**Kultainen 60-luku vko21**
[color=FF3030]Ani67 minä -67, samoin ukko (tyttö 03/05 on hänen, esikoinen 05/94 ekasta liitostani), asuinpaikka Varsinaissuomi), mies yrittäjä minä kotona, ei koiruuksia ei kissuuksia
Pietu-65 eli 41 juuri täytin, mies kaksi vuotta vanhempi, kaksi tyttöä, 97 ja 99 syntyneet ja kolmatta kovasti toivotaan, yksi km maalis-huhtikuun vaihteessa. Yritystä syyskuusta-05, haaveissa ollut minulla paljon kauemmin. Asun etelä-savon alueella
Emmi ja 37v, ja mieheni täyttää loppukesästä 37v. Vauvaa olemme yrittäneet elokuusta 2004, ja olemme onnistuneet 3km verran :-( Olemme NKL-jonossa
Sonjaemma vm -67, mies samanikäinen, Espoo, yksi koira, esikoista kuumeiltu 2 vuotta, hoidoissa. Takana 4 inseminaatiota ja 1 ivf josta plussa ja km rv 13, 2.ivf nega ja 3. ivf plussaa.
Trattis vm -65, mies muutaman vuoden vanhempi. Ei lapsia, koiria kaksi. Yritystä takana liian monta vuotta, kaksi keskenmenoa.
Senniina -68, mies -74. Mulla yksi clomilapsi ed.liitosta -99, miehellä ennestään 2 lasta. Lasta toivottu 9/05 alkaen ja 1-5/06 clomit+pregnyl. Hoitoihin 8/06. Eka inssi tehty 10/06 (hyvällä menestyksellä).
vm69 Minä olen 37 ja mies 41. Meillä kolme tyttöä, tänä vuonna 8, 7 ja 3v. Neljäs tyttö syntyi maaliskuussa 06 raskausviikolla 20+5, eikä siis ole kanssamme... vaan enkelinä pilvenreunalla. Km 11/06 ja 3/07. Asustamme Uudellamaalla.
Levinia ' 69; mies ´66
lapsia ennestaan nelja tyttoa 15/11/8/4-vuotiaita tana vuonna. Yritysta helmikuusta 06, pieni tm maaliskuussa, km 06/06 rv8, km 10/06. Viides siis tekosilla!
Teti olen 37 kohta ja mies pari vuotta vanhempi. Ei ole lapsia ennestään ja yritystä takana 11kk eli ollaan vasta alussa tässä yrittämisessä. Täällä savossa asustelen.
mami_69 Lapsi tervetullut 03/04, hoitoon lähdetty 01/05 ensin inssejä luonnolliseen kiertoon, sitten clomien kanssa. 01/06 Ivf/icsi saatiin 13 munasolua, joista 11 hedelmöittyi. Kokeiltiin kummallakin tavalla hedelmöitystä ivf/icsi, molemmat onnistui. Passit sitten 05/06 ja 06/06 nyt pakastin on tyhjä. Ja me siirrymme kunnalliselle puolelle hoitoon.
Pinkerton
Meillä on tällä hetkellä kaksi leikki-ikäistä, toinen heistä vielä hiukan taapero. Mahassa kolmas vipeltäjä tulossa. Me olemme nyt vasta tässä pikkuvauva-vaiheessa, kun tapasimme toisemme ei-niin-nuorena ja lapsettomuuskamppailujakin on käyty. Ikää meillä on hiukan alle 40 toistaiseksi vielä ;)
Isotikru: olen vm-69, mies kahta vuotta vanhempi
Asutaan pääkaupunkiseudulla, molemmat on työelämässä ja lapsiakin on 4, poika 13-v, tytär 10-v sekä kaksostytöt 6-v. Tuulimuna 10/06.
Ankkis Täytän ensi kuussa 38 ja mies on saman ikäinen. Lapsia on kaksi, 12-vuotias tyttö ja nykyisen miehen kanssa 2-vuotias poika. Vielä yksi olisi kiva saada jonon jatkoksi ja pikkuveljelle kaveriksi.
Hyrysysy Olen pienen -03-tammikuussa IVF-hoidon tuloksena syntyneen pikkuprinsessan äiti,jolla ikää on 3-viikon päästä 39v.
Maiti, 39 v, mies 32 v., ei lapsia ennestään. Yritystä 1,5 vuotta, selittämätön lapsettomuus. Hoidoissa.
syystoive, 39 v. mies 40, 5 lsta, 6. päättyi km 11/06. Asumme uusimaalla.
Kaoma, 38v., mies 34v. 3. hoitorupeama lakaa alkuvuodesta -07. Kaksi keskenmenoa ja kaksi kohdunulkopuolista raskautta.
Lintupien, vm67. Kaksi lasta, edelliset tulleet miltei heti yrittämään alkoittaessa, uusi toivottu odotuttaa itseään.
Minea68, mies -75 Keski-Suomesta. Kolme poikaa, -91, -01, -04. Keskenmenoja saman verran kuin onnistuneita raskauksia vuosien varrella.
mirjalii, vm -61, mies 49. Ent. liitosta lapset 24,22,17. Vauvakuume iski kovalla voimalla pari vuotta sitten, kun meillä asui toista kuukautta sellainen nuori perhe, jolla oli vajaan vuoden ikäinen poitsu. Otatin silloin kierukan pois ja elin toivossa..
