Mulle tulee hyvä mieli siitä, että ihmiset epäonnistuu pyrkimyksissään

Vierailija kirjoitti:

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja kokemuksia asettumalla hänen asemaansa.

 

-Mun ensimmäinen reaktio olisi vain auttaa, ja järkytys että toista sattuu. taidan olla super empaattinen. Ajatus, että ensin miettisin miltä Minusta tilanne tuntuisi, tuntuu itselle vieraalta ja itsekkäältä. Toki siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos sitten kuitenkin auttaa. 

Sulla taitaa sitten olla elämässä kaikki asiat hyvin. Löytyy hyvä puoliso, unelmien työpaikka ja terveyttä. Silloin on helppoa olla iloinen, pirtsakka ja empaattinen.

Vierailija kirjoitti:

tämä viesti kuvaa hyvin mielestäni tämän ajan itsekeskeistä eli itsekästä ajattelua minäminä ihmisillä. Mikähän oli motiivinaan kun tämän kirjoitti, toivottavasti alkanut itsekin epäilemään...

Mitä tarkoitat tällä ajalla? Ja meinaatko, että ihmiset eivät ole ennen tunteneet kateutta? Aikamoista menneiden aikojen romantisointia, kun tietää, että ihmiset ovat aikojen alusta asti jopa surmanneet toisiaan kateuspäissään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

On vaikea iloita muiden saavutuksista, jos itse epäonnistuu. Vain onnellinen ihminen voi olla onnellinen myös toisten onnellisuudesta.

Luuletko, että muilla ihmisillä elämä on jatkuvaa onnen tanssia. Jokaisella on vastoinkäymisiä, mutta ne unohdetaan, eikä niitä jäädä vuosikymmeniksi märehtimään.

Jos joku menestyy, niin voisit esim. kysyä, miten hän on menestyksensä saavuttanut ja pyrkiä itse samaan. Mutta ei mielisairas niin tee. Hän pyrkii tuhoamaan menestyvän ihmisen, haukkuu ja on ilkeä ja vielä iloitsee sekopäisyydestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet normaali ihminen. Kaikki noin ajattelee, ja ne jotka kieltävät valehtelevat.

Olen samaa mieltä.

Harva jaksaa olla oikeasti iloinen toisen lottovoitosta, jos itse on lotonnut jo vuosia voittamatta senttiäkään. Itsepetosta väittää muuta.

On paljon asioita, joissa voi iloita toisen onnesta ilman, että on edes halunnut samaa. Esim. kouluun pääsy alalle, jolle ei itse menisi suinsurminkaan. Silloin pitää voida iloita toisen onnesta tai on todellakin jo liian kieroutunut. Itseään voi myös kasvattaa ja työstää niin, ettei sellainenkaan onni, jota ei ole itse saanut ala jäytämään omaa itseä. Siinähän nimenomaan menettää vain itsensä ja tilalle tulee se kateellinen kyräilijä. Sellaisena ei ole hyvä elää. 

Ei sen tarvitse olla tasan sama asia. Kateus syntyy siitä, että toinen on päässyt opiskelemaan unelmiensa alaa ja minä en päässyt opiskelemaan omaa unelmieni alaa.

Ap

No voi hyvänen aika, olet sitten vielä sotkuisempi kuin ajattelin.

Ei vaan juuri ne klassiset syyt, miksi elämässä kauna ja katkeruus syntyy. Sinulle taitaa sekä oppikirja- että elämänkokemuspsykologia olla vierasta?

toivon tämän viestin olevan yksikertaisuudessaan vain tröllipeikon ajanvietettä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet normaali ihminen. Kaikki noin ajattelee, ja ne jotka kieltävät valehtelevat.

No ei kyllä ajattele. Kuvittelemalla näin, että muut ovat tässä samanlaisia kuin itse, oikeutat tällaisen ikävyyden itsellesi.

Toki ei vahingonilo (tai kateus) mitenkään harvinaista tietty ihmisillä ole, mutta ei ole todellakaan tervettä ajatella varsinkaan lähes kaikista ja aina noin. Aika ikävä luonteenpiirre tuollainen. Ja kielii vähintäänkin isommista ongelmista oman itsetunnon kanssa.

