Syöpälääkkeiden kelakorvattavuusskandaali olikin väärinkäsitys
Hyvinvointialueet oli laittaneet syöpäpotilaat hakemaan apteekista lääkkeet, vaikka heidän olisi pitänyt antaa ne omasta arsenaalistaan ilmaiseksi. Kela sitten heille ilmoitti, että ei ole ok laittaa syöpäpotilaita hakemaan lääkkeitään apteekista, vaan teidän pitää ne antaa suoraan ilmaiseksi. Osa hyvinvointialueista on yrittänyt tuolla tavalla siirtää kulut pois itseltään kun toiset hyvinvointialueet on ne itse maksaneet. Eihän se ole oikein, että toiset hyvinvointialueet siirtää kulunsa kaikkien muidenkin maksettavaksi ja toisilla hyvinvointialueilla maksut tulee vain sille alueelle.
Floréen kertoo, että tämä on lukenut sairausvakuutuslaissa ja terveydenhuoltolaissa jo pitkään. Nyt hänen mukaansa Kelassa ja STM:ssä on vain herätty siihen, että hyvinvointi- ja yhteistyöalueet eivät ole toimineet määrätyllä tavalla.
– Eli julkinen terveydenhuolto on toiminut tiettyjen, etenkin kalliiden lääkkeiden osalta sillä tavalla, että he ovat kirjoittaneet potilaille reseptejä, kehottaneet hakemaan ne lääkkeet apteekista ja tulemaan lääkkeen kanssa sitten sinne poliklinikalle.
Floréenin mukaan näin ei kuuluisi olla. Kela on siten tullut väärin perustein myöntäneeksi lääkkeille korvattavuuden.
– Etenkin näiden kalliiden lääkkeiden osalta tässä on tosiaan huomioitava se, että hyvinvointialueiden kuuluu itse hankkia ne ja antaa potilaalle sillä tavalla, että ne sisältyvät siihen asiakasmaksuun, minkä potilas maksaa.
– Nyt vaan otetaan niin kuin lusikka kauniiseen käteen ja ryhdytään toimimaan lainsäädännön mukaisesti niin kuin meillä suomalaisessa yhteiskunnassa kuuluu toimia, hän sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/721dcd84-c527-480f-b3b5-fc35a38b4dcb
Kommentit (136)
Päättäjille tuntuu olevan tärkeämpää kuka voittaa tämän poliittisen syyttelykilpailun vaikka tärkeämpää pitäisi olla ettei potilaat jää ilman hoitoa.
Siis voisiko joku selventää, ymmärsinkö oikein? Jos potilas menee syöpähoitoon julkiseen terveydenhuoltoon, niin hän maksaa käynneistä asiakasmaksun, johon sisältyy ne lääkkeet (jos kaikki noudattavat sääntöjä). Jos potilas menee yksityiselle, hän maksaa käynneistä asiakas/käyntimaksun ja sitten käy ostamassa itse lääkkeet, joista hän voi sitten hakea kela-korvausta?
Vierailija kirjoitti:
Siis voisiko joku selventää, ymmärsinkö oikein? Jos potilas menee syöpähoitoon julkiseen terveydenhuoltoon, niin hän maksaa käynneistä asiakasmaksun, johon sisältyy ne lääkkeet (jos kaikki noudattavat sääntöjä). Jos potilas menee yksityiselle, hän maksaa käynneistä asiakas/käyntimaksun ja sitten käy ostamassa itse lääkkeet, joista hän voi sitten hakea kela-korvausta?