Valdevina, ollaan molemmat 4-kymppisiä, meillä on kaksi teini-ikäistä nuorta. Tuulimunia 04/05, 07/05 ja km 06/06 nyt onnellisesti raskautunut.
Salome haluaa lisätä itsensä kuumeilijoihin. Ikää jo reippaasti yli 40. Meillä on kaksi pientä lasta ja minä (enemmän kuin mieheni) kuumeilen vielä sitä kolmatta. Kokemusta on tuulimunasta ja keskenmenosta.
Angeliq1 -68 vuosimallia, yhden lapsen (-01) mamma. Avoliitossa ja mies on nuorempi. Asun alle 50 000 asukkaan kaupungissa, jonne muutin viitisen vuotta sitten.
Riina67 hakeutumassa siunattuun olotilaan. 3 lasta, keskenmenojakin ollut.
Ximona; Olen siis ihan pian 40v täyttävä, kovasti on lasta yritetty, joskin ennuste on huono. Olen huomattavan ylipainoinen, tupakoiva ja vanha, lääkärit varmaan nauraisivat pihalle, jos menisin sinne lapsettomuuttani valittamaan. Keskenmenokin oli viime vuoden syksyllä, varhainen sellainen ja lääkäri totesi silloin, että saattoi olla onnenkantamoinen ja käski pudottamaan painoa. Niin teinkin, ja nyt on 10 kg pois, olo on tietty hieno senkin puoleen, mutta nyt on vähän ollut ongelmia näiden kuukautisten kanssa.
Pippuri04
Plussanneet 60-lukulaiset:
Teti la 20.2.07, poika syntyi .2.07
Emmi la 25.3.07, tyttö syntyi 4.4.07
Tale68
Pinkerton, tyttö syntyi 16.5.07
Mutkala-65
Panjo
Sonjaemma 11.6.07
Senniina 27.6.07
Valdevina 21.7.07
niisku65
Yllätysäiti
Levinia 15.9.07
syystoive
Pietu
Isotikru
Peltimetsuri
Wemppa
Kommentit (72)
kyllä testaamista mahd. kauas eli en ole koskaan harrastanut näitä etukäteistestaamisia. Olen elämäni aikana tehnyt 3 raskaustestiä ja niistä 2 on ollut plussia. Kaikki testit olen tehnyt kp35-37 kierron pyöriessä 30 molemmin puolin. Jotenkin en ole nähnyt tarpeelliseksi testata ennenkuin on ollut joku syy = menkat oikeesti myöhässä. Se onkin hankalaa epäsäännöllisen kierron kanssa. Mutta voi kuinka monta kertaa olen kuitenkin laskeskellut mammalomalle jäämistä ja kaikkea mahdollista ja pettynyt kymmeniä kertoja puna-armeijan saavuttua uskollisesti paikalle..
Aikuinen ihminen ja ei saa tehtyä yhtä pikku päätöstä testistä?! :D Mun mies ois tullut ihan höperöks, jos mä sille vuodattaisin tällaista pitkin päivää ;)
Senniina: Toi puna-armeija vertaus oli aika osuva...
Esikoisen kans tärppäs ns. heti kierukan poiston jälkeen. Testi näytti 50/28 vasta plussaa, joten voitte kuvitella kuin monta testiä tuli ostettua! Ilmeisesti oli joku hormoni " juttu" ja tärppäämis hetki ei ollut ihan tarkka sitten... Nyt on ollutkin sitten toinen juttu! Ikä ja ekan raskauden jälkeen tullut endo on ollut ilm. tehokas ehkäisy...
Täytyypä lähteä tästä kotiin töistä ja käväisen apteekin kautta... Saa nähdä, milloin uskallan testaa...
Minä olen neljä ekaa plussaani testannut vasta sitten kun menkat on olleet tosi paljon myöhässä. Kolme seuraavaa kertaa olenkin sitten ollut todellinen hätähousu ja saanut vähän erivahvuisia haamuja.
Piti kirjoittaa enemmän, mutta pitää mennä...
wemppa
Eli ajoin kaasu pohjassa apoteekkiin ja ostin halvimman mahdollisen testin eli Acon Early plaa plaa plaa testin. Kipasin suoraan WChen ilmoitettuani miehelle pikaisesti ett testin ostin ja nyt testaan...
Eikä haamun haamua. Ei muuta kuin paksu punainen testi viiva ilkkumassa... Silmät sirrillään yritin saada näkyviin jotain ja ei mitään. Maha ollu oudon tuntuinen tänään ja nipistelee sieltä täältä ja selkääkin on vähän särkenyt, joten sieltä taitaa se puna-armeija sittenkin astella tahdissa tännepäin :/ Luulin niitä raskausoireiksi.
Mulla ei kyl hermot kestä tätä jännittämistä. Ehkä toi testin teko laukaisee jonkin henkisen blokin ja täti pääsee tulee. Ja nyt kun olin koko kierron tosi rento, enkä ees ruvennut stressaa ennenkuin olin jo myöhässä. Harmittaa... Kai se on pakko uskoa, ettei taida enää meille kääröä tulla. Lääkäri totesi endon jo kohta 3v sitten ja sanoi, ett vauva tai hormonikierukka... Eli kun ei sitten vauvaa kuulu, niin täytyy sitten taipua siihen toiseen.