Kaikkien ihmisten neuroniverkko ja endokriininen järjestelmä ovat samanlaisia, joten kaikki tuntevat noita tunteita. Et myöskään pystynyt kieltämään tätä itseltäsi, vaan syylistit vain kommentin kirjoittajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet normaali ihminen. Kaikki noin ajattelee, ja ne jotka kieltävät valehtelevat.

Olen samaa mieltä.

Harva jaksaa olla oikeasti iloinen toisen lottovoitosta, jos itse on lotonnut jo vuosia voittamatta senttiäkään. Itsepetosta väittää muuta.

On paljon asioita, joissa voi iloita toisen onnesta ilman, että on edes halunnut samaa. Esim. kouluun pääsy alalle, jolle ei itse menisi suinsurminkaan. Silloin pitää voida iloita toisen onnesta tai on todellakin jo liian kieroutunut. Itseään voi myös kasvattaa ja työstää niin, ettei sellainenkaan onni, jota ei ole itse saanut ala jäytämään omaa itseä. Siinähän nimenomaan menettää vain itsensä ja tilalle tulee se kateellinen kyräilijä. Sellaisena ei ole hyvä elää. 

Ei sen tarvitse olla tasan sama asia. Kateus syntyy siitä, että toinen on päässyt opiskelemaan unelmiensa alaa ja minä en päässyt opiskelemaan omaa unelmieni alaa.

Ap

No voi hyvänen aika, olet sitten vielä sotkuisempi kuin ajattelin.

Sotkuisempi?

Olen kateellinen siitä, että muiden haaveet ja unelmat toteutuu. En tiedä mitä sotkuista siinä on.

Ap

Suhde itseesi, joka ei siis ole oma syysi, vaan vanhempiesi syy, jotka eivät osanneet osoittaa sinulle omia vahvuuksiasi ja jonka vuoksi olet pettynyt itseesi, minäkuvasi on vahingoittunut ja joiden vuoksi olet muille kateellinen. 

Minkä ikäinen olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet normaali ihminen. Kaikki noin ajattelee, ja ne jotka kieltävät valehtelevat.

Olen samaa mieltä.

Harva jaksaa olla oikeasti iloinen toisen lottovoitosta, jos itse on lotonnut jo vuosia voittamatta senttiäkään. Itsepetosta väittää muuta.

On paljon asioita, joissa voi iloita toisen onnesta ilman, että on edes halunnut samaa. Esim. kouluun pääsy alalle, jolle ei itse menisi suinsurminkaan. Silloin pitää voida iloita toisen onnesta tai on todellakin jo liian kieroutunut. Itseään voi myös kasvattaa ja työstää niin, ettei sellainenkaan onni, jota ei ole itse saanut ala jäytämään omaa itseä. Siinähän nimenomaan menettää vain itsensä ja tilalle tulee se kateellinen kyräilijä. Sellaisena ei ole hyvä elää. 

Ei sen tarvitse olla tasan sama asia. Kateus syntyy siitä, että toinen on päässyt opiskelemaan unelmiensa alaa ja minä en päässyt opiskelemaan omaa unelmieni alaa.

Ap

No voi hyvänen aika, olet sitten vielä sotkuisempi kuin ajattelin.

Ei vaan juuri ne klassiset syyt, miksi elämässä kauna ja katkeruus syntyy. Sinulle taitaa sekä oppikirja- että elämänkokemuspsykologia olla vierasta?

Et kuulosta ihan täysipäiseltä. Ei kauna ja katkeruus vieraita ihmisiä kohtaan ole tervettä. Mitä väärää joku on tehnyt, joka saa kovalla työllä opiskelupaikan. Ei yhtään mitään väärää. 

Tämä kertoo Ap:sta enemmän kuin tuhat sanaa 💔 otan osaa 💔

Vierailija kirjoitti:

On vaikea iloita muiden saavutuksista, jos itse epäonnistuu. Vain onnellinen ihminen voi olla onnellinen myös toisten onnellisuudesta.

Olen usein iloinnut muiden saavutuksia vaikka olen itse epäonnistunut. Todella kipeä asia on ollut se, että en saanut kuin yhden lapsen. Silti olen iloinnut muiden raskauksista ja lapsista. Nyt keskivaikeaan masennukseen sairastuneena on vaikeaa iloita edes silloin, kun itse onnistuu jossakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus on yksi kuolemansynneistä. Ei tuo normaalia ole, jos sitä luulet. Normaali ihminen iloitsee läheistensä menestyksestä. Ei se, että paras ystävä tai sisarus saa hyvän opiskelupaikan ole sinulta pois. 