AIkalailla oikein. Yksityisen puolen hoidossa asiakas maksaa hoidosta enemmän kuin julkisen puolen muutaman kympin asiakasmaksun (todennäköisesti yhteensä vähintää tuhansia euroja) ja ostaa lääkkeet apteekista. Hän saa tällöin Kela-korvauksen suoraan apteekissa (kunhan on maksanut lääkärinlausunnosta, jolla oikeus korvaukseen on ennen lääkkeen ostoa haettu Kelasta) ja maksaa lääkkeestä omavastuun (yleensä muutamia euroja, kunhan 70 euron alkuomavastuu on maksettu).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Ymmärrän pointtisi, mutta hoidosta päättää aina hoitava lääkäri. Tarvittaessa voi olla yhteydessä potilasasiamieheen tai pyytää mahdollisuutta päästä toiselle lääkärille. Emme voi päättää, että kaikki saavat yhteiskunnan kustantamina kaikkia haluamiaan tuhansien eurojen lääkkeitä, vaikka lääkäri ei pitäisi niitä tarpeellisena. Sellaiseen ei vain ole varaa, eikä potilas tai omainen yleensä itse pysty arvioimaan, milloin mikäkin hoito on tarpeen ja milloin ei. Kuka sen tarpeellisuuden ja hyödyn arvioisi, jos ei lääkäri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään väärinkäsitystä ei ole, kirjoittamasi tuli esiin myös alkuperäisessä uutisoinnissa. Skandaali nousi siitä, että tämä Kelan ilmoitus saattaa de facto johtaa tilanteeseen, jossa hoidon laatu riippuu potilaan lompakon paksuudesta.
Henkilökohtaisesti en edes ymmärrä, miksi veronmaksajien rahaa tungetaan yksityisen terveydenhuollon tukemiseen yhtään, kun nekin rahat voitisiin laittaa julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. Maksakoot omalla rahalla ne, jotka sitä haluavat käyttää, myös ne tähtitieteellisen kalliit uudet lääkkeet.
Asia on ollut hyvinvointialueilla tiedossa jo vuosia. He ovat sopan keittäneet, joten jos jotakuta halutaan syyttää niin heitä. Sanotaan, ettei hyvinvointialueilla oe rahaa. Ovatko hyvinvointialueet edes yrittäneet saada rahaa näihin lääkkeisiin vetoamalla? Vai ovatko vain ajatelleet, ettei heidän tarvitse toimia lain mukaan?
Lusikkansa sopassa saattaa olla myös hallituksella, joka on asettanut tiukat säästötavoitteet Kelalle, minkä takia päätös piti tehdä kesken budjettikauden...
Jo iät ja ajat on ollut sääntönä, ettei Kela-korvausta voida maksaa lääkkeistä, jotka potilaan pitää saada maksutta jonkin toisen lain nojalla (esim tietyt tartuntataudit tai kuten tässä tapauksessa tilanne, jossa potilas saa lain mukaan lääkkeen maksutta julkisesta terveydenhuollosta). Ei ole siis mikään uusi juttu. Uusi juttu on ilmeisesti vain se mittakaava, jossa hyvinvointialueet ovat jättäneet itselleen kuuluvat tehtävät hoitamatta ja ovat laittaneet potilaat ostamaan lääkkeet itse.
Joo, tiedämme kaikki, että tuo perustuu lakiin. Kritiikki kai kohdistuukin siihen miten tuo päätös tehtiin ja minkälaiseen lopputulokseen se mahdollisesti johtaa.
Viime kädessä kuitenkin valtiovallalla on vastuu huolehtia siitä, että perusoikeutemme, joihin muun muassa yhdenvertaisuus ja riittävät terveyspalvelut kuuluvat, toteutuvat. Nyt siinä ei ehkä ole onnistuttu kovin hyvin.
Tässä näkyy hyvin miten päätösten poliittinen "vastuunkanto" käytännössä toimii... Osa ei edes ymmärrä, mitä tulikaan päätettyä 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärinkäsitys on siis, että Kela-korvattavia lääkkeitä ei saisi. Niitä saa vain yksityisellä puolella.
Ne lääkkeet saa täysin ilmaiseksi hyvinvointialueelta.
Hyvinvointialueilla ei ole näihin rahaa eli lääkkeitä ei lähdetä. Suomen syöpähoito romahtaa vielä nykyisestä. On nytkin huonompi kuin muualla.
Kiitos orpopurra!
Hyvinvointialue on varmasti budjetoinut näihin rahaa, kun lain mukaan he maksavat tällaiset lääkkeet ja tämä on ollut tiedossa jo vuosia. Jos eivät ole niin sitten hyvinvointialueen johto vastuuseen ja hakemaan lisäbudjettia tai muuten selvittämään itse aiheuttamansa sotkut.