Toivottavasti muilla menis positiivisemmin! :)
koskahan tämä kesä oikein koittaa tänne. Ihanaa tulla sisälle ja saada kuppi lämmintä teetä. Mä en ole muuten aiemmin tainnut edes mainita että mehän siis asutaan ulkomailla. No, se siitä.....kohta päästään kumminkin kesälomalle suomeen!
Kiitos Pinkerton kun autoit siskoa mäessä ja laitoit esittelyt kuntoon munkin puolesta.
Nyt kuuluu taas sellaista huutoa lastenhuoneesta ettei paremmasta väliä, lähden tässä tuomariksi....mukavaa iltaa kaikille, yritän palata paremmalla ajalla.
pippuri
On se sitten kumma, että kun sais nukkua niin ei nukuta vaan kuppelehtii hereillä jo kukonlaulun aikaan...noh kohta herätän muksut tarhaan / kouluun !
Anqelic niin kauan kun ei ole täti kurvannut paikalle on toivoa !!
Vm kaunis kiitos kahvikutsusta, ja halit sinne !!
Olettekos muuten koskaan miettinyt että voitais nähdä jossain ihan livenäkin ? Ihan miten kukanenkin haluaa ??
Tänään on taas niin masentavan sykän näköistä ulkona vaikka luvattiinkin toisenlaista säätä, odotan aurinkoa ja lämpöä kun tarvitsisin nyt lisäenergiaa...
Nyt pitää mennä herättämään muksut,palailen paremmalla aikaa !!
Isotikru+tikrunpentu rv 14+0 jee !!
Angeliq1: Minä ajattelin ihan samaa kuin Isotikru, että sitten vasta saa luovuttaa kun menkat alkaa. Mutta jos ne alkaa, niin älä silti kokonaan luovuta, vaan uutta kiertoa kohti positiivisin aatoksin!!
Isotikru: Olen minäkin miettinyt usein livetapaamista. Joskus kesällä voisi sellaista suunnitellakin. Ihan just sillä tavalla, että sovittaisiin joku paikka ja sinne tulee ken pystyy ja haluaa. Kiitos halauksesta.
Täällä myös harmaa ilma jatkuu. Masentaa.... Menen äidin luo tänään lepäilemään. Kuopuksella on viimeinen muskari ja vien hänet sinne. Sen jälkeen neidin kanssa nukutaan mummun luona päikkärit ja minä menen iltapäivällä sinne ultraan. Tulen kertomaan uutiset heti kun ennätän. Oikeestaan hyvä, että olen nyt saikulla, koska iltapäivällä olisi taas ollut keksittävä joku syy, miksi lähden aikaisemmin töistä.
Keskiviikkoa kaikille!!
wemppa (iltapäivän jälkeen alan laittaa viikot perään... toivottavasti)
Wempalle piti tulla toivottamaan onnea ultraan. Varmasti kaikki on hyvin,peukkuja sulle.
Angeliq,älä anna periksi niin kauan kuin punainen viitta pysyy poissa.
Isotikru,ihana olisi teitä kaikkia nähdä. Taidatte suurin osa asua etelän suunnalla mutta jos paikan sovitte niin katsotaan pääseekö savolainen paikalle.
Oma napa alkaa tosiaan näkyä,joten aika vaikeaa on piilotella enää. Perjantaina aiotaan sanoa asiasta tytöille,onpahan viikonloppu aikaa yhdessä sulatella asiaa. Varmaan pitää alkaa kertomaan töissäkin että maha kasvaa jostain muusta syystä kuin ruuasta. Painoa on tullut lähdöstä 0.5 kg joten onneksi vielä kohtuudella. Syynä varmaan se että oikea ruoka maistuu mutta makea ei mene alas. Viime raskaudessa oli ihan toisin päin ja painoa tuli 20 kg. Olo on muuten hyvä mutta illalla kahdeksan aikaan alkaa edelleen huonoolo Mutta se on tosiaan pientä. Senniinan tavoin nautin joka hetkestä täysillä. Olen tällä viikolla tunnustellut pientä hivelyä alavatsalla ja odotan että ne alkaisivat muuttua pikkihiljaa tömpsyiksi. Ihme että tuo hivelykin tuntuu kun istukka on etuseinässä.
Nyt työn pariin ja iltapäiväksi tykyilemään luontoon.
-pietu- 15+1
Moi vain,
Täällä kaikki kuten ennenkin, mitä nyt tyttö oppinut ' nauramaan' ääneen ... Ihanaa hekotusta :-)) Ja muutenkin neiti on yhtä suurta hymyä aamusta iltaan, taitaakin olla hymytyttö, vaikka pippurinen Oinas onkin .. Anywayt ihanaa seurata pientä vauvaa ja kehityksen kulkua, ei tule päivät pitkiksi ei. Nyt hää nukkuu sitterissä, herättiin klo.8 ja vähän aikaa rapsuteltiin ja syöpöteltiin sängyssä ja sitten pesuille ja nyt neiti simahti ekoille aamupäiväunilleen, kestää about tunnin. Tänään taitaa tullakin parveke päivä, ilma vaikuttaa olevan sen verran surkea :-// Laitan tiinun partsille klo.13 ja nukkuukin yleensä vaunuissa sellaiset 3h. Tämä vauva on muuten superhelppo, ei oikeastaan edes itke .. Ne ekat 3-4 vkoa oli raskaat, kun ei oikein tiennyt mikä on, ja silloin tiinulla oli vatsanväänteitäkin, mutta sellaiset 3vkoa on ollut ihanaa.