Iloitsen mulle tärkeiden ihmisten menestymisestä, muiden en.

Ap

Miten jonkun vieraan ihmisen menestys on sulta sitten pois? Aina ihminen saisi olla katkera, jos ei olisi ikinä mihinkään tyytyväinen. Aina löytyy joku miljonääri, joka on rikkaampi, tutkija, joka on viisaampi ja malli, joka on kauniimpi.

Esimerkiksi jos joku toinee saa työpaikan tai puolison, jota on itse tavoitellut, on tämä suoraan kyseiseltä henkilöltä pois. Tarvitseeko vielä enemmän vääntää rautalangasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet normaali ihminen. Kaikki noin ajattelee, ja ne jotka kieltävät valehtelevat.

Olen samaa mieltä.

Harva jaksaa olla oikeasti iloinen toisen lottovoitosta, jos itse on lotonnut jo vuosia voittamatta senttiäkään. Itsepetosta väittää muuta.

On paljon asioita, joissa voi iloita toisen onnesta ilman, että on edes halunnut samaa. Esim. kouluun pääsy alalle, jolle ei itse menisi suinsurminkaan. Silloin pitää voida iloita toisen onnesta tai on todellakin jo liian kieroutunut. Itseään voi myös kasvattaa ja työstää niin, ettei sellainenkaan onni, jota ei ole itse saanut ala jäytämään omaa itseä. Siinähän nimenomaan menettää vain itsensä ja tilalle tulee se kateellinen kyräilijä. Sellaisena ei ole hyvä elää. 

Ei sen tarvitse olla tasan sama asia. Kateus syntyy siitä, että toinen on päässyt opiskelemaan unelmiensa alaa ja minä en päässyt opiskelemaan omaa unelmieni alaa.

Ap

No voi hyvänen aika, olet sitten vielä sotkuisempi kuin ajattelin.

Ei vaan juuri ne klassiset syyt, miksi elämässä kauna ja katkeruus syntyy. Sinulle taitaa sekä oppikirja- että elämänkokemuspsykologia olla vierasta?

Et kuulosta ihan täysipäiseltä. Ei kauna ja katkeruus vieraita ihmisiä kohtaan ole tervettä. Mitä väärää joku on tehnyt, joka saa kovalla työllä opiskelupaikan. Ei yhtään mitään väärää. 

Miten maailmankatsomukseesi mahtuu ihminen, joka on tehnyt paljon töitä, mutta ei silti saa opiskelupaikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus on yksi kuolemansynneistä. Ei tuo normaalia ole, jos sitä luulet. Normaali ihminen iloitsee läheistensä menestyksestä. Ei se, että paras ystävä tai sisarus saa hyvän opiskelupaikan ole sinulta pois. 

Iloitsen mulle tärkeiden ihmisten menestymisestä, muiden en.

Ap

Miten jonkun vieraan ihmisen menestys on sulta sitten pois? Aina ihminen saisi olla katkera, jos ei olisi ikinä mihinkään tyytyväinen. Aina löytyy joku miljonääri, joka on rikkaampi, tutkija, joka on viisaampi ja malli, joka on kauniimpi.

Esimerkiksi jos joku toinee saa työpaikan tai puolison, jota on itse tavoitellut, on tämä suoraan kyseiseltä henkilöltä pois. Tarvitseeko vielä enemmän vääntää rautalangasta?

Ei ole, koska et ollut sopiva työhön, eikä se puoliso sinua huolisi kuitenkaan. Etsi työ johon sovit ja puoliso, joka sinusta pitää.

En ole varsinaisesti tyytyväinen toisten epäonneen ja -onnistumisiin, mutta tunnen suurta mielihyvää siitä, että en ole itse heidän asemassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus on yksi kuolemansynneistä. Ei tuo normaalia ole, jos sitä luulet. Normaali ihminen iloitsee läheistensä menestyksestä. Ei se, että paras ystävä tai sisarus saa hyvän opiskelupaikan ole sinulta pois. 

Iloitsen mulle tärkeiden ihmisten menestymisestä, muiden en.