Alueet ei ole budjetoineet tähän rahaa. Koska sitä rahaa ei ole. Nyt kesken vuotta kela siirsi omis menojaan aluille.
Eli köyhät ei sas yöpään hoitoa.
Kiitos orpopurra
Tätä porsaanreikää on käyttänyt vain osa sairaanhoitopiireistä. Osa on toiminut alusta asti ohjeen ja lain mukaan. Jos nyt taiotaan lisärahaa koijareille, niin sama summa pitäisi maksaa myös oikein toimineille sairaanhoitopiireille tasapuolisuuden nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Ymmärrän pointtisi, mutta hoidosta päättää aina hoitava lääkäri. Tarvittaessa voi olla yhteydessä potilasasiamieheen tai pyytää mahdollisuutta päästä toiselle lääkärille. Emme voi päättää, että kaikki saavat yhteiskunnan kustantamina kaikkia haluamiaan tuhansien eurojen lääkkeitä, vaikka lääkäri ei pitäisi niitä tarpeellisena. Sellaiseen ei vain ole varaa, eikä potilas tai omainen yleensä itse pysty arvioimaan, milloin mikäkin hoito on tarpeen ja milloin ei. Kuka sen tarpeellisuuden ja hyödyn arvioisi, jos ei lääkäri?
Tiedät, ja kaikki tietävät, ettei syöpäsairaalla ole minkäänlaisia voimia ja resursseja alkaa sairauden ohella käymään kädenvääntöä potilasasiamiehen tai muun alan byrokraatin kanssa ja vaikka olisikin, prosessit ovat niin aikaa vieviä, että elämä ehtii loppua ennen asian ratkaisua.
Tämä on tietysti sekä lääkärin että hyvinvointialueen kannalta toimiva strategia; aikaa ja rahaa säästyy. Kyllähän ne potilasjonot näinkin typistyvät. Se, mitä syöpäpotilas oikeasti voi, on toivoa että oma tuuri kääntyy ja alistua sairaudelle ja lääkärille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään väärinkäsitystä ei ole, kirjoittamasi tuli esiin myös alkuperäisessä uutisoinnissa. Skandaali nousi siitä, että tämä Kelan ilmoitus saattaa de facto johtaa tilanteeseen, jossa hoidon laatu riippuu potilaan lompakon paksuudesta.
Henkilökohtaisesti en edes ymmärrä, miksi veronmaksajien rahaa tungetaan yksityisen terveydenhuollon tukemiseen yhtään, kun nekin rahat voitisiin laittaa julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. Maksakoot omalla rahalla ne, jotka sitä haluavat käyttää, myös ne tähtitieteellisen kalliit uudet lääkkeet.
Asia on ollut hyvinvointialueilla tiedossa jo vuosia. He ovat sopan keittäneet, joten jos jotakuta halutaan syyttää niin heitä. Sanotaan, ettei hyvinvointialueilla oe rahaa. Ovatko hyvinvointialueet edes yrittäneet saada rahaa näihin lääkkeisiin vetoamalla? Vai ovatko vain ajatelleet, ettei heidän tarvitse toimia lain mukaan?
Lusikkansa sopassa saattaa olla myös hallituksella, joka on asettanut tiukat säästötavoitteet Kelalle, minkä takia päätös piti tehdä kesken budjettikauden...
Jo iät ja ajat on ollut sääntönä, ettei Kela-korvausta voida maksaa lääkkeistä, jotka potilaan pitää saada maksutta jonkin toisen lain nojalla (esim tietyt tartuntataudit tai kuten tässä tapauksessa tilanne, jossa potilas saa lain mukaan lääkkeen maksutta julkisesta terveydenhuollosta). Ei ole siis mikään uusi juttu. Uusi juttu on ilmeisesti vain se mittakaava, jossa hyvinvointialueet ovat jättäneet itselleen kuuluvat tehtävät hoitamatta ja ovat laittaneet potilaat ostamaan lääkkeet itse.