Ullrike, kurja tuo teidänkin tilanne, jos mies ei enää halua, mutta on kuitenkin suostunut muutamiin yrityskertoihin. Miksi miehesi ei haluaisi kolmatta vauvaa ? Itse olen jo tehnyt suunnitelman kolmannestakin vauvasta, sitten kun olen +42 voisi yrittää, jos onnistaa, puhun kuin Runeberi, enhän edes tiedä onnistaako tuo kakkonenkaan. Ullrike kysyit, saako olla itsekäs, kyllä saa, ja tämä vauva asia on niin ihana, etten edes ymmärrä miten se voisi olla itsekkyyttä, kun miehetkin saavat nauttia työnsä hedelmistä ;-)) Mutta onhan se totta, ei kaikki ihmiset halua suurperhettä, heille riittää yksi tai kaksi lasta.
Hyvä, että neppari löysi ulos :-))
Isotikru, kuin myös olen miettinyt samaa, olisi kiva tavata ihan oikeastikin ! Kesä on hyvä idea, mutta ehkä vasta loppukesä, että suurin osa on viettänyt lomansa ja ollaan palattu normaaleihin askareisiin. Voitaisiin ottaa sellainen välietappi paikka, eli kaikilla olisi suurinpiirtein sama matka, ja sinne olisi helppo matkustaa.
Wempan ultra kuulumisia odotellaan täälläkin. Peukuttaa, että kaikki on hyvin !!! Ihanaa että sait levähtää tänään äitisi luona !!!
Senniina, älä suotta hätäile appivanhempiesi vierailua. Itse olen saanut superhyvää kohtelua mieheni vanhempien luona, ovat ottaneet mut aivan upeasti vastaan ja nyttemmin kutsuvatkin ' tyttärekseen' Anoppi on siis paljon höllempi kuin oma äitini :-)) Meillä on kuitenkin yhteinen kieli, joten sekin helpottaa asiaa.
Toivottavasti poitsu paranee pian ja sinä et saa oksua. Ja tuosta valittamisesta, toiset ei osaa suhtautua kipuun ja kolotukseen positiivisesti. Toisinsanoen, juttelin oman kätilöni kanssa kättärillä supistusten aikaan, ja olin k i p e ä, ja valitin tuskaa, kätilö totesi, tämä on sitä positiivista kipua, koita suhtautua siihen positiivisesti, sillä se kestää vain sen hetken ja sitten katoaa pois. Mua kanssa närästi siellä synnytysvalmennuksessa yksi nainen, mutta asiaa ajattelin syvemmin, ja onhan toisilla kovia supistuksia ym ikäviä kivuliaita asioita koko raskauden ajan, joten kyllä kait se rasittaa.
Pippuri, missä ihmeessä te asutte kun siellä on niin ' kylmä' ?? Olen aina aatellut, että Suomessa vain on kylmä, mutta onko sitten olemassa vielä kylmempi paikka asua(?) Ei tarvitse kertoa missä asustelet(jos et halua) mutta kerro nyt ihmeessä onko euroopassa vaiko ulkopuolella ?! Ootteko kauankin asunneet pois Suomesta ?
Ani .. voi voi täällä ikävöidään, älä nyt kokonaan katoa .. Mitä kuuluu, menikö reissu hyvin ? Käy sanomassa edes muutama sananen ..
Valtsu, Ihana tuo tyynyidea !!! Mulle tuli ihan itku silmään, kun kerroit, että löysit oman kuvasi missä äitisi imettää sinua .. Ja siihen sitten Ullriken runo- ja oikeassa olet, se on maailman ihanin asia, kun vauva jumppaa ja melskaa masussa, maailmassa ei varmaan ole mitään muuta yhtä ihanaa asiaa. Ja mitä isompi kupu sen ihanampi ....
Kaikille hyvää keskiviikkoa, nyt alkoi arskakin paistamaan, näinköhän päästään ulos. t. emmi ja tiinu
Olitkin kirjoittamassa samaan aikaan-Ihania ne hivelyt, nauti niistä pian alkaa jumps tömps tömps :-)) Voi voi .. kyllä olen kateellinen, kun omassa masussa ei ole kuin tyhjä kengurupussi-nyyh .. On niin ikävä sitä masua ... emmi
On se sitten kummaa kun painaa ' vastaa' nappulaa niin kaikki lahtee mielesta?!
Senniinalle sen verran, etta nostan kaden pystyyn; taalla yks joka oppi kielen siis vain ja ainoastaan tv:n katselulla!! ranskaa en elaissani ole lukenut (saksaa kylla) ja opin kielen siis ihan tv:sta! Mutta sen verran helpompi on oppia esim. noista peleista tai leikesta, ekaks numeroita ja sitten pikkuhiljaa kun ymmarsin pelin hengen aloin tajuta jo sanojakin! Nyt osaan muodostaa lauseita jne mutten kauheasti kehtaa kielta alkuperaiselle puhua, kaannan mieluummin englanniksi, joissa kylla italialaiset ja ranskalaiset ovat nollempia kuin suomalaiset!! Ymmarran kylla jo kaiken, ulosanti nolottaa...