Ap

Miten jonkun vieraan ihmisen menestys on sulta sitten pois? Aina ihminen saisi olla katkera, jos ei olisi ikinä mihinkään tyytyväinen. Aina löytyy joku miljonääri, joka on rikkaampi, tutkija, joka on viisaampi ja malli, joka on kauniimpi.

Esimerkiksi jos joku toinee saa työpaikan tai puolison, jota on itse tavoitellut, on tämä suoraan kyseiseltä henkilöltä pois. Tarvitseeko vielä enemmän vääntää rautalangasta?

Ei ole, koska et ollut sopiva työhön, eikä se puoliso sinua huolisi kuitenkaan. Etsi työ johon sovit ja puoliso, joka sinusta pitää.

Jos työpaikkaan on vaikkapa 200 hakijaa ja vain yksi näistä valitaan, niin onko ne 199 muuta sopimattomia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet normaali ihminen. Kaikki noin ajattelee, ja ne jotka kieltävät valehtelevat.

Olen samaa mieltä.

Harva jaksaa olla oikeasti iloinen toisen lottovoitosta, jos itse on lotonnut jo vuosia voittamatta senttiäkään. Itsepetosta väittää muuta.

On paljon asioita, joissa voi iloita toisen onnesta ilman, että on edes halunnut samaa. Esim. kouluun pääsy alalle, jolle ei itse menisi suinsurminkaan. Silloin pitää voida iloita toisen onnesta tai on todellakin jo liian kieroutunut. Itseään voi myös kasvattaa ja työstää niin, ettei sellainenkaan onni, jota ei ole itse saanut ala jäytämään omaa itseä. Siinähän nimenomaan menettää vain itsensä ja tilalle tulee se kateellinen kyräilijä. Sellaisena ei ole hyvä elää. 

Ei sen tarvitse olla tasan sama asia. Kateus syntyy siitä, että toinen on päässyt opiskelemaan unelmiensa alaa ja minä en päässyt opiskelemaan omaa unelmieni alaa.

Ap

No voi hyvänen aika, olet sitten vielä sotkuisempi kuin ajattelin.

Ei vaan juuri ne klassiset syyt, miksi elämässä kauna ja katkeruus syntyy. Sinulle taitaa sekä oppikirja- että elämänkokemuspsykologia olla vierasta?

Et kuulosta ihan täysipäiseltä. Ei kauna ja katkeruus vieraita ihmisiä kohtaan ole tervettä. Mitä väärää joku on tehnyt, joka saa kovalla työllä opiskelupaikan. Ei yhtään mitään väärää. 

Miten maailmankatsomukseesi mahtuu ihminen, joka on tehnyt paljon töitä, mutta ei silti saa opiskelupaikkaa?

Myös se joka sai opiskelupaikan on tehnyt paljon töitä ja oletettavasti enemmän kuin sinä. Eli silloin on toimittu ihan reilusti ja oikein myös sinua kohtaan. Sinun pitää etsiä oma polkusi. Ehkä tuo ammatti ei muutenkaan ollut sinua varten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus on yksi kuolemansynneistä. Ei tuo normaalia ole, jos sitä luulet. Normaali ihminen iloitsee läheistensä menestyksestä. Ei se, että paras ystävä tai sisarus saa hyvän opiskelupaikan ole sinulta pois. 

Iloitsen mulle tärkeiden ihmisten menestymisestä, muiden en.

Ap

Miten jonkun vieraan ihmisen menestys on sulta sitten pois? Aina ihminen saisi olla katkera, jos ei olisi ikinä mihinkään tyytyväinen. Aina löytyy joku miljonääri, joka on rikkaampi, tutkija, joka on viisaampi ja malli, joka on kauniimpi.

Esimerkiksi jos joku toinee saa työpaikan tai puolison, jota on itse tavoitellut, on tämä suoraan kyseiseltä henkilöltä pois. Tarvitseeko vielä enemmän vääntää rautalangasta?

Ei ole, koska et ollut sopiva työhön, eikä se puoliso sinua huolisi kuitenkaan. Etsi työ johon sovit ja puoliso, joka sinusta pitää.

Jos työpaikkaan on vaikkapa 200 hakijaa ja vain yksi näistä valitaan, niin onko ne 199 muuta sopimattomia?

Sopivin valitaan. Onko yllätys. Hae toista paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Epärehellisyydellä saavutettu menestys on aina pois muilta. Koulukiusaajan menestys (samalla kun kiusattu jää työkyvyttömäksi) on pois koko yhteiskunnalta.