Joo, tiedämme kaikki, että tuo perustuu lakiin. Kritiikki kai kohdistuukin siihen miten tuo päätös tehtiin ja minkälaiseen lopputulokseen se mahdollisesti johtaa.
Viime kädessä kuitenkin valtiovallalla on vastuu huolehtia siitä, että perusoikeutemme, joihin muun muassa yhdenvertaisuus ja riittävät terveyspalvelut kuuluvat, toteutuvat. Nyt siinä ei ehkä ole onnistuttu kovin hyvin.
Ilmeisesti jotkut hyvinvointialueet ovat kuitenkin onnistuneet toimimaan lain puitteessa. Muut ottamaan mallia sieltä. En ole vielä yhdestäkään tapauksesta kuullut, jossa lääkäri olisi hoitoa suositellut ja se olisi tästä syystä potilaalta evätty. Jos tällaisia alkaa tulla niin sitten voidaan miettiä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Ymmärrän pointtisi, mutta hoidosta päättää aina hoitava lääkäri. Tarvittaessa voi olla yhteydessä potilasasiamieheen tai pyytää mahdollisuutta päästä toiselle lääkärille. Emme voi päättää, että kaikki saavat yhteiskunnan kustantamina kaikkia haluamiaan tuhansien eurojen lääkkeitä, vaikka lääkäri ei pitäisi niitä tarpeellisena. Sellaiseen ei vain ole varaa, eikä potilas tai omainen yleensä itse pysty arvioimaan, milloin mikäkin hoito on tarpeen ja milloin ei. Kuka sen tarpeellisuuden ja hyödyn arvioisi, jos ei lääkäri?
Kykeneekö/haluaako lääkäri arvioimaan tilanteen puolueettomasti ja objektiiviseksi. Väistit tämän omatuntoasian, joten palaisitko siihen.
Osa hyvinvointialueista on maksanut ne jo nyt. Ehkä ne joiden talous ei ole tasapainossa? Muutos runtattiin nyt melko pikaisesti ja hiukan vaillinaisesti valmisteltuna. Ilmeisesti pelkäävät pian tulevia lääkkeitä, että hyvinvointialueet määrää nämä uudet kelan piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Ja minä aluksi luulin, että suunnilleen syöpäpotilaat jätetään hoitamatta. Saisi kyllä lehdistökin vähän ensin tutkia ennen kuin tekee uutisia virheellisestä pohjalta.
Sen verran pitäisi itsekunkin olla autistinen että ottaa asioista selvän ennen kuin alkaa huitomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Ymmärrän pointtisi, mutta hoidosta päättää aina hoitava lääkäri. Tarvittaessa voi olla yhteydessä potilasasiamieheen tai pyytää mahdollisuutta päästä toiselle lääkärille. Emme voi päättää, että kaikki saavat yhteiskunnan kustantamina kaikkia haluamiaan tuhansien eurojen lääkkeitä, vaikka lääkäri ei pitäisi niitä tarpeellisena. Sellaiseen ei vain ole varaa, eikä potilas tai omainen yleensä itse pysty arvioimaan, milloin mikäkin hoito on tarpeen ja milloin ei. Kuka sen tarpeellisuuden ja hyödyn arvioisi, jos ei lääkäri?
Tiedät, ja kaikki tietävät, ettei syöpäsairaalla ole minkäänlaisia voimia ja resursseja alkaa sairauden ohella käymään kädenvääntöä potilasasiamiehen tai muun alan byrokraatin kanssa ja vaikka olisikin, prosessit ovat niin aikaa vieviä, että elämä ehtii loppua ennen asian ratkaisua.
Tämä on tietysti sekä lääkärin että hyvinvointialueen kannalta toimiva strategia; aikaa ja rahaa säästyy. Kyllähän ne potilasjonot näinkin typistyvät. Se, mitä syöpäpotilas oikeasti voi, on toivoa että oma tuuri kääntyy ja alistua sairaudelle ja lääkärille.
Tällöinhän ongelmana on epäpätevä lääkärikunta eikä suinkaan lainsäädäntö. Yhtä hyvin lääkäri voisi kieltäytyä kirjoittamasta lääkkeeseen reseptiä (potilaan itse ostettavaksi), rajata potilaan tarvittavan leikkaushoidon ulkopuolelle tai kieltäytä määräämästä sytostaatteja tai sädehoitoa.