Ja kun en muuta enaa muista, niin hiukan ON... meilla Hope melskaa nykyaan oikein kunnon tyton tavoin, kiusaa aitiaan aina makuulle mentaessa; eilen oli muutenkin hirmu vilkas paiva alakerrassa; ja kun tytto on jo niin alhaalla ei aina tunnu kivalta nuo paan toytaisyt ja moksut nyrkilla, mutta valita en jos vaan jaksaa viela pysya sisapuolella!
Masu kasvaa ja kilot sen mukana; taalla kun ilmatkin jo muuttu kesaisiksi (varjossa +30 ja ylikin) niin pienta turvotustakin olisi jo, onneks enemman sormissa! Pitaisi kylla liikkua enemman..
Mutta se naista hopinoista
Voikaa hyvin
- levinia ja Hope rv 23+4-
Wempalle onnea ultraan !! Kaikki siellä on hyvin, pikkuasukas melskaa ja kaikki on ok !!
Haleja !!
Isotikru
Minäkin raahauduin levottoman yön jälkeen pystyyn klo 10. Ah autuus.
Emmi, uskon myös että appivanhemmat ovat mukavia ja rentoja ja ottavat minut vastaan hienosti. Jännittää vaan se, kun tosiaan ei ole yhteistä kieltä ja en ole tottunut siihen, että meillä on joku " vieras" useamman viikon. En oikein osaa pyytää apua, kun olen tottunut yksin pärjäämään. Mua ahdistaa, jos joku kokoajan kysyy, että mitä voin tehdä, voinko auttaa jne..Tietysti taustalla jännittää myös se, että tiedän etten ole sellainen nainen, jota appivanhemmat ovat pojalleen elämänkumppaniksi toivoneet. Pitkälti heidän toivomuksestaan mies solmi tämän surullisenkuuluisan muutaman kuukauden avioliiton turkkilaisen naisen kanssa..Minä olen kaikilta osin täysin hänen vastakohtansa. Heille on kuitenkin onneksi tärkeintä, että poika on onnellinen.
Kielioppinnoista puolustuspuheenvuoro:-) Luulisin myös oppivani suht helposti jonkin germaanisen kielen pelkästään kuuntelemalla. Olen hyvällä menestyksellä lukenut englantia, ruotsia, saksaa ja vähän espanjaa ja esim. italian tai ranskankielisestä puheesta ymmärtää kummasti sanan sieltä toisen täältä. Turkki ei muistuta mitään opiskelemaani kieltä. En puheesta erota edes sanoja toisistaan, että voisin sanakirjasta tarkistaa mistä on kyse. Lisäksi joka helkkarin sana taipuu kuten suomessa ja sehän lisää opiskelumotivaatiota, heh. Mies on paljon oppinut suomea telkkarista. Musta on kuitenkin eri asia opiskella sen maan kieltä, jossa asuu kuin, että alat Suomessa opiskella esim. kiinaa telkkaria kattomalla ilman muun kielistä käännöstä rinnalla..Ehkä sitten Ernestin kanssa opitaan yhdessä, kun tuo mieskin innostuisi enemmän käännöstöihin ja opastamaan asiassa.
Angeliqille pahoittelut. Odotin niin kovasti plussauutisia! Kaikkein raivostuttavinta just tuo punatakkisten väijyminen. Itsekin tein sen yhden viime kesän negatestin, kun paholaista ei kp36 näkynyt vielä missään. Tulis sitten ajallaan, jos meinaa tulla..Halaukset kuitenkin ja aina on toivoa niin kauan, kun ei lirahda!
Tänään alkoi sitten rv35 eli nelisen viikkoa vielä. Ernesti potkii aika tarmokkaasti välillä. Kylkiluut ovat kovilla, mutta en valita. Mua ne potkut ei tosiaankaan satu. Enkä yhtään paheksu niitä, jotka valittaa, koska aihetta tosiaan voi olla! Eniten rasittaa ne ei raskaana olevat, jotka luulevat mun kärsivän koko ajan ihan kauheesti..Mies sanoi eilen, että jännittää ihan hirveesti. Ei oikein osannut sanoa, että mikä jännittää, mutta jännittää kuitenkin. Hän on enemmän hermona kuin minä ja varmaan synnytys pelottaa häntä jonkin verran. Hän ei ole nähnyt synnytystä loppuun asti ja on herkkä verelle ja sen sellaiselle. Poikansa synnytyksessä hän oli mukana ja se päätyi parin päivän kärsimysten jälkeen hätäsektioon. Pelkää varmaan, että jotain vastaavaa tapahtuu taas.
Johan nyt tuli pitkät omanapaiset selostukset. Itekseen kun on, niin jonnekinhan sitä on purkauduttava..Jospa lähtis ostamaan ammetta ja hoitopöydän alustaa Ernestille, niin ei jäis viimetinkaan.
Onnittelut koko perheelle, nyt nauttimaan pikkuisesta:)
Täällä ollaan Pojun kansa mummon luona etelämmässä Suomea.