 

Todella vaarallista hokea tuollaista mantraa, että "muiden menestys ei ole keneltäkään pois".

Eri asia tuollainen vilunkipeli ja epärehellisyys. Ei nyt ollut kyse ja tarkoitettu tuollaista. Esimerkissäsi myös koulukiusaaminen aiheutti työkyvyttömyden (ei jonkun toisen menestys).

Eikä tuolla ko. sanonnallakaan tarkoiteta jonkun kieroiluja ja kampittamisia tietenkään.

Ja jos vaikka jonkun parisuhde onnistuu, niin joo on ihmisiä pois sinkkumarkkinoilta.... Jos väkisin haluaa ikävällä asenteella kaivaa tällaisia.

Oikeasti muiden kannustaminen ja positiivinen suhtautuminen toisten onnistumisiin poikii usein itsellekin hyvää, tavalla tai toisella, vähintään saa hyvän mielen ihan ilmaiseksi. Toisen onnistumisen voi kokea myös tsemppinä itselleenkin. Enkä puhu tietenkään nyt mistään koulukiusaajasta tai kieroilijasta tms. jos tämä pitää ilmeisesti erikseen mainita, vaan ihan mukavasta normi-ihmisestä. Tietenkin myös oman läheisen tai tosi kivana pitämän tyypin onnistumisista iloitsee enempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus on yksi kuolemansynneistä. Ei tuo normaalia ole, jos sitä luulet. Normaali ihminen iloitsee läheistensä menestyksestä. Ei se, että paras ystävä tai sisarus saa hyvän opiskelupaikan ole sinulta pois. 

Iloitsen mulle tärkeiden ihmisten menestymisestä, muiden en.

Ap

Miten jonkun vieraan ihmisen menestys on sulta sitten pois? Aina ihminen saisi olla katkera, jos ei olisi ikinä mihinkään tyytyväinen. Aina löytyy joku miljonääri, joka on rikkaampi, tutkija, joka on viisaampi ja malli, joka on kauniimpi.

Esimerkiksi jos joku toinee saa työpaikan tai puolison, jota on itse tavoitellut, on tämä suoraan kyseiseltä henkilöltä pois. Tarvitseeko vielä enemmän vääntää rautalangasta?

Ei ole, koska et ollut sopiva työhön, eikä se puoliso sinua huolisi kuitenkaan. Etsi työ johon sovit ja puoliso, joka sinusta pitää.

Jos työpaikkaan on vaikkapa 200 hakijaa ja vain yksi näistä valitaan, niin onko ne 199 muuta sopimattomia?

Sopivin valitaan. Onko yllätys. Hae toista paikkaa.

Et vastannut kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus on yksi kuolemansynneistä. Ei tuo normaalia ole, jos sitä luulet. Normaali ihminen iloitsee läheistensä menestyksestä. Ei se, että paras ystävä tai sisarus saa hyvän opiskelupaikan ole sinulta pois. 

Iloitsen mulle tärkeiden ihmisten menestymisestä, muiden en.

Ap

Miten jonkun vieraan ihmisen menestys on sulta sitten pois? Aina ihminen saisi olla katkera, jos ei olisi ikinä mihinkään tyytyväinen. Aina löytyy joku miljonääri, joka on rikkaampi, tutkija, joka on viisaampi ja malli, joka on kauniimpi.

Esimerkiksi jos joku toinee saa työpaikan tai puolison, jota on itse tavoitellut, on tämä suoraan kyseiseltä henkilöltä pois. Tarvitseeko vielä enemmän vääntää rautalangasta?

Ei ole, koska et ollut sopiva työhön, eikä se puoliso sinua huolisi kuitenkaan. Etsi työ johon sovit ja puoliso, joka sinusta pitää.

Jos työpaikkaan on vaikkapa 200 hakijaa ja vain yksi näistä valitaan, niin onko ne 199 muuta sopimattomia?

Sopivin valitaan. Onko yllätys. Hae toista paikkaa.

Et vastannut kysymykseen.

Ei tietenkään. Hänellä ei ole argumentteja, mutta yrittää vain mutuilla tunteella. Pelkästään koeaikapurut ja parisuhde-erot kumoavat hänen argumenttinsa sopivan valinnasta.