Varmaan olet kuitenkin samaa mieltä siitä, että tuhansien eurojen lääkkeiden kohdalla on aina pohdittava, saavutetaanko niillä riittävä hyöty? Lääkäri on yhtälailla epäpätevä, jos ei tee niin vaan suostuu vaikkapa omaisten painostuksesta aloittamaan kalliin hoidon, joka ei todennäköisesti auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Ymmärrän pointtisi, mutta hoidosta päättää aina hoitava lääkäri. Tarvittaessa voi olla yhteydessä potilasasiamieheen tai pyytää mahdollisuutta päästä toiselle lääkärille. Emme voi päättää, että kaikki saavat yhteiskunnan kustantamina kaikkia haluamiaan tuhansien eurojen lääkkeitä, vaikka lääkäri ei pitäisi niitä tarpeellisena. Sellaiseen ei vain ole varaa, eikä potilas tai omainen yleensä itse pysty arvioimaan, milloin mikäkin hoito on tarpeen ja milloin ei. Kuka sen tarpeellisuuden ja hyödyn arvioisi, jos ei lääkäri?
Kykeneekö/haluaako lääkäri arvioimaan tilanteen puolueettomasti ja objektiiviseksi. Väistit tämän omatuntoasian, joten palaisitko siihen.
Kyllä, jos on pätevä. Omaiset tai potilas eivät tietenkään välttämättä ole samaa mieltä päätöksestä, mutta he siihen kykenevät vielä huomattavasti huonommin kuin lääkäri.
Joku lääkäri saattaa olla epäpätevä, kyllä. Lainsäädäntöä ei voida suunnitella siitä näkökulmasta, että merkittävä osa lääkäreistä olisi epäpäteviä. Sehän olisi kuin säätäisi lait siitä näkökulmasta, että merkittävä osa poliiseista lavastaa todisteet tms eikä sen vuoksi ketään voisi tuomita todisteiden perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Ymmärrän pointtisi, mutta hoidosta päättää aina hoitava lääkäri. Tarvittaessa voi olla yhteydessä potilasasiamieheen tai pyytää mahdollisuutta päästä toiselle lääkärille. Emme voi päättää, että kaikki saavat yhteiskunnan kustantamina kaikkia haluamiaan tuhansien eurojen lääkkeitä, vaikka lääkäri ei pitäisi niitä tarpeellisena. Sellaiseen ei vain ole varaa, eikä potilas tai omainen yleensä itse pysty arvioimaan, milloin mikäkin hoito on tarpeen ja milloin ei. Kuka sen tarpeellisuuden ja hyödyn arvioisi, jos ei lääkäri?
Tiedät, ja kaikki tietävät, ettei syöpäsairaalla ole minkäänlaisia voimia ja resursseja alkaa sairauden ohella käymään kädenvääntöä potilasasiamiehen tai muun alan byrokraatin kanssa ja vaikka olisikin, prosessit ovat niin aikaa vieviä, että elämä ehtii loppua ennen asian ratkaisua.
Tämä on tietysti sekä lääkärin että hyvinvointialueen kannalta toimiva strategia; aikaa ja rahaa säästyy. Kyllähän ne potilasjonot näinkin typistyvät. Se, mitä syöpäpotilas oikeasti voi, on toivoa että oma tuuri kääntyy ja alistua sairaudelle ja lääkärille.
Tällöinhän ongelmana on epäpätevä lääkärikunta eikä suinkaan lainsäädäntö. Yhtä hyvin lääkäri voisi kieltäytyä kirjoittamasta lääkkeeseen reseptiä (potilaan itse ostettavaksi), rajata potilaan tarvittavan leikkaushoidon ulkopuolelle tai kieltäytä määräämästä sytostaatteja tai sädehoitoa.
Varmaan olet kuitenkin samaa mieltä siitä, että tuhansien eurojen lääkkeiden kohdalla on aina pohdittava, saavutetaanko niillä riittävä hyöty? Lääkäri on yhtälailla epäpätevä, jos ei tee niin vaan suostuu vaikkapa omaisten painostuksesta aloittamaan kalliin hoidon, joka ei todennäköisesti auta.