Meillä on mennyt ihan mukavasti pojun kanssa. kovasti on oppinut kaikkea. Pää jo pysyy niin pystyssä ja kovasti jalkoja jumppaa. joku täällä en nyt muista kuka kirjoitti niistä ensimmäisistä viikoista jotka olivat hieman raskaita niin kyllä tämä palkitsee kaiken sen mitä silloin oli.
Minulla taitaa tuo täti jo hieman kummitella vai liekö vain pillereistä johtuvaa tuhruuttelua. No jos täti nyt tänne tulee niin tulkoon. Mieluummin tänne kuin teidän luo jotka odotette tärppiä ettekä tätiä. Joo tuhruutellut on hieman muutamia päiviä. Joitakin päiviä on ollut ettei ole ollut juurikaan mutta tänään taas. Ainakin lähtee pelittämään tämä minun keho.
Terkkuja täältä Tetiltä ja Pojulta!
tulee asiaa perseestä, joten skippaa, jos ei anaaliasiat kosketa;-)
Te, joilla on ollut peräpukamia..miltä se tuntuu/näyttää? Mulla on muutaman päivän ollut tosi kurja olo tuolla hanurissa, öisinkin vaivaa. Olen yrittänyt peilillä tiirata, että mikä siellä mättää, mutta mitään erikoista ei näy. Iho ehkä yhdestä kohtaa vähän rikki. Aikasemmin on kyllä tullut verta mahan oltua kovalla, mutta se ei ole sattunut. Nyt maha on enemmänkin löysä ja tavara tulee ihan vaivatta ulos. Muuten vaan tuntuu kokoajan, että siellä on piikkinen tikku poikittain. Rasvaaminen vähän auttaa, mutta niin kurja tunne, että itkukin äsken tuli. Nyt tiedän, miltä pojasta tuntui, kun vesirokossa tuli rakkuloita perssilmän ympärille..
Ja juuri kun pääsin sanomasta, että en valita..
Senniina, jos mahdollista niin matkusta perheesi kera Turkkiin joksikin aikaa esim. kahdeksi kuukaudeksi, ja pian huomaat ymmärtäväsi turkkia, ja osaavasi myös muodostaa helpohkoja lauseita.
Oma mieheni puhuu kotikielenään ' singhalaa' aivan, ja se vasta vaikea kieli onkin ja sitä ei todellakaan juuri muualla kuule kuin Sri Lankassa, mutta onneksi on olemassa nettiradio/nettitelevisio. Me olimme mieheni kotimaassa vuonna 2005 4kk:tta ja itse opin tuona aikana hänen äidinkieltään ' hyvin' mielestäni hyvin, koska ymmärrän melkein kaiken mitä puhutaan, mutta puheen muodotaminen on hankalaa, vaikka hallitsen ja osaan helpohkoja lauseita, ja minua ei mm. myytäisi torilla :-)) Ja oikeastaan ihan ummikkona olen kielén oppinut, eli aikaisemmin en ollut opiskellut ko.kieltä, ja vain kuullut kun mieheni ystäviensä kerä juttelee puhelimessa, jos minä olin paikalla niin yleensä puhekieli oli englanti kun asuttiin ulkomailla. Joten yllätys oli suuri kun tuon neljän kuukauden jälkeen osasin ilmaista itseni hänen kielellään ja ymmärsin n.70% kaiken mitä puhuttiin.
Senniina, lapsellekin osaan puhua hieman isänsä kieltä, vaikka isi englantia hänelle puhuukin. Mutta singhala on siitä hankala kieli koska aakkosia siinä on useampi sata ja sitä kirjoitetaan hieman kuten mm.thaikieltä, eli kirjoittamaan en koskaan opi tai lukemaan, mutta puhumaan ja ymmärtämään puhetta ' kyllä'
Nyt kun appivanhempasi tulevat niin hyvin pian huomaat, että hallitset muutamia sanoja turkkia.
Niin, ja en minäkään ole ollut appivanhempieni ' toivoma' miniä, mutta heidän on ollut pakko hyväksyä. Ole huoletta kaikki menee hyvin, ainut asia mikä saattaa tuottaa ongelmaa on se, että JOUDUT TODELLAKIN TOTTUMAAN JA SOPEUTUMAAN ERILAISEEN HOIVAAMISEEN kuin mitä suomalaiset appivanhemmat harrastavat, ja välillä se saattaa tuntua jopa ahdistavalta, kun mitään ei saisi itse tehdä ja kaikkeen puututaan. Itseäni ahdistaa pitkät vierailut mieheni kotona, vaikka siellä mukavaa onkin.
t. emmi taas ja ' nukkuva' tiinu
Täällä yksi ' pukamainen'
Senniina mullahan on pukamia ollut ennen raskauttain ja ne pukamat on todella kivuliaita ja inhoja. En nyt osaa sanoa muistuttaako se, tikkua poikittain ;-)) Mutta kyllä se jotakin muistuttaa, aivan kuin jotakin ylimääräistä siellä olisi. Itselläni on aina silloin istuminen hankalaa ja jatkuvasti ' isohädän tunne'
Ja takapuolen haavauma on sitten taas eri juttu, sekin sattuu, varsinkin kun kävelee tai on ' isollahädällä' ja vuotaa vertakin. Mulla kerran tulehtui sellainen haavauma ja se se vasta tekikin ' nastaa' ja kuvitelkaa olinsilloin lentämässä kotiin Atlantintoiselta puolen reittilennolla, sellainen 20h matka edessä ja perä kuin tulessa. Kotiin kun pääsin marssin heti lääkäriin ja sain siihen vaivaan sellaista apteekin valmistavaa nitrosalvaa ja sillä se sitten parani.
