkilökohtaiset taloudet.  Silloin yhdessäolo on enemmänkin sitä sovittua laatuaikaa monenlaisen tekemisen tai vaikka rehellisen laiskottelun merkeissä. 

Vierailija kirjoitti:

Laskeepa tuota miten vaan, niin kyllä ap hyötyy ja säästää enemmän tuossa yhteisasumisessa nykymuodossaan kuin miehensä. Ei tietenkään pidä lähteä miehen lainaa lyhentämään, jos ei asunnon omistussuhteisiin tehdä samalla muutosta, mutta esim. satanen kuukaudessa olisi ihan kohtuullinen lisä noiden mainittujen maksukohteiden lisäksi. Menisi edes hieman tasapuolisemmin.

En ymmärrä yhdessä asumista, jos sen hyöty lasketaan rahassa. Ainakin minulle yhdessä asumisen hyöty on ollut se, että elämäni on onnellisempaa ja ihanampaa yhdessä kumppanin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että sinun pitäisi kerryttää miehesi omaisuutta maksamalla hänen lainaansa? Ne on juuri tuollaisia lompakkoloisia. Mies ei varmasti muistaisi maksaa edes veroja vuokrastasi. 

Asumisesta aina maksetaan. Minusta puolet hoitovastikkeesta on kohtuullinen. 

Jos on kiinteistö, missä jätemaksu erikseen, niin tuskin on hoitovastiketta kuten kerrostalossa. Ap kuvasi jo maksavansa puolet vastaavista kuluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä maksan miehelle asumiskuluja 250€ ja lisäksi maksetaan kaikki juoksevat kulut puoliksi eli vesi, vakuutus, sähkö, netti ja autopaikka.

Oon kyllä helkkarin kiitollinen miehelle että voin asua tässä puoli ilmaiseksi.

Aika harva tajuaa sitä että jos saa vaikka alle 400€ euron asumiskuluilla asua kivassa asunnossa hyvällä sijainnilla niin ei ole mitään järkeä muuttaa ulkopuoliselle vuokralle. 

Pointti on ehkä se, että jos suhde muuttuu jonkinlaiseksi järjestelyksi, jonka hyöty on viivan alle jäävä raha, niin ei siinä ole enää suhdemielessä pointtia.

Onpas järjettömiä kommentteja. No tälläisiä alemman luokan suominaiset nykyään ovat. 95 prosenttia on sitä mieltä, että tämän naikkosen pitäisi saada asustella ilmaiseksi miesystävänsä talossa. Olen samaa mieltä, että 50 - 50 ei olisi oikeudenmukaista, mutta kyllä naisen pitäisi 20-30 prosenttia maksaa asumiskuluista. 

Jos olisin tuo mies niin heittäisin lokin ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten on pokkaa asua toisen asunnossa vain maksamalla puolet juoksevista kuluista? Totta kai maksat lisäksi pientä korvausta. Siitä kumpikin hyötyy.

Tätä mä olen myös ihmetellyt, että miten voi naisten enemmistölle olla niin vaikeaa laittaa vaikka hyöty puoliksi. Esim. laskee mitä ap:lle maksaisi asua omillaan ja maksaa puolet siitä miehelle. Jos nainen ei halua maksaa miehelle 50 % siitä, mitä olisi valmis maksamaan vuokranantajalle, niin sellainen nainen kuuluu metsään karhun kanssa asumaan. 

Periaate yhdessäasumisessa ja markkinahintausessa vuokra-asuntobisneksessä on vaan töysin eri. Toisessa pitäisi olla kyse siitä, että kumppanin läsnäolo on toivottava asia ja itsessään arvokas, kun toisessa taas pitää maksaa korvausta siitä, että saa olla asunnossa. Siksi en lähtisi sotkemaan markkinaehtoista asumista perheenjäsenen kanssa asumiseen, eli kulujen jakamisen periaate pitää olla jokin muu kuin voittoa tavoitteleva asuntobisnes.

En vain ymmärrä miten on muka niin vaikeaa leipoa tuosta molempia taloudellisesti hyödyttävä tilanne. Ja vielä vähemmän ymmärrän niitä palstanaisia, jotka ajattelevat, että jos mies hyötyy tilanteesta vaikka kolme sataa ja nainen kolme sataa, niin mies on jotenkin se ainoa osapuoli, joka tuossa kerryttää omaisuuttaan. "Muuta asumaan omaan asuntoon." Niin ja häviä itse se kolmen sadan hyöty, jotta rakastamasi mies ei vain hyötyisi kolme sataa, koska se olisi tosi paha juttu. Tällaisiako naiset ovat?!

Katkerat, lihavat, rupsahtaneet wt-naiset täällä itkevät, että naisella on joku oikeus asustella käytännössä ilmaiseksi toisen talossa. Olisitteko samaa mieltä jos tilanne olisi päinvastain ja miesystäväsi asusteli SINUN asunnossasi käytännössä ilmaiseksi? Ette. Mutta eihän teillä vanhoillapiioilla miestä olekaan 🤣 eikä omaa asuntoa vaan Kelan maksama vuokra-asunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten on pokkaa asua toisen asunnossa vain maksamalla puolet juoksevista kuluista? Totta kai maksat lisäksi pientä korvausta. Siitä kumpikin hyötyy.

Tätä mä olen myös ihmetellyt, että miten voi naisten enemmistölle olla niin vaikeaa laittaa vaikka hyöty puoliksi. Esim. laskee mitä ap:lle maksaisi asua omillaan ja maksaa puolet siitä miehelle. Jos nainen ei halua maksaa miehelle 50 % siitä, mitä olisi valmis maksamaan vuokranantajalle, niin sellainen nainen kuuluu metsään karhun kanssa asumaan. 

Periaate yhdessäasumisessa ja markkinahintausessa vuokra-asuntobisneksessä on vaan töysin eri. Toisessa pitäisi olla kyse siitä, että kumppanin läsnäolo on toivottava asia ja itsessään arvokas, kun toisessa taas pitää maksaa korvausta siitä, että saa olla asunnossa. Siksi en lähtisi sotkemaan markkinaehtoista asumista perheenjäsenen kanssa asumiseen, eli kulujen jakamisen periaate pitää olla jokin muu kuin voittoa tavoitteleva asuntobisnes.

No miksi se toinen haluaa voittoa maksamatta korvausta?