Epäpätevä tai epäeettinen. Tai molemmat. Saavutettavan lääketieteellinen hyöty on tietenkin toivottavaa ja tärkeää, mutta tämä systeemi antaa lääkärille mahdollisuuden toimia epäammattimaisesti, epäeettisesti ja mielivaltaisesti, kun hänellä on sellaiseen taipumus. Ja kyllähän meillä sellaisiakin tohtoreita on ihan riittämiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Ymmärrän pointtisi, mutta hoidosta päättää aina hoitava lääkäri. Tarvittaessa voi olla yhteydessä potilasasiamieheen tai pyytää mahdollisuutta päästä toiselle lääkärille. Emme voi päättää, että kaikki saavat yhteiskunnan kustantamina kaikkia haluamiaan tuhansien eurojen lääkkeitä, vaikka lääkäri ei pitäisi niitä tarpeellisena. Sellaiseen ei vain ole varaa, eikä potilas tai omainen yleensä itse pysty arvioimaan, milloin mikäkin hoito on tarpeen ja milloin ei. Kuka sen tarpeellisuuden ja hyödyn arvioisi, jos ei lääkäri?
Tiedät, ja kaikki tietävät, ettei syöpäsairaalla ole minkäänlaisia voimia ja resursseja alkaa sairauden ohella käymään kädenvääntöä potilasasiamiehen tai muun alan byrokraatin kanssa ja vaikka olisikin, prosessit ovat niin aikaa vieviä, että elämä ehtii loppua ennen asian ratkaisua.
Tämä on tietysti sekä lääkärin että hyvinvointialueen kannalta toimiva strategia; aikaa ja rahaa säästyy. Kyllähän ne potilasjonot näinkin typistyvät. Se, mitä syöpäpotilas oikeasti voi, on toivoa että oma tuuri kääntyy ja alistua sairaudelle ja lääkärille.
Tällöinhän ongelmana on epäpätevä lääkärikunta eikä suinkaan lainsäädäntö. Yhtä hyvin lääkäri voisi kieltäytyä kirjoittamasta lääkkeeseen reseptiä (potilaan itse ostettavaksi), rajata potilaan tarvittavan leikkaushoidon ulkopuolelle tai kieltäytä määräämästä sytostaatteja tai sädehoitoa.
Varmaan olet kuitenkin samaa mieltä siitä, että tuhansien eurojen lääkkeiden kohdalla on aina pohdittava, saavutetaanko niillä riittävä hyöty? Lääkäri on yhtälailla epäpätevä, jos ei tee niin vaan suostuu vaikkapa omaisten painostuksesta aloittamaan kalliin hoidon, joka ei todennäköisesti auta.
Epäpätevä tai epäeettinen. Tai molemmat. Saavutettavan lääketieteellinen hyöty on tietenkin toivottavaa ja tärkeää, mutta tämä systeemi antaa lääkärille mahdollisuuden toimia epäammattimaisesti, epäeettisesti ja mielivaltaisesti, kun hänellä on sellaiseen taipumus. Ja kyllähän meillä sellaisiakin tohtoreita on ihan riittämiin.
Kuka päättäisi lääkehoidon tarpeen ellei lääkäri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pahoinvointialueet pääsevät valitsemaan kenelle moisia kustannetaan niin ei enää siis kenellekään. Ellei kyse ole alueen johtoportaasta tai heidän sukulaisistaan tai tutuistaan. Tämähän on jo niin nähty kuvio jossa vastuu siirretään "muualle" eli taholle joka voi tehdä mitä lystää ilman mitään vastuuta mistään.
Lääkekorvaus- ja hoitolunjaukset ovat valtakunnallisia, ei hyvinvointialue voi päättää ettei se myönnä jotakin lääkettä.