Senniina apteekin peräpukama voiteita saa käyttää, mulle kättärin lääkärin niin vaakuutteli, mutta peräpuikkoja ei saa käyttää. Käy ihmeessä ostamassa, äläkä kärsi kurjasta vaivasta. Oisinko ostanut Hädens-voidetta .. jotakin sellaista kuitenkin.
emmi
Emmi kommenteista!! Täytyy rientää tänään apteekkiin jotain reikärasvaa ostamaan. Uskon enemmän tuohon haavaumaan kuin pukamiin. Olen ollut joskus keh.vammalaitoksessa vuodeosastolla töissä ja niitä pukamia nähnyt eikä sellaista maisemaa nyt peiliin ole tarttunut..
Kielestä vielä, että uskon kanssa, että varmin konsti oppia on mennä paikan päälle. Meillä on vaan se ongelma, että en voi olla esikoisesta erossa 3 viikkoa pitempää aikaa eikä isänsä laskisikaan poikaa kovin pitkäksi aikaa ulkomaille. Kyllähän sitä tässäkin oppisi, jos jaksaisi mieheltä koko ajan kysellä. Muistan kyllä helposti jokaisen sanan jonka hän on kääntänyt tässä matkan varrella. Jostain syystä hän kuitenkin kuvittelee, että kielitaito laskeutuu mun päähän jostain taivaasta tai telkkarista. Ja mua tietty ottaa päähän, kun olen aina kieliä helposti oppinut ja tämä nyt ei noin vaan tartukaan;-) Tosin en ole kyllä paljoa panostanutkaan, kun on ollut muitankin asioita mielenpäällä..
Ja noista appivanhemmista..Se se just ahdistaakin, kun en ole tottunut siihen asioihin puuttumiseen. En sitten millään tasolla. Olen 15v. muuttanut kotoa pois koulun takia ja hoitanut omat asiani itse ja pärjännyt. Oli jo ihan supisuomalaisen ex-anopin kanssa hankaluksia, kun hän puuttui joka asiaan ja höösäsi ja hoivasi kuin pikkulasta. Hitto, että oli vaikea joskus olla olematta epäkohtelias!! Täytyy näistä asioista puhua miehen kanssa etukäteen, ettei tulis turhia väärinkäsityksiä..
Ihana kuulla, että tiinu on noin helppo. Muistan kanssa elävästi ne alkuajat esikoisen kanssa. Kyllä sitä osas olla ihmeissään sen nyytin kanssa. Lapsi ei koskaan oikein itkenyt, mutta ähki ja puhki ja oli sen oloinen, että enemmänkin sattuu..Sekin jäi kyllä mieleen, että kovin oli vaihtelevaa elämä hyvin pitkään eli sinne yli 2v. asti. Poika rupes oikeesti mesomaan öitään vasta puolivuotiaana. Hän sai nopeassa tahdissa 8 hammasta ja jotain muutakin varmaan oli " mielenpäällä" .
Kyllä se sitten pikkuhiljaa rauhoittui elämä ja nythän sitä ollaan uudelleen aloittamassa:-)
Kyllähän tämän omissa nahoissaan tuntee tämän palstalta poissaolon, koska viikossa saatte niin paljon tekstiä aikaiseksi, ettei edes demisnappula auta :)
Mutta ihan ensiksi, Pinkertonille AIVAN VALTAVAT ONNITTELUT PIENEN TYTÖNTYLLERÖISEN JOHDOSTA!!!!!! Teillä on nyt sitten varsinainen akkavalta talossa :))) Ihanaa ja auvoisaa vauva-arkea teille sinne!!
Wempan ultrakuulumisia täällä odottelen minäkin. Kaikki on varmasti hyvin, ja voit alkaa laittaa ne ärveetkin mukaan :) Kurja tuo väsymyksesin, mutta kuten sanoit, niin raskaudesta johtuvana siitä kärsii, jos ei ihan mielellään, niin ainakin melkein ;)
Ja Pietulla alkaa massu kasvaa ja sivelyt voimistua, IHANAA :)) Odotan mielenkiinnolla, mitä muut lapsenne sanovat kun kerrotte suuren uutisen. Hienoa, että suurin ällötysolo on jo poissa. Eiköhän se loppukin häviä tuota pikaa jo.. viikot on sulla jo pitkällä :))
Angeliqille pahoittelut negasta, mutta odottelehan rauhassa sitä puna-armeijan kuoroa ovelle laulamaan ennenkuin heität kirveen kaivoon.