Sepä se. Hyvinvointialue voi päättää saako sitä lääkettä. Peruste voi olla, ettei ole rahaa, hoito ei auta, saatavuus on huono....selitys voi olla melkein mitä vaan, jos halutaan syyn tai toisen takia jättää hoitamatta. Ja tuskinpa hyvinvointialueet mitenkään erityisen innokkaita on kalliita lääkkeitä maksamaan, kun säätää pitää.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tässä on ikävä kyllä suuri mahdollisuus sille, että potilaan pärstäkerroin, vaikutusvalta tai lääkärin huono päivä ratkaisee hoidon saatavuuden, tosin se toimii jo nyt, mutta tässä on nyt sitten lavenbettu mahdollisuus käyttää mielivaltaa. Lääkäreillä ei tunnetusti ole mitenkään erityisen toimiva ja terve omatunto.
Ymmärrän pointtisi, mutta hoidosta päättää aina hoitava lääkäri. Tarvittaessa voi olla yhteydessä potilasasiamieheen tai pyytää mahdollisuutta päästä toiselle lääkärille. Emme voi päättää, että kaikki saavat yhteiskunnan kustantamina kaikkia haluamiaan tuhansien eurojen lääkkeitä, vaikka lääkäri ei pitäisi niitä tarpeellisena. Sellaiseen ei vain ole varaa, eikä potilas tai omainen yleensä itse pysty arvioimaan, milloin mikäkin hoito on tarpeen ja milloin ei. Kuka sen tarpeellisuuden ja hyödyn arvioisi, jos ei lääkäri?
Kykeneekö/haluaako lääkäri arvioimaan tilanteen puolueettomasti ja objektiiviseksi. Väistit tämän omatuntoasian, joten palaisitko siihen.
Kyllä, jos on pätevä. Omaiset tai potilas eivät tietenkään välttämättä ole samaa mieltä päätöksestä, mutta he siihen kykenevät vielä huomattavasti huonommin kuin lääkäri.
Joku lääkäri saattaa olla epäpätevä, kyllä. Lainsäädäntöä ei voida suunnitella siitä näkökulmasta, että merkittävä osa lääkäreistä olisi epäpäteviä. Sehän olisi kuin säätäisi lait siitä näkökulmasta, että merkittävä osa poliiseista lavastaa todisteet tms eikä sen vuoksi ketään voisi tuomita todisteiden perusteella.
Meillä on toimiva lainsäädäntö liittyen sekä lääkäri- että poliisikuntaan. Ongelma on lähinnä siinä, noudattavatko nämä virkaniehet niitä lakeja, hyvää hallintotapaa, jne. Toimivatko vilpittömästi ja kestävätkö toiminta ja päätökset päivänvaloa. Esim. lääkäreitten saamat tuomiot vamman tai kuolemantuottamuksesta ovat nauretravsn kevyitä. Siksi terveydenhuollossa voikin tehdä juurikin mitä haluaa - tai jättää tekemättä, jättää päätös perustelematta, jättää hoitamatta, jne. Ei se ole lainsäädännön ongelma, se on (tässä tapauksessa sen lääkärin) piittaamattomuutta ja mielivaltaa josta ei tule hänelle mitään seuraamuksia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Ja minä aluksi luulin, että suunnilleen syöpäpotilaat jätetään hoitamatta. Saisi kyllä lehdistökin vähän ensin tutkia ennen kuin tekee uutisia virheellisestä pohjalta.
Todennäköisesti jätetäänkin hoitamatta. Jos siis lisärahoitusta ei tule, niin millä maksavat? Meidän hyvinvointialueemme ainakin rikkoo lakeja mennen tullen ja hoitoa on todella vaikea saada yhtään mihinkään. Ei auta vetoaminen Käypä Hoito suositukseen, eikä mikään muukaan. Itse en luota, jos ja kun hyvinvointialueen vastuulla saako lääkkeen vai ei.
Kyllä, hoidosta saatavaa tehoa suhteessa hoidon kustannukseen on tietenkin mietittivä aina, jos lääkkeen maksaa jotakin kautta yhteiskunta. Ei pelkästään silloin, kun lääkkeen maksaa hyvinvointialue. Silloinkin jos potilas haluaa maksaa lääkkeen täysin itse, on lääkärin mietittävä aiheuttaako lääke mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.