Emmillä vauva-arki tiinun kanssa sujuu jo omalla painollaan :) Koskas teillä on ristiäiset vai oliko ne jo?? (En kait niin kauaa ole ollut poissa että olisi uutiset ohi mennyt...) Ja mukava kuulla, että on ollut ikävä.. olen itsekin ikävöinut teitä kaikkia :))
Senniina: toooooosi kurjat nuo pukamat :( Mulla on yksi sellainen pukama, joka ei ole enää kipeä ja on " pullahtanut" ulos (sori ilmaisu). Niitä kait voi olla sisäisiä ja ulkoisia. Mullakin oli ensin sisäinen ja vuoti verta kun vatsa oli kovalla. Nyt kun on " tullut ihmisten ilmoille" , niin eipä siitä enää vaivaa ole.. on onneksi niin pieni ettei edes haittaa istumista tai mitenkään muutenkaan. Toivottavasti vaivasi helpottaa ernestin saavuttua maailmaan.
Pippuristakin oli mukava kuulla :) Harmi, jos matka meni sairastaessa, mutta kuten sanoit, kipeenä ei pelit vois vähempää kiinnostaa. Noh, uuteen oviksen metsästykseen onnea ja onnistumista :))
Isoteen ehdotukseen minäkin tarttuisin :) Jos tapaaminen saataisiin jörjestettyä, niin tekisin kaikkeni että pääsisin paikalle teitä tapaamaan :))
Valtsulle kestämistä suppareiden kanssa. Ihanan imetystyynyn olet tehnyt!!!! :))
Sonjaemma: hienoa, että vauvelin kääntäminen kävi niin hyvin, ja " kivuttomasti" :) Asiaa varmaan auttoi se, että masukkin ei ollut ihan totaalisesti väärin päin vaan poikittain. Ja viikoluku on jo huima, 37!!! Sinä taidat olla sitten seuraava tositoimeen ryhtyjä, vai muistanko (taas) väärin ???
Ullrikelle pahoittelut tädin tulosta!! Tiedän tosiaan kuinka apeaksi se voi mielen vetää.. ja varsinkin silloin, jos tietää että tärpin mahdollisuus on (joskushan se voi olla niinjanäin, eikä huono ajoitus anna isompaan piinailuun edes aihetta). Koita kestää ja jaksaa ystävähyvä, tiedän miltä susta tuntuu (((((halaa)))))
Ja omaa tarinaa : Kiitos kaikille, jotka olette kaivanneet ja odotelleet matkakuulumisia :) Praha oli kerrassaan mahtava paikka!!!!! Ne rakennukset, kirkot ja varsinkin Prahan linna sai mut aivan mykäksi. Ilma ei olisi voinut olla parempi; 26-28 astetta, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Nassu sai hieman väriä.. ja pisamia :) Rahaa meni ja kaljaa ;) En juurikaan oluesta perusta, mutta tsekkiläinen oluthan on ihan eri kartalta kuin meidän pilsut täällä :) Kuohuviini oli myös hyvää ja halpaa, ja sitä toinkin pari pulloa kotiin. Suosittelen matkakohteena ehdottomasti, itse lähden sinne uudestaa... mutta ensin pitää saada töitä ja hiukan rahaa tienattua :))
Vauvakuumeeseen kuuluu sellaista, että yritän olla kuumeilematta ihan sata lasissa. Koopeestä mulla ei ole hevon aavistustakaan, ja tikutkin laiton vaatekaapin perälle jonnekin kun sitä innostuin siivoomaan. Tässä mennään nyt siis tyylillä " soitellen sotaan" eli ei siis mitään hajua mistään :)) Pelataan kun iskee pelihimo eikä kalenterin mukaan ;)
Aurinkoista päivänjatkoa kaikille... ja toivottavasti teilläkin joilla nyt sataa, aurinko alkaa näyttäytyä :))
ANI
En kyllä käsitä, kuinka jaksan tässä odotella sitä testaamista??? oon nimittäin maailman :) kärsimättömin ihminen (ja aivan kauhea liioittelemaan myös; kumma tapa tosiaan... :D) Perjantaina tosiaan odotin ferraria pihaan, mutta eipä oo näkynyt... Mies on sitä mieltä, ett ootellaan täs nyt, kun ennenkin on ollut myöhässä. Se on aivan rauhallinen ja mä sinkoilen henkisesti joka suuntaan. Pinnalta tosi cool! Kellekään en oo vihjassukaan. No joo.. systerille sanoin ett myöhäs on aivan ohimennen.
Vaunuesitteitä tossa katselin ja mietin, ett kannattaako ostaa enää uusia vaunuja. Esikoiselle ostettiin matkarattaat yhdistelmien jälkeen, jotka oli niin varusteltu, ett ois voinut olla meil alusta lähtien :) Ja lastenhuoneen sisustusta oon miettinyt ja ja ja...
Paniikissa mietin työkuvioita. Esikoista odottaessa voin niiiiiiiin hirvittävän huonosti aamusta iltaan 4 kk, ett kiitin yläkerran herraa siitä, etten ollut ehtinyt hakea työpaikkaa uudelta paikkakunnalta. Ja nyt oon sellaisessa työssä, etten voi olla päivääkään poissa!!! *syvä huokaisu* Eikä saa olla mitään hormoni myrskyjäkään... heh...
Enpä tiedä. Ehkäpä hätäilen syyttä suotta?! Ja todnäk huomenna on täti sitten täällä... Onko muilla ollut tällaisia etukäteis panikointeja?